sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Alsacen viinit Ritarihuoneella 3.2.2016

Viini-lehden Bouquet Clubin jäsenet pääsivät 10 € hintaan Ritarihuoneella järjestettyyn Alsacen viininäyttelyyn 3.2.2016. Tarjolla oli 24 eri näytteilleasettajan viinejä. (Viimein saamme tämänkin tekstin valmiiksi, kevät on ollut kiireinen. Köh.)



Alsacen (saksaksi Elsass) alue sijaitsee Ranskassa Saksan ja Sveitsin rajalla Reinin ja Vogeesien välissä. Viinintuotannollisesti alueen historia on pitkä: jo 200-luvulla muinaiset roomalaiset viljelivät siellä viiniä.

Roomalaisilta Alsacen alue siirtyi 400-luvulla ensin alemanneille ja sen jälkeen frankeille. 800-luvulla viinintuotanto laajeni varsinkin luostarien ansiosta, mutta 1300-luvun rutto ja huonot sadot aiheuttivat väliaikaisen notkahduksen. Renessanssin aikaan Alsace rikastui taas, mutta hyvät ajat päättyivät 30-vuotiseen sotaan. Sodan jälkeen vuonna 1648 Alsace siirtyi ensimmäisen kerran Ranskan hallintaan. Sen jälkeen alue kuului vuoroin Ranskalle ja Saksalle, kunnes viimein palautui Ranskalle vuonna 1944. Historian takia alueella on runsaasti saksalaisvaikutteita, esim. ranskan lisäksi alueella puhuttu (katoamassa oleva) Elsassin murre muistuttaa Sveitsin saksaa.

30-vuotisen sodan jälkeen taantunut viinintuotanto virkosi kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun alueen viinintuottajat päättivät keskittyä tuottamaan laadukkaita viinejä paikallisista lajikkeista. Nykyisin alueella onkin kolme alkuperänimikettä: AOC Alsace, AOC Alsace Grand Cru ja AOC Crémant d'Alsace.

Tällä hetkellä Alsacessa viljellään viiniä 199 kylässä noin 15 000 hehtaarin alueella. Noin 90 % tuotetuista viineistä on valkoviinejä. Viljellyin lajike on Riesling, muita ovat Gewürztraminer, Muscat, Pinot Blanc, Pinot Gris, Pinot Noir ja Sylvaner. Viime aikoina Pinot Grisin määrä on kasvanut ja Sylvanerin vähentynyt. Perinteisesti Alsacen viinit ovat olleet kuivia (toisin kuin samoista rypäleistä tehdyt saksalaiset viinit), mutta viime aikoina viinit ovat muuttuneet makeampaan suuntaan.

Tässä muutamia mieleen jääneitä viinejä lajikkeen mukaan.

Gewürztraminer



Gewürztraminereista maistelimme illan aluksi kaksi Trimbachin viiniä.

Classic-linjan Gewurztraminer 2013 (AOC Alsace; 18,98 €) oli tyylikäs, aprikoosisen hedelmäinen ja hapokas, makeutta oli aavistus (jäännössokeria 5 g/l). Kiva perus-Gewürztraminer.

Vertailun vuoksi maistoimme myös Gewurztraminer "Cuvée des Seigneurs de Ribeaupierre" 2008:a (AOC Alsace), joka oli kehittyneempi ja maukkaampi viini kuin edellinen. Se maistui makeammalta (vaikka jäännössokeria oli vähemmän, 3,5 g/l) ja hapokkaammalta, mineraaliselta ja persikkaiselta. Maussa oli kuivattua hedelmää ja vaniljaa ja Jussin mielestä maku oli jopa hieman viskimäinen.



Ilta myös päättyi onnistuneesti Gewürztramineriin. La Cave Des Vignerons De Pfaffenheimin Ancestrum 2012 (AOC Alsace) oli makea viini, joka sopisi itämaisten tai mausteisten ruokien kanssa tai jopa jälkiruokaviiniksi. Sen hapokkuus tasoitti mukavasti makeutta. Kaiken kaikkiaan viini oli varsin mukava eikä ihme, että se voitti kultamitalin International Wine Challengessa vuonna 2014.

Muscat 

Muscat-rypäleestä tehdään useimmiten makeita kuohu- ja jälkiruokaviinejä. Niistä poiketen Alsacen Muscat-viinit ovat yleensä kuivia, mutta myös aromikkaita ja kukkaisia. 





Tarjolla olleista Muscateista maisteluun päätyi Domaine François Schmitt Muscat 2014 (AOC Alsace). Hedelmäisen ja hieman hunajaisen tuoksun jälkeen mineraalinen ja hapokkaan omenainen kuiva maku yllättää, vaikka tiesimmekin viinin olevan kuivaa. Viini kaipaa seurakseen ruokaa ja sen voisi napata mukaan vaikkapa kesäiselle piknikille ruokaisien salaattien kanssa. 

Pinot Blanc, Pinot Gris ja Pinot Noir

Alsacen Pinot-kolmikossa on kaksi valkoista ja yksi punainen lajike. Valkoisista Pinot Blanc on hedelmäinen, kukkaisa, raikas ja notkea, Pinot Gris taas savuinen, mausteinen, mutta myös kukkaisa. Pinot Noir on kirsikkainen, vadelmainen ja karhunvatukkainen ja sen tanniinit ovat pehmeät.

Domaine François Schmitt edusti ansiokkaasti myös Pinot Noir -rintamalla. Talon Pinot Noir Rosé 2014 (AOC Alsace) oli kuivahko, mutta mansikkainen sekä tuoksultaan että maultaan ja sai (jälleen kerran) Marjutin muistelemaan tädin mansikkamehua. 



Domaines Schlumberger tarjosi maisteltavaksi koko Pinot-trion. Pinot Blanc Les Princes Abbés 2014 (AOC Alsace) tuoksui raikkaan sitruksiselle ja hunajaiselle. Viinin maku oli raikas, pirteä, sitruksinen ja aavistuksen mausteinen, jopa makea, mutta tasapainoisen hapokas. 

Pinot Gris Les Princes Abbés 2014 (AOC Alsace) oli myös tuoksultaan makeahko ja hunajainen. Sen maku oli raikas ja mausteinen.

Pinot Noir Les Princes Abbés 2013 (AOC Alsace) tuoksui puolukkaiselle, kirsikkaiselle ja mansikkaiselle. Maku myötäili tuoksua puolukkaisuudellaan, pinotnoirmaisesti viini oli myös melko kevyt ja hapokas.

Luomu-Pinot Grisit olivat varsin mukavia. Jean Bicher & Fils Pinot Gris 2014 (AOC Alsace) oli raikas, sitruksinen, toffeisen/vaniljaisen makea ja Wolfberger Pinot Gris 2012 (AOC Alsace) taas pirteän hapokas: vihreää omenaa, sitruunaa, litsiä ja päärynää.

Riesling

Riefle Riesling 2014 (AOC Alsace; 14,49 €) oli kuiva, petroolinen, mineraalinen ja sitruksinen. Hieman makeampaa suuntaa edusti Jean Biecher & Fils Riesling 2014 (AOC Alsace), makeahko, sitruksisen hapokas, petroolinen ja mineraalinen luomuviini.

Pahoittelut huonosta kuvasta, joskus emme vaan osaa ja viinipullokin on lillunut jäävedessä


Jean Biecher & Fils tarjosi myös AOC Alsace Grand Cru -laatuluokituksen viinejä. Grand Cru Schlossberg 2013 oli petroolinen, sitruksinen ja makeahko. Jälkimaku oli hapokas ja hieman öljyinen. Grand Cru Rosacker 2014 oli puolestaan omenainen, sitruksinen ja kepeä. Sen tuoksussa oli ruohoa ja se oli pirteän hapokas ja limettinen luomuviini.



Rosackerin alueen Rieslingeihin tutustuminen jatkui Cave Vinicole de Hunawihr Grand Cru Rosacker Riesling 2014:n (19,98 €) parissa. Se oli petroolinen, hedelmäinen ja hunajainen, mutta kuitenkin keveähkö.




Lieu-Dit Muehlforst Riesling 2015 (AOC Alsace; 13,98 €) tuoksui aprikoosille. Se oli hunajaisen makea, mutta ei kuitenkaan lipittelymakea. Makeutta kompensoi tasapainoinen hapokkuus. Seurakseen viini vaati thairuokaa.

Wolfberger Grand Cru Rangen 2012 olikin aivan erilainen: se oli kuiva, mineraalinen ja ärjyn hapokas. Se sopisi äyriäisten kanssa. 

AOC Crémant d'Alsace -kuohuviinit



Domaine François Schmitt tarjosi kahta kuohuviiniä. Rosé (Pinot Noir) oli mansikkainen sekä tuoksultaan että maultaan. Keveä ja mukavan pirskahteleva kuohuviini sopisi kauniin kesäpäivän juomaksi. Blanc de Noirs (Pinot Noir) sen sijaan oli kuiva ja hapokas, omenainen ja paahtoleipäinen vakavasti otettava kuohuviini.

Rieflé Crémant d'Alsace (50 % Pinot Noir, 50 % Auxerrois; 14,99 €) edusti myös vakavasti otettavia kuohuviinejä. Se tuoksui paahteiselle, mineraaliselle ja myöskin päärynäiselle ja kukkaiselle. Hapokas ja maukas kuohuviini.

Mainitaan vielä lopuksi, että Wolfbergeriin voi aina luottaa. Tarjolla oli myös Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla hyväksi havaittua Wolfberger Crémant d'Alsace Brut Bio -luomukuohuviiniä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti