lauantai 11. kesäkuuta 2016

Punkkua ja pööhahmoja: Hardys VR Shiraz 2015

Kirjoitamme tätä hieman jännittyneissä tunnelmissa. Helteinen viikko on kääntynyt ei-aivan-niin-helteiseksi lauantaiksi, ja olemme lähdössä scifiseuran kesäretkelle Albergan kartanon puistoon metsästämään kummituksia. Eväiksi olemme pakanneet Solera Finlandilta saamamme Hardys VR Shiraz -humppakuution (27,90 € / 3 l) ja Wanhan ajan laku -pussin.

Kohteemme Albergan kartano eli Sokerilinna sijaitsee eteläisessä Leppävaarassa. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1870-luvulla, mutta kartanon historia ulottuu 1620-luvulla perustettuun säteritilaan saakka. (Lue lisää.)


Aikaisemmilla kesäretkillä olemme odottaneet maailmanloppua (puoli vuotta etuajassa, mutta on hyvä ennakoida), etsineet energiavirtoja kristallien avulla, myyttisiä yksisarvisia, Espoon keskusta ja Godzillaa, mutta turhaan. Ehkä tällä kerralla onni on myötä. Merkit ovat hyvät: jokaisessa kunnon kartanossa asuu kummitus, mutta Albergan kartanossa niitä on jopa kaksi. Mattheiszen-sukuun kuuluneet sisarukset eivät ole malttaneet poistua manan maille, vaan ovat jääneet seuraamaan kartanon tapahtumia.

Kartanon keskikerroksessa liikkuu Valkoinen rouva (Vita frun) Emma Ehrnström, joka menehtyi 85-vuotiaana kesken pitsinnypläystyönsä. Kartanon kellari taas on Mustan rouvan (Svarta frun) Amalia Kiseleffin valtakuntaa. Legendan mukaan Amalia Kiseleff valmistaa kellarissa sahtia, jonka avulla hän saa pahaa-aavistamattomat uhrit tottelemaan käskyjään. Kummitukset ovat oletettavasti hyväntahtoisia, Svarta frun lienee heistä pahansisuisempi.


"Meitä ei sahdilla huijata, meillä on uuden kesäasun saanutta Hardys VR Shirazia!"

Leiriydymme kartanon liepeille ja valmistaudumme koetukseen savulohisalaatilla ja muilla naposteltavilla. Marjut ei tosin huomannut ottaa nypläystyynyään mukaan, joten Vita frun houkutteleminen esiin saattaa osoittautua yhtä hankalaksi kuin mummon aloittaman nypläystyön jatkaminen.


Vehreällä nurmikolla Karhu vaanii Kukkoa, ja ilta-auringon säteet väistävät meitä läheisten kerrostalojen taakse. Hilloinen ja herukkainen Hardys VR Shiraz kaatuu laseihin. Karhunvatukan, luumun, marjahyytelön ja marmeladin tuoksut vievät ajatukset hetkeksi myöhäiskesään - aivan kuin kartanon pihassa häärisi marjametsältä ja puutarhasta palaavia hahmoja koreineen ja kärryineen. Viini maistuu pehmeän hedelmäiselle, herukkahilloiselle ja vaniljaiselle. Nostamme maljan ja toivotamme toisillemme onnea etsintään.

Mutta ensin avaamme lakritsipussin. Olemme kuulleet huhuja lakritsin ja viinin yhdistämisestä vajaan vuoden verran ja pitää myöntää, että vaikka lakritsia ei ihan ensimmäisenä ajattelisi punaviinin kaveriksi (tai toisinpäin), Wanhan ajan lakun kanssa Hardys VR Shiraz toimii oikein hyvin. Lakritsia pitää ehdottomasti testailla lisää, jos ja kun selviämme kummitusretkeltä takaisin kotiin.


Emme onnistu näkemään yhtään kummitusta. Ne saattavat olla tarkkailemassa kartanossa vietettäviä juhlia eivätkä piittaa lähistöllä retkeilevästä scifiseurueesta. Jatkammekin retkeä vanhan Albergan puutarhaan, joka on juuri kunnostettu 1700-luvun kuntoon. Puutarha on tulvillaan päivänkakkaroita ja mansikankukkia. Pöydällä odottaa mystinen Idols-aiheinen pikkukivistä koottu viesti.


Pettyneinä toteamme, että valoisa kesäilta ei ehkä ole otollisinta kummitusten etsintäaikaa. Viiniäkin jää. Läheisyydestä kuuluu seireenin kaltainen kutsu, ja kotimatka mutkistuu lähipubin terassin verran.


PS. Seuraavana päivänä osa lopusta viinistä päätyi flank steak -pihvin, halloumin ja ananaksen seuraksi. Sen pehmeät tanniinit komppasivat hyvin medium-kypsää lihaa ja muutenkin viini vaikutti siltä, että se voisi sopia grilliruoan kanssa. Onneksi humppakuution tuhoamisen kanssa ei ole kiire, vaan viini säilyy siinä hyvänä jopa kuusi viikkoa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti