Alkon tammikuun 2020 oluiden erikoiserän teema on maustetut oluet. Mukaan on valikoitunut kuusi olutta eri tavoin maustettuina vadelmasta passionhedelmään, greippiin ja variksenmarjaan. Jussi maistoi oluet avoimessa pruuvissa.
Hiisi Mitä Humalan Jälkeen Sour Ale (Suomi, 6,7 %; 4,89 €)
Tuoksussa oli punaista marjaa, mansikkaa ja punaista omenaa. Maku toisti tuoksun aromeja. Sekä tuoksussa että maussa oli jonkinlainen epämääräinen brie-juuston tyylinen aromi. Johtuneekohan se valmistuksessa käytetystä Bruxellensis-hiivasta?
Hiisi Gosebump Raspberry & Passionfruit Gose (Suomi; 5,5 %; 4,50 €)
Happamassa tuoksussa oli lähinnä vadelmaa, passiohedelmä lymyili taustalla. Maku jatkoi samoilla linjoilla tuoksun kanssa, lisäksi siinä oli myös karviaista ja merisuolaa. Maisteltavana olleista Hiisin oluista pidin tästä enemmän.
Captain Lawrence Effortless Grapefruit IPA (USA; 4,5 %; 4,98 €)
Tuoksu oli hedelmäinen, siinä oli greippiä, appelsiinia ja sitruunamarmeladia. Maku toisti tuoksun aromeja. Katkeruutta oli ihan rapsakasti. Tämä olut maistuisi paremmin kesällä kuin näin keskellä kolmatta kuukautta jatkuvaa marraskuuta.
Lervig Lucky Jack Grapefruit Ale (Norja; 4,7 %; 3,88 €)
Makeahkossa tuoksussa oli runsaasti verigreippiä ja appelsiinia. Maussa oli tuoksun aromien lisäksi sitrusta. Katkeruutta oli kohtuullisesti. Ihan juotava hedelmäinen olut.
Lervig Passion Tang Sour Ale (Norja; 7,0%; 5,35 €)
Tuoksussa oli mangoa ja aprikoosia, ehkä hieman sitä passionhedelmääkin ja greippiä. Vähän katkerassa ja limettisessä maussa passionhedelmä tuli paremmin esiin. Lervigeistä pidin enemmän tästä.
Chérie Biére Blanche à la Framboise (Belgia; 3,5 %; 3,79 €)
Tuoksu oli makean vadelmainen, jopa vispipuuroinen. Kevyt, limonadimainen maku toisti samoja aromeja. Tämä ei iskenyt lainkaan, huonoimpia framboiseja mitä olen maistanut. Ehkä tämä on olut niille, jotka eivät pidä oluesta?
Uutuuksien puolella oli neljä olutta, joista yksi oli tammikuun alussa maistelemani alkoholiton Nøgne Ø Stripped Craft (Norja; 0,5 %; 2,52 €). Jätin sen tällä kertaa väliin.
Lahden Erikois A (Suomi; 5,3 %; 2,99 €)
Tämä ei ole varsinainen uutuus, koska tätä on myyty maitokaupoissa jo kauan aikaa. Nimen A-kirjain viitannee jo vuonna 1994 pois käytöstä jääneeseen IV A -olutveroluokkaan. Ihan hyvä maltainen perusolut, joka saa plussaa retrohenkisestä etiketistä.
Fuller's Vintage Ale 2019 (Englanti; 8,5 %; 7,76 €)
Tuoksussa oli kuivahedelmää, karamellisuutta ja toffeeta. Maku toisti tuoksun aromeja, siinä oli myös hieman lakritsaa. Jälkimaku oli siirappinen ja siinä oli myös ripaus fariinisokeria. Se oli tämän setin paras olut.
Iso-Kallan Tuco (Suomi; 7,0 %; 4,29 €)
Tuhdin savuisessa tuoksussa oli makeaa ruisleipää ja luumua. Myös maku oli savuinen, siinä oli myös ruisleipää ja suklaata. Maistelluista oluista toiseksi paras.
Hiisi Mitä Humalan Jälkeen Sour Ale (Suomi, 6,7 %; 4,89 €)
Tuoksussa oli punaista marjaa, mansikkaa ja punaista omenaa. Maku toisti tuoksun aromeja. Sekä tuoksussa että maussa oli jonkinlainen epämääräinen brie-juuston tyylinen aromi. Johtuneekohan se valmistuksessa käytetystä Bruxellensis-hiivasta?
Hiisi Gosebump Raspberry & Passionfruit Gose (Suomi; 5,5 %; 4,50 €)
Happamassa tuoksussa oli lähinnä vadelmaa, passiohedelmä lymyili taustalla. Maku jatkoi samoilla linjoilla tuoksun kanssa, lisäksi siinä oli myös karviaista ja merisuolaa. Maisteltavana olleista Hiisin oluista pidin tästä enemmän.
Captain Lawrence Effortless Grapefruit IPA (USA; 4,5 %; 4,98 €)
Tuoksu oli hedelmäinen, siinä oli greippiä, appelsiinia ja sitruunamarmeladia. Maku toisti tuoksun aromeja. Katkeruutta oli ihan rapsakasti. Tämä olut maistuisi paremmin kesällä kuin näin keskellä kolmatta kuukautta jatkuvaa marraskuuta.
Lervig Lucky Jack Grapefruit Ale (Norja; 4,7 %; 3,88 €)
Makeahkossa tuoksussa oli runsaasti verigreippiä ja appelsiinia. Maussa oli tuoksun aromien lisäksi sitrusta. Katkeruutta oli kohtuullisesti. Ihan juotava hedelmäinen olut.
Lervig Passion Tang Sour Ale (Norja; 7,0%; 5,35 €)
Tuoksussa oli mangoa ja aprikoosia, ehkä hieman sitä passionhedelmääkin ja greippiä. Vähän katkerassa ja limettisessä maussa passionhedelmä tuli paremmin esiin. Lervigeistä pidin enemmän tästä.
Chérie Biére Blanche à la Framboise (Belgia; 3,5 %; 3,79 €)
Tuoksu oli makean vadelmainen, jopa vispipuuroinen. Kevyt, limonadimainen maku toisti samoja aromeja. Tämä ei iskenyt lainkaan, huonoimpia framboiseja mitä olen maistanut. Ehkä tämä on olut niille, jotka eivät pidä oluesta?
Uutuuksien puolella oli neljä olutta, joista yksi oli tammikuun alussa maistelemani alkoholiton Nøgne Ø Stripped Craft (Norja; 0,5 %; 2,52 €). Jätin sen tällä kertaa väliin.
Lahden Erikois A (Suomi; 5,3 %; 2,99 €)
Tämä ei ole varsinainen uutuus, koska tätä on myyty maitokaupoissa jo kauan aikaa. Nimen A-kirjain viitannee jo vuonna 1994 pois käytöstä jääneeseen IV A -olutveroluokkaan. Ihan hyvä maltainen perusolut, joka saa plussaa retrohenkisestä etiketistä.
Fuller's Vintage Ale 2019 (Englanti; 8,5 %; 7,76 €)
Tuoksussa oli kuivahedelmää, karamellisuutta ja toffeeta. Maku toisti tuoksun aromeja, siinä oli myös hieman lakritsaa. Jälkimaku oli siirappinen ja siinä oli myös ripaus fariinisokeria. Se oli tämän setin paras olut.
Iso-Kallan Tuco (Suomi; 7,0 %; 4,29 €)
Tuhdin savuisessa tuoksussa oli makeaa ruisleipää ja luumua. Myös maku oli savuinen, siinä oli myös ruisleipää ja suklaata. Maistelluista oluista toiseksi paras.