Kutsu / Saksan viinitiedotus
|
| Kuvakaappaus PIWI International -sivulta |
Lyhyesti
PIWI (Pilzwiderstandsfähige Traubensorten) ovat sienitauteja ja hometta hyvin kestäviä uusia hybridilajikkeita, joita on jalostettu, jotta viiniä voitaisiin jatkossa tuottaa entistä ympäristöystävällisemmin ilman torjunta-aineita. Sen lisäksi ne ovat trendikkäitä ja taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja - ja koska ne kestävät hyvin hallaa, ne soveltuvat myös uusille, viileille viininviljelyalueille.
 |
| Kuva (c) Julian Herzog, CC BY 4.0 |
Että mitähän vitistä?
PIWI-lajikkeet ovat Vitis viniferan eli (aito)viiniköynnöksen ja muiden Vitis-sukuun kuuluvien viiniköynnöslajien risteytyksiä eli hybridejä. Kyseessä on järkiliitto: muut Vitis-suvun jäsenet tuovat risteytykseen hyödyllisiä ja tulevaisuudessa tarvittavia ominaisuuksia, joita V. viniferalla yksinään ei ole.
Aitoviiniköynnöksen lajikkeet ovat varmastikin kaikille tuttuja. Niihin kuuluvat muun muassa Riesling (eli kovin yllätyksettömästi Vitis vinifera 'Riesling'), Silvaner ja Pinot Noir. Ne ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän alttiita hometaudeille ja muille ongelmille, joten tutkijat ovat luoneet katseita muiden Vitis-suvun jäsenten suuntaan.
Osa suuren Vitis-suvun muista lajeista on vain silmänruokaa, osa ihan oikeaa ruokaakin. Joidenkin hedelmiä on käytetty viiniin, mutta lopputulos ei aina ole ollut yhtä miellyttävä kuin V. viniferan hedelmien kanssa. Muita sukulaisia ovat esimerkiksi risteytyksissä käytetyt Ameriikan serkut törmäviini (Vitis riparia), kesäviini (Vitis aestivalis eli Vitis lincecumii) ja (tarha)ojukkaviini (Vitis labrusca) sekä amurinviini (Vitis amurensis), joka nimestään huolimatta ei ole Tampereelta, vaan Kaukoidästä kotoisin oleva laji.
PIWI-lajikkeita viljellään tällä hetkellä mm. Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Englannissa, Kanadassa ja Ranskassa - jopa Champagnessa on viime vuonna hyväksytty käyttöön hybridilajike Voltis. Suomessakin on viime vuonna tullut myyntiin yksi Etelä-Karjalassa viljellystä Solaris-lajikkeesta käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma Noita Polaris.
|
|
PIWI Kollektiv NOU Secco Trocken (Johanniter, Sauvignac ja Cabernet
Blanc) & NOU Crémant Brut (Cabernet Blanc, Johanniter ja Souvignier Gris) |
Lajikkeet
Saksassa ensimmäiset PIWI-lajikkeet hyväksyttiin käyttöön 1990-luvulla ja nykyisin viininviljelijät voivat valita yli 50 eri lajikkeesta. Myös uusien lajikkeiden hyväksymiseksi tehdään koko ajan työtä. Tilaa kasvulle ja kehitykselle on: PIWI-lajikkeita viljellään vain noin 3-4 %:lla koko viljelyalasta eli hieman alle 4 000 hehtaarilla. Punaviinitrendin myötä suosituin lajike oli (ja on) Regent, mutta se menettää asemaansa, kun valkoisten lajikkeiden suosio kasvaa.
Eri lajikkeista voi hakea tietoa PIWI Internationalin sivuilta esimerkiksi niiden alkuperämaan tai lajikkeen kehittäjän mukaan: vanha hakusivu / uusi hakusivu. Alla on listattu joitakin saksalaisia ja Saksassa viljeltyjä lajikkeita, joista tehtyjä viinejä pääsimme maistamaan tastingissa.
Valkoisia lajikkeita
Cabernet Blanc
Cabernet Sauvignon x Regent; Valentin Blattner, Sveitsi 1991
Viljelyala
Saksassa: 227 ha (2021)
Cabernet Blanc on saksalais-sveitsiläinen lajike, jota viljellään Saksassa pääasiassa Pfalzin alueella. Sitä ei pidä sekoittaa Yhdysvalloissa valmistettuihin Cabernet Blanc- tai White Cabernet -viineihin, jotka ovat valkoisia Cabernet Sauvignonista valmistettuja viinejä.
Cabernet blancin herukkaiset ja karviaismarjaiset aromit tuovat mieleen sauvignon blancin ja rieslingin. Jos rypäleet on kerätty juuri kypsymisen jälkeen, viineissä on ruohomaisia, jopa kasvismaisia (artisokka) ja savuisia aromeja. Jos taas rypäleet ovat saaneet kypsyä pitkään, viineissä on passiohedelmää, litsiluumua, punaista paprikaa ja yrttisiä mausteita. Tammitynnyrikypsytetyt viinit voivat tuoda mieleen ranskalaiset Fumé Blanc -viinit (tynnyrikypsytetyt sauvignon blancit).
Johanniter
Riesling x [Seyve-Villard 12-481 x [Pinot Gris x Gutedel]]; Johannes Zimmermann, Staatliches Weinbauinstitut Freiburg, Saksa 1968
Viljelyala
Saksassa: 126 ha (2020)
Johanniter-viinit muistuttavat vanhempaansa rieslingiä, mutta eivät ole aivan yhtä hapokkaita. Niiden aromeissa on kvitteniä, päärynää ja klementiiniä. Lajike sopii hyvin kuohuviinien valmistukseen.
Muscaris
Solaris x Muskateller; Norbert Becker, Staatliches Weinbauinstitut Freiburg,
Saksa 1987
Viljelyala Saksassa: 98 ha (2021)
Muscarisin sukupuussa on Muscat-perheen jäseniä sekä vanhempana (Muskateller) että isovanhempana Solarisin puolelta (Muscat Ottonel), joten sen muscatmaiset piirteet eli kukkaisuus, mausteisuus ja makeus tulevat vahvasti esille. Muscatin lisäksi se voi tuoda mieleen gewürztraminerin.
Hapokkaiden ja sitruksisten viinien aromeissa on sitruunaa, appelsiinia ja klementiiniä sekä parfyymia ja muskottipähkinää. Lajike soveltuu hyvin sekä makeiden viinien että kuohuviinien valmistukseen.
.jpg)
Sauvignac
[Sauvignon Blanc x Riesling] x homeelle vastustuskykyisiä lajikkeita
(Resistenzpartner); Valentin Blattner, Sveitsi 1991
Viljelyala
Saksassa: 77 ha (2021)
Sauvignacin kehitystyötä tehtiin Ranskassa Cognacin alueella ja niinpä se sai nimensä vanhempansa Sauvignon Blancin ja alueen useiden -nac-päätteisten paikkojen mukaan. Sen sukupuussa on Vinifera-lajin edustajien lisäksi ainakin amurinviiniä, vaikka toista vanhemmista ei tiedetäkään tarkalleen.
Viineissä on varsinkin rieslingeistä tuttua aprikoosia ja kypsää omenaa, limettiä ja hentoa mustaherukkaa. Ne ovat hapokkaita ja raikkaita ja kestävät säilytystä kohtuullisen hyvin.
Sauvitage
Freiburg 147-66 x Weinsberg 75-34-13; Staatliche Lehr- und Versuchsanstalt für
Wein- und Obstbau Weinsberg, Saksa 1988
Viljelyala Saksassa: n/a
Sauvitagen sukupuussa on Sauvignon Blancia, Pinot Grisiä ja Rieslingiä sekä vastustuskykyisiä lajikkeita, kuten amurinviiniä ja Seyve-Villard 12-481:a. Viinit ovat raikkaita, hapokkaita ja hedelmäisiä ja niissä on lajikkeen vanhemmille ominaista trooppista hedelmää ja karviaismarjaa.
Solaris
Merzling x GM 6493; Norbert Becker, Staatliches Weinbauinstitut Freiburg,
Saksa 1975
Viljelyala Saksassa: 201 ha (2021)
Merzling: Seyve-Villard 5276 x [Riesling x Pinot Gris]
GM 6493 (1964): Zarya Severa x Muscat Ottonel. Zarya Severa ("revontulet") on kehitetty Venäjällä vuonna 1936. Sen vanhemmat ovat amurinviini sekä ranskalainen Malingre Précoce -lajike.
Viinit ovat hedelmäisiä, aromaattisia ja hapokkaita. Niissä on karviaista, sitrusta ja seljankukkaa, joskus myös banaania, hasselpähkinää, omenaa ja hunajaa. Jos rypäleiden sokeripitoisuus kasvaa lämpimillä alueilla tarpeeksi suureksi, lajike sopii makeiden viinien valmistukseen, viileämmillä alueilla siitä taas saadaan kuivia viinejä.
Souvignier Gris
Seyval Blanc x Zähringer; Norbert Becker, Staatliches Weinbauinstitut
Freiburg, Saksa 1983
Viljelyala Saksassa: 121 ha (2021)
Seyval Blanc on kahden Seibel-perheeseen kuuluvan lajikkeen risteytys [Seibel 5656 x Rayon d'Or (Seibel 4986)]. Seyval Blancista saadaan tyypillisesti sitruksisia ja mineraalisia viinejä, jotka ovat kuitenkin melko neutraaleja. Sitä on käytetty edelleen uusien hybridilajikkeiden kehityksessä. Sillä on myös punainen sisarus Seyval Noir.Vaikka Souvignier Grisin sukupuussa onkin aromaattisia lajikkeita, itse Souvignier Gris on melko neutraali sekä hapokkuuden että aromikkuuden suhteen ja muistuttaa pitkälti pinot grisia. Viinit ovat hedelmäisiä ja jossain määrin myös mineraalisia. Lajike heijastaa hyvin kasvualueensa ominaisuuksia ja sopii myös kuohuviinien valmistukseen.Zähringer on uudehko lajike: se on vuonna 1939 kehitetty Gewürztraminerin ja Rieslingin risteytys, jonka perimä varmistui vuonna 2013. Lajiketta viljellään enimmäkseen Itävallassa.
Punaisia lajikkeita
Cabernet Cortis
Cabernet Sauvignon x Solaris; Norbert Becker, Staatliches
Weinbauinstitut Freiburg, Saksa 1982
Viljelyala Saksassa: 53 ha (2021)
Cabernet Cortisista saadaan tanniinisia ja voimakkaita viinejä, joiden yrttisyys ja ruohoisuus tuo mieleen cabernet sauvignonin. Niille suositellaan tammitynnyrikypsytystä tasapainottamaan makua.
Cabernet Jura
Cabernet Sauvignon x homeelle vastustuskykyisiä lajikkeita; Valentin Blattner,
Sveitsi 1991
Viljelyala Saksassa: vähäinen
Lajike on kehitetty Sveitsissä Juran alueella, mistä se on saanut myös nimensä. Sitä viljelläänkin enimmäkseen Sveitsissä.
Cabernet Jurasta saadaan tummia ja kohtalaisen aromaattisia viinejä, jotka muistuttavat cabernet sauvignoneja marjaisuutensa takia. Niissä voi olla myös hentoja muscatmaisia vivahteita.
Cabertin
Cabernet Sauvignon x homeelle vastustuskykyisiä lajikkeita; Valentin Blattner,
Sveitsi 1991
Viljelyala Saksassa: 15 ha (2020)
Cabertinin tuntemattoman vanhemman perimässä on ilmeisesti ainakin Silvaneria ja Rieslingiä sekä Seibel-perheen lajikkeita, kuten Chancelloria (Seibel 7053), ja hybridilajike JS 12417:ttä.
Cabertinista sadaaan viinejä, jotka muistuttavat cabernet sauvignonia sekä tanniiniensa että aromiensa puolesta: paprikaa, pippuria, mokkaa, kahvia ja tupakkaa. Niille suositellaan tammitynnyrikypsytystä tasapainottamaan makua.
 |
| Vasemmalla Regent, kuva (c) ZbyszekB - Own work, CC BY-SA 3.0. Oikealla ylhäällä Solaris, kuva (c) W.Carter - Own work, CC0 Oikealla alhaalla Cabernet Cortis, kuva (c) Jakob Federer - Own work, CC BY-SA 3.0 |
Monarch
Solaris x Dornfelder; Norbert Becker, Staatliches Weinbauinstitut Freiburg,
Saksa 1988
Viljelyala Saksassa: 11 ha (2020)
Monarchista saadaan hedelmäisiä ja tanniinisia viinejä, jotka muistuttavat sen toista vanhempaa dornfelderiä. Viinien punamarjaisuus, mansikka ja vadelma voivat tuoda mieleen myös pinot noirin.
Regent
Diana x Chambourcin; Gerhardt Alleweldt, Julius Kühn-Institut, Saksa 1967
Viljelyala
Saksassa: 1 671 ha (2021)
Diana on kahden saksalaisen lajikkeen, Silvanerin ja Müller-Thurgaun risteytys. Chambourcin (Joannes Seyve, Ranska, 1963) on hybridilajike, jonka vanhempia ei tunneta tarkalleen, mutta tutkimusten mukaan sen perimässä on useita pohjois-amerikkalaisia viiniköynnöslajeja ja Vitis viniferaa.
Regent on tällä hetkellä Saksan viljellyin hybridilajike ja maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä hybridilajikkeista. Saksan lisäksi sitä viljellään mm. Yhdysvalloissa ja Belgiassa, jossa se on hyväksytty lajike neljällä laatuluokitusalueella.
Regentistä saadaan marjaisia, kirsikkaisia, herukkaisia, luumuisia ja joskus myös mineraalisia viinejä, jotka ovat keskihapokkaita ja kohtalaisen tanniinisia. Ne voivat tuoda mieleen kypsän merlot'n tai dornfelderin. Viinit soveltuvat myös tammitynnyrikypsytykseen.
Mainitut henkilöt
Norbert Becker (1937-2012) johti PIWI-lajikkeiden tutkimusta ja kehitystä Staatsweingut Freiburgissa. Hänen johdollaan kehitettiin mm. Cabernet Cortis, Monarch, Muscaris, Solaris ja Souvignier Gris.
Helmut Becker (1927-1990) johti PIWI-lajikkeiden tutkimusta ja kehitystä Geisenheimin yliopistossa. PIWI-lajikkeiden lisäksi hän tutki myös viinien varttamista ja sitä, kuinka vastustuskykyä phylloxera-viinikirvaa vastaan saisi parannettua.
Valentin Blattner (s. 1958) on sveitsiläinen tutkija ja viinintekijä, jonka ehkä tunnetuin risteytys on Cabernet Blanc. Hän on työskennellyt PIWI-lajikkeiden parissa 1980-luvulta alkaen. Vuodesta 1991 alkaen hän on asunut Soyhièresissä Juran alueella ja omistaa siellä kolme viinitarhaa.
Vilém Kraus (1924-2013) oli tsekkoslovakialainen professori ja tutkija. Hänen 1950-luvulla kehittämänsä risteytykset päätyivät Geisenheimiin tri Helmut Beckerille jatkokehitystä varten ja saivat GM-sarjanumerot Geisenheimin mukaan.
Albert Seibel (1844-1936) oli ranskalainen tutkija, joka kehitti useita Seibel-perheeseen kuuluvia lajikkeita 1950-luvulla. Lähes kaikilla perheen jäsenillä on samat neljä vanhempaa: Aramon ja Alicante Bouchet; amerikkalainen Jaeger 70 (Vitis rupestris x Vitis lincecumii) ja juurakkona AxR1 (Aramon x amerikkalaisen Vitis rupestris). Ensimmäiset sukupolvet nimettiin vain numeroin, seuraavat saivat nimensä kehittäjiensä mukaan.
Ranskalainen tiedemies Bertille Seyve (1864–1939) jatkoi Seibel-lajikkeiden käyttöä uusissa risteytyksissä yhdessä appensa Victor Villardin kanssa (Seyve-Villard-lajikkeet). Myöhemmin työtä jatkoivat myös hänen poikansa Joannes Seyve (1900–1966) ja Bertille Seyve Jr. (1895–1959). Heidän kehittämiinsä lajikkeisiin kuuluu mm. Seyval Blanc.
Johannes Zimmermann (1907-1998) työskenteli myös Staatsweingut Freiburgissa PIWI-lajikkeiden parissa ja mm. risteytti Vitis viniferaa ranskalaisten hybridilajikkeiden kanssa. Johanniter-lajike on hänen kehittämänsä ja nimetty hänen mukaansa.
Lähteet