keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Craft Beer Helsinki 2016

30.6.-2.7.2016 järjestettiin Helsingin rautatientorilla ensimmäistä kertaa Craft Beer Helsinki, jossa oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaalaisia pienpanimoita. Menimme paikalle ensimmäisenä päivänä kahdeksan aikoihin illalla ja jonotimme sisään parikymmentä minuuttia.




Pääsylippujonoa hidasti se, että oluet ja ruoka maksettiin tapahtumassa Seamchip-kortilla, johon ladattiin arvoa sisäänpääsyn yhteydessä - sama ratkaisu oli tuttu jo Grand Champagne Helsingistä. Toisaalta oli näppärää, että kortin sai ladattua sisäänpääsyn yhteydessä samalla, kun hankki lasin (tavallinen lasi 3 euroa, jalallinen 4 euroa) eikä latauspisteeseen tarvinnut jonottaa enää erikseen, toisaalta tapahtuman aikana sisäänkäynnillä lataamisvuoroa sai odottaa, koska tapahtumaan saapujat olivat etusijalla.

Olisikohan mahdollista, että korteille olisi ladattu etukäteen esimerkiksi 20 tai 30 euroa sen lisäksi, että sille saisi ladattua haluamansa summan? Se voisi selkeyttää arpomista, sillä nyt jonoa hidasti se, että monikaan ei tuntunut tietävän, mitä oluet maksavat ja paljonko rahaa pitäisi ladata. Valmis pakettiratkaisu olisi helppo valinta. (Torin toisella puolella oli myös toinen latauspiste, mutta siitä ei ole kokemuksia, koska ostostarpeet olivat latausaikaan samalla puolella toria kuin sisäänpääsy emmekä jaksaneet rampata.)
.
Oluet

Vasemmalla Razident Evil, oikealla Vadelma Sour

.
Vadelmaoluiden vertailussa olivat vastakkain Olarin Panimon/8-bit Brewingin Razident Evil (raspberry pils; 5,7 %) ja Muflonin Sour Muff Vadelma (sour ale; 6 %). Razident Evilin tuoksu oli enimmäkseen maltainen, taustalta löytyi vähän vadelmaa. Maku sen sijaan oli vadelmainen ja makea. Sour Muff Vadelman tuoksu oli hapan ja sitruunainen, hieman appelsiininen. Maku oli hyvin hapan ja appelsiininen. Vasta jälkimaussa oli vähän vadelmaa. Vattumaisen vertailun paremmaksi osoittautui Razident Evil.

Radbrewn Throw in the Towelin tuoksussa oli toffeeta. Maussa oli pähkinää, toffeeta ja appelsiinia. Maku oli yllättävän mieto, jopa vetinen verrattuna alkoholimäärään (6,2 %). Panimon mukaan oluen tyyppi on Pan Galactic (Imperial) English Gargle Ale (Light) ja se on saanut innoituksensa Douglas Adamsin kirjasta Linnunradan käsikirja liftareille. Ihan hyvä, mutta ei herättänyt sen kummempia tunteita.

Atomin Schrödinger's Catin (bitter; 3,5 %) tuoksussa oli havua, greippiä ja toffeeta. Maku oli katkera ja pähkinäinen, mukana oli aavistus toffeeta. Noinkin miedoksi olueksi yllättävän maukas.


Panimo Hiiden Bruxelles Lupusin (Bruxellensis double IPA; 9 %) tuoksussa oli toffeeta ja keksiä. Maku oli vähän katkera, pähkinäinen ja omenahilloisen makea. Tämä oli illan suosikkiolut.

Vasemmalla Ogar Polski, oikealla Poro


.
Lehe Pruulikodan Ogar Polski (3,8 %) edusti vanhaa puolalaista Grodziskie-oluttyyliä eli savun makuista vehnäolutta. Sekä tuoksussa että maussa oli savua, maussa oli myös pekonia ja maltaisuutta. Olut saa savuisen makunsa maltaasta, joka kuivataan tammisavussa. Yleensä savuoluet ovat tuhdimpia, mutta ei tämäkään huono ollut.

Õllenautin ja Humaloven yhteistyönä tehty Poro (Nordic moss ale; 10 %) oli melko omintakeinen olut. Hiiva on peräisin jäkälästä ja oluttyyli muistuttaa sahtia. Tuoksu muistutti kitkerää omenahilloa ja (märkää) koiraa - emme päässeet yksimielisyyteen siitä, oliko koira märkä vai ei, mutta rodultaan se oli taatusti corgi. Maultaan olut toi mieleen vähän raa'an lakan ilman sokeria ja sokerittoman omenamehun.


Suomen kesäilta alkoi tässä vaiheessa olla jo niin viileä, että viimeiseksi olueksi valikoitui Foundersin Nitro Oatmeal (oatmeal stout; 4,5 %). Tuoksussa oli tummaa suklaata, kahvia ja kauraa. Maku myötäili tuoksua muuten, mutta kauran sijaan siinä oli kaurapuuroa. Vaikka prosentteja oli vain maitokauppavahvuuden verran, olut ei maistunut vetiselle.

Muita havaintoja

Ruokatarjonta oli hyvä. Vaikka 3 kaverin jäätelön myyjä oli pitkään hukassa, jäätelön (4 €) ostaminenkin onnistui lopulta. Grillshop on Wheelsin nachot (10 €) olivat maukkaita ja muiden kojujen burgerit olisivat houkutelleet, jos vielä olisi ollut nälkä. Mukavaa, että tapahtumissa saa nykyisin street foodia eikä vain muikkuja ja makkaraperunoita.

Sisäänpääsyn jälkeen ei oikeastaan tarvinnut jonottaa. Kojuille ja lasien pesupisteelle ei ollut kovinkaan pitkiä jonoja, joskus ei laisinkaan. Pisin odotus oli ehkä nachoja ostaessa. Lasien pesupisteestä sai myös ilmaiseksi hanavettä, mikä oli varsin mukavaa, kun ruokakojujen pullovesi maksoi 2 €.

Mukava tapahtuma, eikä meidän kohdallemme osunut suuria ongelmia. Tulemme varmasti ensi vuonnakin uudestaan, jos tapahtuma järjestetään taas.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti