Craft Beer Helsinki 2023



Craft Beer Helsinki 2023 järjestettiin Rautatientorilla 29.6.-1.7.2023. Paikalla oli yli 30 panimoa, siideribaari, cocktailbaari, Ainoa Winery ja alkoholittomia oluita myyvä Aalto. 

Kävimme paikalla kaikkina kolmena päivänä (ranneke 14 €), joista kahtena mukana oli myös muutamia kavereita. Tässä muutama mieleen jäänyt juoma.



Vaikka kyseessä olivat olutfestarit, päädyimme melko usein siiderien pariin.

Ainoa Winery oli saapunut paikalle uusien siideriensä kanssa. Vanha tuttu omenasiideri oli maustettu viinin valmistuksesta jääneellä mäskillä ja siidereistä pystyikin hyvin tunnistamaan viineistä tuttuja makuja. Suosikkimme oli puolukka, muita makuvaihtoehtoja olivat lakka, mustikka ja vadelma.

Siidereitä on saatavilla Ainoa Wineryn myymälästä niin kauan kuin niitä riittää.



RebBevin siideribaarista maistoimme kolmea Famille Dupontin siideriä: kuplatonta, viinimäistä Blanc de Pommea, omenasta ja kvittenistä tehtyä Cydonia ja calvados-tynnyrissä kypsytettyä, runsaan makuista Cidre Rèserveä. Suosikkia ei voi valita, sillä siiderit olivat keskenään niin erilaisia ja kaikki omalla tavallaan hyviä.


Browar Rockmillin kojulla oli kolme eri versiota Friend or Foe? -oluesta, jota Jussi on maistanut jo aikaisemmin. Jokaista versiota on kypsytetty 9 kuukauden ajan tietynlaisessa tynnyrissä - Armagnac BA:ta armanjakkitynnyreissä, Lagavulin BA:ta Lagavulin-tynnyreissä ja ja Rum BA:ta rommitynnyreissä. 

Rommiversiossa oli yllättävän paljon savua, jota rommin makeus kuitenkin pehmensi. Armanjakkiversiossa maistui lähinnä savu eikä kypsytystä huomannut lainkaan, se oli kolmikon heikoin esitys. Paras kolmesta oli Lagavulin BA. Siinä savuisen viskin ja oluen aromit toimivat lähes täydellisesti yhteen. Se oli ilmeisesti myös usean muun kävijän suosikki, sillä panimomestarin mukaan kyseinen olut loppui perjantaina ensimmäisenä.

Rockmillin kanssa samassa kojussa oli Horizont Brewing, jolta löytyi tapahtuman paras olut eli Night Shift Bourbon Barrel Aged Pecan Imperial Stout. Kyseistä olutta oli tehty vain kaksi kegiä, joista toinen oli tuotu Helsinkiin.

Täyteläinen ja tuhti olut oli vaniljan, suklaan, pähkinän, kahvin ja viskin makuinen, lähes täydellinen yhdistelmä. Se ei myöskään ollut liian makea, mikä on usein monen imperial stoutin ongelma. 

Samalta tiskiltä maistoimme myös Sour Series - Grillmaster's Delightia, joka oli yhden seurueemme jäsenen mielestä hyvää, mutta muut emme aivan ymmärtäneet hänen innostustaan. Toisaalta Selfish Games - My Cucumber Lager -kurkkuolut oli mukavan raikasta ja olisi sopinut varmasti erilaisten kalaruokien kanssa. Mainitaan myös, että Sour Series - Sacrifice to the Gods (Sour IPA with Greek Yoghurt and Andaliman Pepper) kuulosti speksien perusteella vähintäänkin epäilyttävältä, mutta yllätti seurueemme IPA:n ystävät iloisesti.

Jussi kokeili kolmen alkoholittoman IPA:n tastingia. Klokk & Co:n FrIPA:n tuoksussa oli perinteistä IPA:a ja sen vähän makeassa maussa oli poltettua viljaa. Kokonaisuus oli kevyt ja vetinen, ja kolmikon vaatimattomin esitys tuli maistettua heti ensimmäisenä. 

Kehrwieder Kreativbrauerein ü.NN IPA alkoholfrein aromeissa oli vähän pähkinää ja karamellisuutta ja se muistutti brittiläistä IPA:a. Kokonaisuus oli kevyt, mutta ei vetinen. Se oli Jussin suosikki alkoholittomista oluista. BRULO:n Sabro Galaxy DDH IPA:ssa oli NEIPA-tyylinen trooppisen hedelmäinen tuoksu ja maku oli makean sitruunainen. Kokonaisuus oli ihan jees.

Marjut taas maistoi alkoholittoman kriekin, joka oli lempeän kirsikkainen ja oikein kiva janojuoma (varsinkin, jos pitää kirsikasta).



Hapanoluista puheenollen, belgialaishenkisiä sellaisia osui lasiin kaksi: Nøgne Ø:n Mirage 3 (gueuze) ja Fiskarsin panimon ja Tanker Breweryn yhteistyössä tekemä, flanders red -tyylinen Asterisk Frank BA Sour

Mirage 3 oli reilusti hapan ja maanläheinen, konstailematon, mutta silti ajatuksen kanssa juotava olut. Asterisk Frankin keitossa oli käytetty kuusenkerkkää, mutta sitä ei maussa oikeastaan huomannut. Sekin oli hapan, maanläheinen ja ajatuksen kanssa nautiskeltava, ehkä myös aavistuksen helpommin lähestyttävä olut kuin Mirage 3.



Eniten keskustelua eri aromeista herätti Pulfer Breweryn Smoothiest: What's Forrest Gump's Password? (omenalla, päärynällä, persikalla, sitruunalla ja korvapuusteilla maustettu smoothie sour). Toisten mielestä se oli omenapiirakkainen, omenainen ja päärynäinen, Marjutin ja parin muun mielestä siinä oli ilmiselvästi myös tummaa suklaata. Aiheuttikohan sen kaneli, mene ja tiedä, mutta joka tapauksessa olut oli varsin mainio.

Forrest Gumpin tavoin myös Cthulhu on mielipiteitä herättävä hahmo. Althaian ja La Quince Brewing Co.:n yhteistyönä tehty suuren muinaisen mukaan nimetty olut oli maukas stout, jonka jälkimaussa oli reippaasti chilin tuomaa potkua.

Husky Brewing oli panimoista ainoa, jonka tiskiltä bongasimme sahtia. Maku ei ollut kovin makea, aromeissa oli enimmäkseen ruista ja aavistus siirappia. Suutuntuma oli keskitäyteläinen. 

Mad Finnin Summer Rain NEIPA puolestaan osoittautui profeetalliseksi, sillä jonkin ajan kuluttua alkoi sataa. Olut oli raikas kuin kesäsade. 



Lehen Ööloom valittiin maisteluun hauskan nimen perusteella. Kyseessä on braggot eli oluen ja siman sekoitus, johon on käytetty Lehen Imperial Stoutia ja Nööskerin simaa. Monikerroksisessa maussa oli hapanta marjaisuutta, hilloa, kahvia ja toffeeta.

Tapahtuman hauskimman nimen tittelin voitti kuitenkin Põhjalan Spelt Incorrectly NEIPA. Olut on tehty yhteistyönä Cloudwaterin ja Barth Haas X:n kanssa ja siihen on käytetty spelttiä. Väärin kirjoitetusta nimestä huolimatta olut oli oikein hyvää.



Ruokapuolelta voisimme mainita XOXO Sompasaaren hot wingsit ja kimchi-ranet - hyvää! Samoin Alvarin Dogin hot dog oli makoisa.



Mutta mikä oli tapahtumassa parasta? Tietenkin ilmaiset ämpärit!