2. joulukuuta 2017

Cheers, mate!

Itäeurooppalaisesta illasta kotiutunut raatimme suuntasi viikko sitten henkisesti kohti Australiaa, fyysisesti taas Casa Loppasuille suomalais-australialaishenkisten ja hieman jouluisten tarjoiluiden ääreen.



Bird in Hand Sparkling Pinot Noir Rosé 2017
(Adelaide Hills, Australia; 100 % Pinot Noir; 17,89 €)

Alkumaljaksi tarjosimme australialaista kuohuvaa. Bird in Hand Sparkling Pinot Noir Rosé oli väriltään hyvin vaalea persikanpunainen. Tuoksultaan ja maultaan se oli kuitenkin voimakkaampi kuin väriltään: punaiset marjat (mansikka ja kirsikka) yhdistyivät pirteisiin kupliin ja sitruksisuuteen ja jopa pieneen mausteisuuteen ja mineraalisuuteen. Kiva, yllättävän ryhdikäs skumppa tuntui kuitenkin hieman kalliinpuoleiselta.




Hewitson Baby Bush Mourvèdre 2014 ja 2009
(Barossa, Australia; 100 % Mourvèdre; 2009 14,84 € ja 2014 14,99 €)
Mourvedre: maanläheistä makua, aluskasvillisuutta, nahkaa, eläimellisyyttä, pehmeitä punaisia hedelmiä, kypsiä puutarhamarjoja ja marjojen kuoria, yrttejä, suklaata, kahvia, minttua, tryffeliä
Ensimmäisenä parina tarjosimme Baby Bush Mourvèdren kahta eri vuosikertaa: 2009 on tarttunut mukaan jostain jo unohtuneesta paikasta, ja viisi vuotta tuoreempi 2014 ostettiin tätä iltaa varten Alkosta aivan äskettäin - tosin nyt Alkon nettisivujen mukaan myynnissä on jo vuosikerta 2015.

2014 oli tuoksultaan hedelmäinen, jopa makeahko, mansikkainen ja herukkainen, lisäksi tuoksussa oli mausteisuutta, vaniljaa ja jonkin verran kumia. Sen maku oli pehmeä, mausteinen ja marjainen pienellä eukalyptus-höysteellä. Yksi raatilainen äänesti mehevän ja monikäyttöiseltä tuntuvan viinin suosikikseen.

2009 oli ehtinyt kehittää savuisia ja kumisia aromeja ja sen marjaisuus muuttunut kypsemmäksi ja tummemmaksi, boysenmarjaiseksi ja herukkahilloiseksi. Kypsyminen oli tehnyt viinille hyvää - toisaalta myös nuorempi vuosikerta oli maukasta ja oli hankala päättää, kumpi olisi parempaa.



Hewitson Ned & Henry's Shiraz 2006 ja 2016
(Barossa, Australia; 2016 100 % Shiraz / 2006 92 % Shiraz, 8 % Mourvèdre; 2016 14,25 € Viking Grace tai 18,98 € Alko)
Shiraz: tanniineja, marjoja (kirsikkaa, vadelmaa, luumua, karhunvatukkaa; kuumilla alueilla jopa hillomaista marjaisuutta), mausteita (neilikkaa, pippuria, valkopippuria), suklaata, kahvia, nahkaa, tupakkaa ja savua
Tästä se ajatus oikeastaan lähti: vuoden 2006 Ned and Henry's Shiraz -pullo alkoi kuumotella kaapissa, sillä kierrekorkkiviinejä ei oikeastaan ole tarkoitettu säilytettäväksi kovin pitkään. Kun viime kesän Viking Grace -risteilyltä sen pariksi löytyi vuosikymmenen verran nuorempi, aivan juuri myyntiin tullut vuosikerta 2016, tastingin teema oli päätetty.

2016 oli odotusten mukaisesti nuori ja napakka, ja sen aromit kiteytyivät pienen vitsailun jälkeen sanoihin "pistävä taateli". Tuoksun tummat marjat (herukka ja mustikka) yhdistyivät Shiraz'lle tyypilliseen nahkaan ja pippurisuuteen, luumuun ja tummaan suklaaseen. Roteva maku jatkoi tuoksun linjoilla, ja tanniinit olivat vielä nuoret ja tiukat. Ilmeisesti nuoruus vetosi ihmisiin, sillä kaksi raatilaista äänesti tämän suosikikseen.

2006 oli iloksemme vielä juotavassa kunnossa, tosin ei sitä kovin pitkään olisi enää kannattanut säilyttää. Myös tämä viini oli kehittänyt ikääntyessään enemmän savuisia ja kumisia aromeja, jotka jättivät hedelmäisyyden ja marjaisat aromit taka-alalle. Ajan myötä tanniinit olivat myös pyöristyneet miellyttävästi. Kaksi raatilaista piti tästä viinistä eniten.

Kannattiko viinejä sitten säilyttää useita vuosia? Viinit olivat toki kehittyneet ikääntymisen myötä, mutta sokkona maistettuna vanhemmat vuosikerrat eivät erottuneet olennaisesti parempina tai kovin erilaisina - toki 2016 oli värinsä ja tiukahkon makunsa puolesta selvästi nuorin. Vuosikausien jemmaaminen ei siis automaattisesti paranna viiniä, vaan varastoitavat viinit kannattaa valita tarkemmin kuin "hupsis, unohtui kaappiin" -menetelmällä.

Vertailu oli toki mielenkiintoista sen jälkeen, kun vuosikerrat olivat tiedossa. Harvemmin meidän nuoresta viinivarastostamme pääsee maistamaan viinistä kahta vuosikertaa, joilla on vuosikymmenen verran eroa, joten siinä mielessä säilyttäminen kannatti. Jos nyt jotain tekisimme toisin, niin vuoden 2016 Ned and Henry'sin laittaisimme vielä hetkeksi säilöön, ja vuoden 2006 viinin olisimme voineet juoda aiemminkin.


Alkuruokana tarjosimme ruissipsejä ja kaupasta ostettua savulohitahnaa sekä mango-currykatkarapuja.

Pääruokana tarjosimme vaahterasiirapilla glaseerattua kinkkua (ilman neilikoita), avokado-mangosalsaa (kuvassa), chiliporkkanoita (kuori porkkanat, kierittele öljyssä, ripottele päälle chilijauhetta ja paista 200 asteessa noin 20-30 minuuttia) ja bataattilohkoja.

Jälkiruoaksi kokkasimme MasterChef Australian inspiroimina taateli-riisimuropaloja.

Taateli-riisimuropalat

125 g kivettömiä taateleita
125 g sokeria
90 g voita
125 g riisimuroja
kookosrouhetta

Voideltu tai leivinpaperilla vuorattu vuoka (noin 25 x 25 cm)

Lisää taatelit, sokeri ja voi kattilaan ja hauduta ne miedolla lämmöllä rauhallisesti sekoittaen tasaiseksi massaksi (noin 10 minuuttia). Varo, ettei massa pala pohjaan! Ota kattila liedeltä ja sekoita riisimurot mukaan. Taputtele massa vuokaan noin 3-4 cm paksuksi kerrokseksi ja laita jääkaappiin jähmettymään pariksi tunniksi. Leikkaa paloiksi ja ripottele palojen päälle kookosrouhetta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti