sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Ravintola Basen viiniklubi 13.10.2015: Kaiken maailman rypäleet

Ravintola Basen lokakuun viiniklubin aiheena olivat kaiken maailman rypäleet eli hieman harvinaisemmat rypälelajikkeet. Iltaa isännöi Janne Marin. (Maisteltuja viinejä ei - ikävä kyllä - saa Alkosta.)



Las Colinas Del Ebro Garnaxta Blanca 
(Garnaxta Blanca, Espanja)
Viinin tuoksussa oli sitrusta, trooppista hedelmää, ananasta, yrttejä ja korianteria. Maku oli raikas, pirteän hapokas, hedelmäinen, sitruksinen ja hieman öljyinen. Suositeltiin rapujen kanssa. Molempien valkoviinisuosikki.
Garnaxta Blanca (Grenache Blanc) on punaisen grenachen mutaatio: vihreää omenaa, kivellisiä hedelmiä, sitrusta, mandariinia, persikkaa, hunajaa, yrttejä, nuorena tilliä, aavistus lakritsia, alueen mukaan myös mineraalisuutta ja maanläheisyyttä, vähän happoja. Rypäleen alkuperä on Espanjassa, jossa ensimmäinen maininta Grenachesta oli jo 1600-luvun alussa, mutta se tunnetaan myös Sardiniassa nimellä Vernaccia di Oristano. Sekoiteviinien rypäle, esim. Ranskassa Rhonen alueella sitä käytetään valkoisissa Chateauneuf-du-Pape-viineissä.
Yalumba Eden Valley Roussanne
(Roussanne, Australia)
Viinin tuoksu oli rieslingmäisen petrolinen ja mineraalinen ja siinä oli melonia. Maku oli hedelmäinen, sitruksinen, kirpeän hapokas ja hieman kuminen, muutenkin tämä oli hieman raskaampi kuin ensimmäinen valkoviini. Sopii rasvaisen ruoan seuraksi (vasikka, porsas, rasvainen kala).
Roussanne: aromaattinen, yrttiteetä, nuorena kukkia, yrttiä, hedelmää (päärynää), hunajaa, vanhemmiten pähkinää, Savoijin alueella pippuria ja yrttejä. Alunperin Rhonen alueen valkoinen rypäle, josta ensimmäiset maininnat ovat 1700-luvun lopulta. Sitä käytetään usein sekoiteviineissä.
Stellenrust Cinsaut 
(Cinsaut, Etelä-Afrikka)
Tätä viiniä ostettiin kuulemma Suomeen 60 pulloa ja niistä on nyt 12 jäljellä. Viinin tuoksu oli mausteinen, kuminen, makea, herukkainen ja mansikkainen, myöhemmin ilmaantuminen toi siihen myös salmiakkia ja lakritsaa. Maku oli marjainen, puolukkainen ja mausteinen, aluksi hieman mehumainen, kun tanniinit hiipivät viipeellä. Jälkimaussa oli kirsikkaa ja taatelia. M:n suosikki.
Cinsaut (Etelä-Afrikassa Hermitage): mansikkaa, kirsikkaa, mesimarjaa, omenaa, parfyymia, hedelmäisyyttä, maanläheisiä ja mausteisia piirteitä; tammessa kypsytettynä vaniljaa, kookosta tai savua ja tervaa, pullossa kypsytettynä seetriä, sikaria, maata, nahkaa. Risteytettiin Pinot Noirin kanssa Pinotageksi. Alunperin lajike on Ranskasta Languedoc-Roussillonin alueelta ja ensimmäiset maininnat siitä ovat 1600-luvun alusta.
Rubillo Cesanese 
(Cesanese, Italia)
Viinin tuoksu oli makea, musteinen, tutti frutti -hedelmäinen, siinä oli kinuskia, mustikkaa ja mansikkaa. Maku ei vastannut aivan tuoksua täyteläisyytensä puolesta, vaan oli hedelmäinen, lakritsinen ja mustikkainen eikä kovin tanniininen. Hyvä dokabiliteetti. J:n suosikkipunaviini.
Cesanese: rypäleestä on kaksi eri kloonia, yleisempi Comune eli yleensä pelkkä Cesanese ja harvinaisempi litsiarominen di Affile; hedelmää, vähän maanläheisyyttä, mustikkaa, kirsikkaa, kukkaisuutta, mustapippuria. Peräisin Italiasta Lazion alueelta. Ensimmäiset maininnat ovat 1600-luvulta peräisin olevassa viinin kasvatusoppaassa, mutta jo muinaiset roomalaiset saattoivat tehdä rypäleestä viiniä.
Tierra Fuerte Graciano 
(Graciano, Espanja)
Tuoksussa oli eukalyptusta, vaniljaa ja minttua. M:lle viinin tuoksu toi elävästi mieleen lapsuuden ajan hammaslääkärin (ehkä ne vaaleanpunaiset hammaspesun jälkeen pureskeltavat tabletit). Maku oli makeahko, täyteläinen, tanniininen, vaniljainen, eukalyptuksinen, herukkainen ja mausteinen. Viini vaati seurakseen ruokaa. Molemmat pitivät tästä.
Graciano (Tinta Miuda, Morrastel): mulperipuun hedelmää, orvokkia, suklaata, tummia marjoja, kirsikkaa, luumua. Alunperin espanjalainen lajike, joka on levinnyt Sardiniaan jo 1300-luvulla. Käytetään sekoiteviineissä tuomaan rakennetta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti