lauantai 12. elokuuta 2017

Viking Grace: Oscar à la Carten Oscar-menu

Koska vielä on kesää jäljellä, pöydällä pyöri pian vanhentuva lahjakortti, junassa on hauska matkustaa ja asema on ainakin universaalissa mittakaavassa melkeinpä kotiovella, juna Turkuun (klikkaa linkkiä vain, jos arvostat camp-henkisiä käännösklassikoita) vei meidät suoraan satamaan ja sieltä Viking Gracen vuorokauden risteilylle. Mielessä siinsivät tietenkin samppanjabaari ja tax freen samppanjavalikoima.


Emme olleet varanneet paikkoja ravintolaan etukäteen, vaan päätimme mennä fiilispohjalta. Siispä päädyimme paluumatkalla aamiaiselta tuttuun Oscar à la Carteen syömään ravintolan nimikkomenun - Jussia houkutellut äyriäisvati sai jäädä toiseen kertaan.


Aperitiiviksi Marjut valitsi monta kertaa hyväksi havaitun laivan samppanjan Charles Heidsieck Brut Reserven (8 €) ja Jussi Viking Gracelle erityisesti valitun, edellisenä iltana testatun Larmandier-Bernier Extra Brut Premier Crun (9 €). Niiden seuraksi saimme keittiön tervehdyksenä palsternakkamoussea ja siian mätiä - mmm, maukasta. Nälkäkin alkoi jo olla.


Siikaceviche, kylmää kurkku-minttukeittoa ja Gracen näkkileipää
Rüdesheimer Berg Roseneck Riesling Feinherb 2014

Alkuruokana kylmän kurkku-minttukeiton kanssa tarjoiltu siikaceviche herätti ennakkoon hieman ihmetystä, kun pöytään oli katettu vain lusikka - lusikka cevichelle? Annoksen saapuessa paljastui syy: ceviche oli piilotettu keittoon. No, mikäs se siinä sitten. Hyvää se oli, tosin ceviche tuntui menevän keitossa hieman hukkaan. Kokonaisuutena annos jäi plussan puolelle, sillä siemennäkkileipä oli hyvää ja rapsakkaa ja keitto raikasta.

Feinherb-Rieslingit ovat onnistuneet muutaman kerran yllättämään iloisesti ruoan kanssa, niin nytkin. Sellaisenaan hieman pliisu, mutta petroolinen Riesling toimi keiton ja siian kanssa loistavasti.


Miedosti savustettua lohta, tilli-perunoita, grillattua purjoa, muna-anjoviskastiketta ja pikkelöityä retiisiä
Black Cottage Sauvignon Blanc 2016

Jussi valitsi pääruoaksi lohta. Sen kanssa suositeltiin Black Cottage Sauvignon Blanc 2016:a. Viinin tuoksussa oli limeä, valkoista viinimarjaa ja hieman herukanlehteä. Maku oli raikas, kepeä ja kevyen hapokas. Savustetun lohen kanssa viini sopi oikein hyvin.

Vaikka muna-anjoviskastike etukäteen hieman epäilyttikin, se kävi lohen kanssa mainiosti. Lohi itsessään oli maukasta ja sitä oli runsaasti. Pikkelöity retiisi sen sijaan tuntui hieman ylimääräiseltä eikä se sopinut kovin hyvin viinin kanssa. Kokonaisuutena annos oli kuitenkin erinomainen.


Grillattua härän entrecôtea ja tomaattisipulisalaattia, aiolia, haricot verts, punaviinikastiketta ja ranskalaisia
Hewitson Ned & Henry's Shiraz 2015 

Marjut valitsi pääruoaksi entrecôten. Sen seuraksi suositeltu Crozes-Hermitage M. Chapoutier Les Meysonniers oli väliaikaisesti loppu ja korvaavana viininä oli pehmeä, hilloinen ja aavistuksen eukalyptuksinen Hewitson Ned & Henry's Shiraz 2015.

Sipulin ystävää ilahdutti se, että hieman savustetun entrecôten seurana oli sipulia kolmella tavalla: kevätsipulin varsi ja marinoitua punasipulia paistetusta keltasipulista tehdyssä pienessä kulhossa (vai miksi kyseistä kippoa nyt kutsuisi?).

Itse pihvi oli hyvää, tosin se oli niin suuri, että sitä ei jaksanut syödä hyvästä nälästä huolimatta kokonaan. Sellaisenaan entrecôte olisi varmasti ollut sopivan kokoinen, mutta menun osana se oli turhan iso. Erikseen tarjoillut ranskalaiset perunat alkoivat tuntua liioittelulta, pelkästään lautasella olleet kasvikset riittivät hyvin lisukkeiksi. Ehkä kasvisten määrää voisi lisätä hieman ja jättää ranskalaiset kokonaan pois? Hyvää se joka tapauksessa oli.


Crème brûlée, mehustettuja mansikoita ja basilikagranite
Kracher Trockenbeerenauslese

Jälkiruoan paras ja yllättävin osuus oli yrttinen basilikagranite. Crème brûlée oli takuuhyvää ja mansikat mehukkaita, samoin jälkiruokaviini oli takuuvarmaa makeaa ja maukasta nektaria. Basilikagranite raikasti ja kevensi kokonaisuutta, joka olisi muuten ollut ehkä hieman liian raskaan sokerista ja kermaista varsinkin ison pihvin ja lohikimpaleen jälkeen.

***
Oscar-menu maksaa 39 € tai viinien kanssa 65 € ja se on tarjolla 30.9.2017 saakka.


Muita havaintoja

Laivaan pääsyä sai odottaa melko pitkään, kun hyttien siivous venyi, mutta varsinainen siirtyminen oli järjestetty näppärästi, kun maihinnousukortissa luki jo portti, jolle kannattaa suunnata. Näin ihmismassa jakautui hyvin eri reiteille, mikä helpotti hieman ruuhkaa. Myös maihin pääsi sujuvasti kahdelta eri kannelta eikä Turun satamassa ollut samanlaisia kilometrien mittaisilta tuntuvia käytäviä kuin Helsingissä.

Lahjakortilla matkustaessa hyttiluokan upgreidaaminen välirahaa maksamalla ei onnistunut, joten iloinen yllätys oli, kun saimme odotuksia tilavamman Seaside Double -hytin kahdeksannelta kannelta laivan keulasta. Ilmeisesti muutama SD-hytti on tavallista suurempi, meidänkin hyttiimme oli mahtunut sängyn ja pöydän lisäksi sohva. Näköala oli mahtava. Niin, ja tyynyjä oli kummallekin kaksi erilaista!

Oscar à la Carten kyljessä ollut Seamore Champagne Bar oli viihtyisä, ja sen samppanjat edustivat mukavasti Viking Linen spesiaalivalikoimaa (Henriot, Moët & Chandon Ice Impérial...). Baarissa esiintyi satunnaisesti myös pianisti, joka viihdytti asiakkaita soittamalla pianoversioita klassisista pop- ja rock-kappaleista. Samppanjabaarin yhteydessä oli pieni, mutta laadukkaan tuntuinen viinikauppa, jonka valikoimassa oli eri viinejä kuin tax free -kaupassa eli jos etsit Viini-lehden arvioissa menestyneitä viinejä, ne ovat todennäköisesti siellä.

Kaiken kaikkiaan kiva vuorokauden risteily - mukavaa, kun ei ollut kiire: aamiaisen jälkeen pääsi hyttiin rötväämään, ostosten tekoon ja merimaiseman katseluun samppanjabaarissa oli runsaasti aikaa, ja aurinkokannella oli lämmintä (mutta tuulista).

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti