2. marraskuuta 2019

Viini ja ruoka 2019: yleisiä havaintoja

Bloggaajapassit tarjosi Messukeskus


Aloitamme messuraportit yleisillä havainnoilla, myöhemmin tulossa on tarkempia katsauksia tastingeista.

California Wines



Saimme kutsun California Winesin osastolle ja bongasimme sieltä muutamia mielenkiintoisia viinejä.

Robert Mondavilta on tulossa bourbontynnyreissä kypsytetty chardonnay ja rommitynnyreissä kypsytetty merlot. Chardonnaysta huomasi toki, että se on kypsytetty tammitynnyreissä, mutta sen tammisuus oli onneksi hyvin hillittyä ja toi viiniin sopivasti täyteläisyyttä ja kermaisuutta. Merlotin aromeissa oli makea rommisuus vahvasti läsnä. Sekä tuoksussa että maussa oli myös vaniljaa ja luumua. Molemmat olivat oikein mainioita viinejä.

Lisäksi Noble Vines 667 Pinot Noir (15,98 €) oli tyylikäs ja täyteläinen viini. Sen aromeissa oli kypsää punaista marjaisuutta sekä savua. Noble Vines 667 sopisi hyvin syksyisille pataruoille.

Saksan viinitiedotus



Saksan viinitiedotuksen osastolla oli jälleen viinejä, joita ei valitettavasti saa Alkosta.

Saksalaisiin viineihin tutustumista helpotti valmiiksi koottu lista, johon oli valittu eri alueilta yksi viini maistettavaksi. Pfalzia edusti rapsakan hapokas kuohuviini Weingut Reichsrat von Buhl Riesling Sekt 2016. Pfalzista pohjoiseen olevan Rheinhessenin kolmanneksi viljellyin rypäle on Silvaner. Aluetta edusti mineraalinen ja kukkainen Weingut Schätzel Nackenheim Silvaner Trocken 2012. Pfalzista etelään sijaitsevasta Badenista maistoimme intensiivisen marjaista Weingut Klumpp Spätburgunder QW Trocken 2013:a.

Saksan itärajan lähellä sijaitsevasta Sachsenista eli Saksista oleva Weingut Schloss Proschwitz Weissburgunder Kabinett Trocken 2017 oli trooppisen hedelmäinen ja yrttinen. Scheurebe on Rieslingin ja tuntemattomaksi jääneen rypäleen risteymä, jonka kehitti tohtori Georg Scheu 1900-luvun alussa. Siitä oli tehty Frankenilainen Weingut Ernst Popp Iphöfer Kronsberg Scheurebe Kabinett Trocken 2018, joka oli hedelmäinen ja hapokas. Hessische Bergstrassea puolestaan edusti omenainen ja kukkainen Weingut Kloster Eberbach Heppenheimer Centgericht "Crescentia" Grauburgunder QW Trocken 2018.

Château Musar -vertikaali 1998-2012



Luimme messulehdestä, että Arvid Nordqvistin tiskillä olisi tarjolla Château Musar -vertikaali. Ikävä kyllä olimme lauantaina hieman myöhässä, sillä vuosikerta 2000 oli jo ehtinyt loppua, mutta toisaalta tarjolla oli vielä vuosikertoja 1998, 2010 ja 2012.

2012 oli vielä nuori ja napakka, tiukka ja tanniininen. Olihan se jo huisa viini, mutta kannattaa unohtaa pullo vielä ainakin pariksi vuodeksi viinikaappiin, jos sellaisen sattuu omistamaan.

2010 oli jo kehittynyt hyvin ja esitteli Musarin hienoja puolia. Ravintola Murun viini-illasta tuttu viini oli nuorempaa vuosikertaa pehmeämpi ja hedelmäisempi, marjaisuus ja viikunaisuus muuttui jo hieman rusinaiseksi ja yhdistyi seetripuun aromeihin. Herkullista.

Jos 2012 oli jo huisa, niin 1998 ampaisi asteikon ulkopuolelle. Sen väri oli jo oranssiin vivahtava ja muistutti tawny-portviiniä. Maku oli kehittynyt eikä hedelmäisyys ei ollut enää nniin runsasta ja pehmeää kuin vaikkapa 2010:n, vaan viini oli ennemminkin mausteinen ja nahkainen. On ihan ymmärrettävää, että kaikki eivät tästä vuosikerrasta pidä, mutta oli se aivan mahtava kokemus.

Samppanjabaari & samppanjat



Samppanjabaarin kanssa kaikki ei mennyt aivan putkeen. Torstaina Jussi olisi halunnut roseesamppanjaa, mutta se oli ehtinyt loppua ja sen lisäksi viimeisessä de Sousa -pullossa oli korkkivika eli sitä riitti lasiin vain edellisen pullon pikkutilkkanen. Marjut sai tosin onnistuneesti lasillisen Francis Orban Brut Reserve Vielles Vignesiä. Perjantaina emme baariin ennättäneet ja lauantaina kello viiden maissa baarista olivat kaikki samppanjat loppuneet! Kuohuviinejä toki oli.

Samppanja taisi muutenkin olla messujen hitti, sillä ohimennen kuultuna vaikutti siltä, että parilta muultakin osastolta oli ehtinyt kuplajuoma päästä loppumaan.


Toisaalta ei pidä kuitenkaan murehtia liikaa, sillä samppanja ei loppunut messuilta kokonaan. Esimerkiksi mineraalinen Leclerc Briant Millésime 2010 Extra Brut (58,89 €) ja hapokkaan punamarjainen Rosé Brut (49,99 €) auttoivat pahimpaan samppanjan tarpeeseen.

Muut viinit



Espanjan Penedèsissä vaikuttavan Cellers Avgvstvs Forumin Cabernet Franc päätyi suosikkilistallemme viime vuoden Old World Winesissä. Tänä vuonna messuilla pääsimme tutustumaan myös talon valkoviineihin ja Avgvstvs VI:n, kuudesta eri rypälelajikkeesta valmistettuun punaviiniin.

Look! (Xarel·lo, Moscatel de Alejandría, Sauvignon Blanc, valkoinen Grenache) oli helppoa ja hauskaa juotavaa. Xarel·lo (+100) Microvinification on kypsynyt viiden kuukauden ajan sakkojensa päällä, ja trooppisten hedelmien lisäksi viinissä oli miellyttävää hapokkuutta. Xarel·lo Vermell Microvinification eli punainen Xarel·lo oli taas valmistettu Xarel·lon punaisesta variantista ja oli kiinnostava viini sekin. Chardonnay oli vain kohtalaisesti tammitettu ja tyylikäs ja NVDE SBL (josta ei löydy oikeastaan mitään tietoa) oli myös mainio.

Avgvstvs VI (Cabernet Sauvignon, Merlot, Tempranillo, Syrah, Cabernet Franc, Grenache; 44,50 €) on hienoa vuosikertaa 2011. Viini on kypsynyt 12-15 kk ajan ranskalaisissa tammitynnyreissä ja pullotettu magnumeihin. (Kannattaa antaa sen ilmaantua kunnolla ennen nauttimista.) Jos joku ihmettelee, miksi espanjalainen viini on nimetty Rooman keisarin mukaan, niin nimi juontuu Espanjan läpi kulkeneesta Via Augusta -tiestä, jonka keisari Augustus rakennutti.


Muista viineistä voisimme mainita esimerkiksi Manzone Barolo Gramolere 2015:n, joka oli melkoinen vaniljapommi ja lempeä baroloksi sekä Mr. Nebbiolon tiskiltä myöskin bongatun Jad'Or-kuohuviinin, joka oli mineraalinen ja mansikkainen.

La Noria Organic Brut Rosé (9,70 €) oli pirteän hapokas ja mukavan marjaisa - toisaalta mukavaa hömppää, toisaalta meille mainostettiin, että se sopii myös ruoan kanssa. Pitänee testata. Château Musarin Musar Jeune Rose 2017 oli puolestaan asiallinen kuiva rose. KWV Classic Collection Cape Tawny (14,90 €) oli portviinimäinen ja makea. Dr. Pauly Bergweiler Christmas Riesling 2018 (9,98 €) sopii nimensä, etikettinsä ja makunsa puolesta joulupöytään, sillä risukka saattaisi olla juuri hyvä kompromissi sekä kinkun että sillien seuraksi.

Summa summarum


Tänä vuonna Viini ja ruoka -tapahtuma oli siirtynyt Messukeskuksen ylemmistä halleista alas aiempia isompiin tiloihin, halleihin 1-3 kätevästi samaan kerrokseen Kirjamessujen kanssa. Ensivaikutelma oli hyvin avara, lähes tyhjä, sillä varsinkin hallien reunamilla oli autiota eli tapahtumalla on vielä varaa kasvaa. Tapahtumahulinan pariin pääsi kuitenkin hyvin pian, ja isot tilat olivat varmasti paikallaan, sillä Messukeskuksessa vieraili tänä vuonna lähes 92 000 kävijää, mikä on uusi kävijäennätys.

Viime vuoden tapaan viinit maksettiin Seamchip-kortilla (viimevuotinen kortti kävi, joten uutta ei tarvinnut hankkia) ja ruoat käteisellä. Viinilasin sai taas vuokrata toisin kuin edellisenä vuonna. Lasin vuokra oli 8 €, josta sai lasin palauttaessa takaisin  5 €. Maisteluannokset olivat keskimäärin 3-6 € / 6 cl.

Parmesaanikiekossa valmistettua pasta Alfredoa emme voineet jättää väliin


Jälleen kerran nähtävää oli paljon, melkeinpä liian paljon. Näytteilleasettajia oli noin 100, joten emme millään onnistuneet osumaan kaikkien kohdalle. Missasimme Bocuse d'Or -karsinnan ja onnistuimme sivuuttamaan teemamaa Ranskan osaston ja ravintola Emon pop-upin kokonaan, samoin Laurean pop-upit. Ilmankos ruokatarjonta tuntui supistuneen, kun kaikkialle ei vain osannut mennä.

Toisaalta jäimme myös kaipaamaan monia asioita. Muutama iso maahantuoja näytti jääneen pois ja vaikka viinejä oli tarjolla noin 600, jäimme haikailemaan joidenkin tuttujen nimien perään. Lisäksi kahtena edellisenä vuonna ollut Atrian Meet Meat oli loistava tilaisuus istahtaa hetkeksi viinin ja ruoan seuraan kuuntelemaan mielenkiintoisia tarinoita, mutta tänä vuonna sitä ei ollut. Klassikkopuolelta temppurata voisi tehdä paluun ohjelmaan - toisaalta taas kerran kokeiltu Wine in the Dark -huone oli Marjutin mielestä niin ahdistava, että se voi jatkossa pysyäkin poissa.

Jotkut asiat eivät kuitenkaan muutu eli myös tällä kertaa pitää taas luvata itselleen, että ensi vuonna valmistaudumme tapahtumaan paremmin. (Hyviä aikeita riittää!) Jospa ensi vuonna tarjolla olevien viinien listan saisi taas nettiin vuoden 2015 tapaan tai jospa jostain löytäisi kartan eri näytteilleasettajien paikoista, jotta niitä voisi messuillessaan ruksia käydyksi.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti