Ravintola Villa Lillassa järjestettiin ensimmäinen olutilta 12.6.2024 (59 €). Illan aikana maisteltiin viittä erilaista Espoon oman panimon olutta kolmen ruokalajin menun kanssa.
Vuonna 2016 perustettu Espoon oma panimo sijaitsee Espoon Tillinmäessä. Suurin osa panimon tuotteista on nimetty Espoon eri kaupunginosien ja alueiden mukaan. Samaan konserniin kuuluu myös Hyvinkään oma panimo, joka toimii nimensä mukaisesti Hyvinkäällä. Oluista kertoi panimon edustaja, paikallinen panija Pekka Lehtinen.
Cheers from Westend Vehnäolut 4,7 %
Cheers from Espoonlahti Lager 5,0 %
Cheers from Westendin tuoksussa oli vehnäoluelle tyypillisesti banaania ja sen
lisäksi hedelmäisyyttä, korianteria, sitruunaa ja hieman keksiä. Raikas maku
toisti tuoksun aromeja ja suutuntuma oli keskitäyteläinen. Panimon mukaan olut on belgityylinen, ja etiketin mukaan Cheers from Westend maistuu paremmalle kuin samppanja, mutta tästä väitteestä voi olla montaa mieltä.
Skagenin ja kuhan kanssa olut sopi hyvin, savulohen kanssa aavistuksen huonommin, mutta ei yhdistelmä kuitenkaan ollut huono. Jos valita pitäisi, niin Jussin mielestä skagen oli oluen kanssa paras yhdistelmä. Cheers from Westend maistui hyvin myös sellaisenaan.
Cheers from Espoonlahti oli aromeiltaan maltainen, viljainen ja ruohoinen. Maussa
oli myös hieman kukkaisuutta.ja makeutta. Humalointia oli sopivasti ja
kokonaisuus oli raikas. Panimon mukaan olut on saksalaistyylinen, mikä pitikin paikkansa.
Olut sopi kaikkien lautasella olleiden merenelävien kanssa, erityisesti suolaisen ja savuisen lohen. Lisäksi Cheers from Espoonlahti olisi varmasti hyvä terassiolut.
Cheers from Rantaraitti IPL 5,5 %
Villa Lilla IPA 5,0 %
Cheers from Rantaraitin tuoksussa ja maussa oli hedelmäisyyttä greippiä, sitruunaa ja hieman ruohoa. Maku oli raikas ja hyvin katkera. Jälkimakua hallitsivat greippi ja sitruuna. Vaikka olut onkin lager, se on kuitenkin IPA-henkisesti humaloitu India pale lager eli gyyhiä riitti Marjutin mielestä vähintäänkin riittävästi.
Ruoan kanssa olut sopi hyvin. Mausteinen kastike pehmensi jonkin verran oluen
katkeruutta.
Villa Lillan oma olut, meripihkan värinen Villa Lilla IPA edusti perinteistä britti-IPA-tyyliä eli aikaa, kun IPA-oluita ei oltu vielä pilattu ylenpalttisella humaloinnilla ja ne olivat jopa juotavia. Tuoksussa oli kypsää hedelmäisyyttä, karamellisuutta ja appelsiininkuorta. Kevyen katkerassa ja makeahkossa maussa oli tuoksun aromien lisäksi greippiä.
Villa Lilla IPA oli ehkä hieman parempi ruoan kanssa, sillä se pehmensi kastikkeen tulisuutta - kastike oli sinänsä hyvää, mutta ehkä hieman liian chilistä.
Nuuksio Stout 7,0 %
Cheers from Nuuksioon on käytetty suklaamallasta ja suklaa-aromia. Sen aromeissa
oli suklaata ja kahvia, ja tuoksu oli makeampi kuin maku. Suklaakakun kanssa olut
sopi oikein hyvin.
Summa summarum
Oluet olivat kaikki hyviä, samoin oluiden ja ruokien yhdistelmät. Jussin mielestä Villa Lilla IPA ja flat iron steak olivat paras yhdistelmä, Marjut ei osannut päättää. Jäämme siis odottamaan Cheers from Leppävaaraa!