Ravintola Basen viiniklubi // Aromaattiset viinit 10.5.2016

Ravintola Basen kevään viimeisessä viiniklubissa Antti Uusitalo johdatteli meidät aromaattisten viinien maailmaan viiden valkoviinin avulla.

Ensimmäiset kolme viiniä

Anselmann Riesling Classic 2014
(Riesling, Saksa; 11,48 €)

Ensimmäisenä lasissa oli vanhaa kunnon rieslingiä - ja mikä sen paremmin Riesling- ja Spätburgunder-viikkojen aikaan sopisikaan? Viinin tuoksussa oli sitruunaa ja greippiä sekä ananaksen ja persikan hedelmäisyyttä. Trooppisen hedelmäisyyden alta paljastui myös omenan ja karviaisen hapokkuutta. Viinin maku oli hedelmäinen ja jopa makeahkon tuntuinen (sokeria 12 g/l). Hedelmäisyyttä tasapainotti limettinen sitruksisuus ja pirteä raparperinen hapokkuus. Hapokkuus tuntui pitkään jälkimaussa, jossa oli myös hieman pippuria. Hyvä peruskesäviini.

La Liebre y La Tortuga Albariño 2014
(Albariño, Espanja; 10,96 €)

Viinin tuoksu oli päärynäinen, kiivinen, hieman kukkea ja parfyyminen, mutta samaan aikaa myös öljyinen. Viinin päärynäinen ja öljyinen maku myötäili tuoksua. Hapokkuus katosi nopeasti, öljyisyys ei, ja muutenkin viini oli melko mieto. "Jänis ja kilpikonna" sopi parhaiten katkarapujen kanssa ja sitä voisi tarjoilla myös muiden äyriäisten seurana.

Yalumba Eden Valley Viognier 2013
(Viognier, Australia; 14,99 €)

Viinin tuoksu oli ensimmäisenä kuminen ja petroolinen (tai paahteinen, jopa palanut), sen jälkeen siitä alkoi paljastua mausteita, hunajaa, pähkinää ja aprikoosia. Viinin maku oli hedelmäinen ja öljyinen, mausteisuuden seassa oli limeä ja vihreää omenaa. Edellisen viinin tavoin tämäkään ei ollut järin hapokas. Parhaiten tämä viini sopisi grillatun lohen tai vaalean lihan kanssa.

Viimeiset kaksi viiniä

Trapiche Septiembre Blanco
(Torrontés, Sauvignon Blanc, Argentiina; 7,98 €)

Nyt lasissa oli hauska, edullinen ja kosiskeleva hömppäviini! Sen tuoksu oli makea, lähes päärynälimonadinen. Sen maku oli myös makea, hieman pirskahteleva (viiniin onkin lisätty hiilihappoa), hitusen hapokas, äärimmäisen helppo ja päärynälimsainen. Jälkimaussa oli vähäsen limeä. Tämä viini ei kaipaa sen tarkempaa analyysia tai vakavaa asennetta, vaan jäähdytyksen riittävän viileäksi ja kauniin aurinkoisen kesäpäivän. Se sopisi äyriäisten tai tulisen thairuoan kanssa makeutensa ansiosta, mutta mikään vakavasti otettava ruokaviini se ei ole. Siltikin se oli suosikkimme!

Gewürztraminer Hugel 2012
(Gewürztraminer, Ranska; 18,98 €)

Hömpän jälkeen oli aika vakavoitua. Illan viimeisen viinin tuoksu oli hunajaisen makea, hedelmäinen, litsiluumuinen, persikkainen ja marmeladinen, jopa hieman parfyyminen. Viinin maku yllätti makean tuoksun jälkeen ja oli jotain ihan muuta: kuiva, hapokas ja mausteinen, jopa hieman öljyinen ja jasmiininen. Tämä jakoi mielipiteet: seurueessamme tätä sekä kehuttiin vuolaasti että moitittiin hieman kalliiksi.

Maistelulautasella oli parsaa, nokkoskeittoa ja korianterilla maustettuja katkarapuja. Ihan nappiin osuvaa parsa- tai nokkoskeittoviiniä ei illan viinien joukosta löytynyt, mutta katkaravut tuntuivat olevan usean viinin kiitollinen kumppani. Marjut kiittää myös runsasta korianterin käyttöä, sillä se useimmiten peitti katkisten oman maun.

Niin, ja hömpän jälkeen Marjutin suosikki oli Anselmann Riesling Classic, joka viehätti hedelmäisellä makeudellaan ja pirteällä hapokkuudellaan ja Jussin Yalumba Eden Valley Viognier, joka olisi kiva kesäinen grilliviini broilerin tai kalan seurana.