Vihdoin viimein pitkän odotuksen jälkeen koitti Grand Champagne Helsingin aika! Odotuksen huomasi blogistakin: viime vuoden tunnelmat ovat jo muutaman viikon ajan pysytelleet kolmen luetuimman postauksen joukossa. Tässä tämän vuoden fiiliksiä.
Kävimme paikan päällä lauantaina. Kuten kuvastakin näkyy, maailman toiseksi suurin samppanjatapahtuma veti Vanhan täpösen täyteen ja pääsimme nauttimaan toisten kävijöiden lämmöstä ja läheisyydestä koko rahan edestä (pääsylippu 18 € ennakkoon). Vapaamuotoisen maistelun lisäksi ohjelmassamme oli kaksi Master Classia: Samuil Angelovin Samppanjan monet kasvot (40 €) ja Essi Avellanin Kultaa ja Cristalia (100 €).
Ennen raporttia siirrytään hetkeksi ajassa taaksepäin. Kun lipunmyynti alkoi tammikuussa, Marjut bongasi lauantain ohjelmasta eniten odottamansa Essi Avellanin Master Classin. Ceestashopin verkkokaupassa sitä ei kuitenkaan näkynyt. Marjut kysyi lipuista chatissa (joka vastasi nopeasti, pisteet siitä) ja pienen selvittelyn jälkeen sai puhelun: "Essillä ei ole lauantaina luentoa." Pettymys oli melkoinen! Pian sen jälkeen Master Class katosi Grand Champagne Helsingin nettisivujen ohjelmastakin.
Lohduksi ostimme liput Samppanjan monet kasvot Master Classiin, koska Samuil Angelov osaa tarjoilla asiantuntemuksensa hyvin viihdyttävässä muodossa, ja se saattaisi ehkä poistaa pahimman harmituksen.
Tunteet ehtivät velloa laidasta laitaan - Schrödingeristä tuntui varmaankin samalta kissansa kanssa. Muutamaa päivää myöhemmin (juuri, kun harkitsimme vakavasti livistävämme aikaisin töistä perjantain Master Classiin) huomasimme, että Kultaa ja Cristalia oli ilmestynyt takaisin lauantain ohjelmaan ja verkkokauppaan myyntiin. Loppu hyvin, kaikki hyvin?
Samuil Angelov: Samppanjan monet kasvot
Master Classissa käytiin läpi samppanjan perustyylejä neljän samppanjan avulla.
Bollinger Spécial Cuvée NV
(60 % Pinot Noir, 25 % Chardonnay, 15 % Pinot Meunier;
55,90 €)
Tuoksu oli paahteinen, kypsän hedelmän ja sitruksen joukossa oli myös voita ja vaniljaa. Maku oli runsas, kuiva, paahteinen ja sitruksinen, hieman pähkinäinen, mousse oli runsas. Sisäiset 007:mme vierastivat hieman paahteisuutta, mutta hyvää tämä oli. "Mutsi kysy luuleksä olevas James Bond / sanoin en mä tiiä, mut jotain samaa meis on."
Duval-Leroy Blanc de Blancs Grand Cru 2006
(100 % Chardonnay;
52 €)
Tämä oli hieman Bollingeria kevyempi samppanja. Sen tuoksussa oli enemmän sitrusta kuin Bollingerilla ja sen lisäksi limeä, mineraalisuutta ja kukkaisuutta. Maku oli elegantti, kevyt ja sitruksinen. Mukava, kepeän hapokas samppanja.
Collet Brut Art Deco NV
(40 % Chardonnay, 40 % Pinot Noir, 20 % Pinot Meunier;
44,90 €)
Tuoksu oli aavistuksen paahteinen ja sitruksinen, raikas ja hapokas. Myös maku oli raikas ja hapokas, sitruksisen hedelmäinen, mousse oli pehmeä. Tätä suositeltiin ruokajuomaksi, mutta se menisi mainiosti sellaisenaankin (ainakin meidän keskuudessamme). Tämä oli yllätys, koska Master Classin kuvauksesta puuttunut neljäs samppanja luvattiin vahvistaa "myöhemmin" - ei huono yllätys laisinkaan.
Henriot Rosé Millesime 2008
(Pinot Noir, Chardonnay; linkki vuosikertaan 2005)
Tuoksu oli ensin kuminen ja hieman savuinen, sen alla oli punaisia marjoja, vadelmaa ja karpaloa. Maku mukaili tuoksua: päällimmäisenä olleen kumisuuden alta löytyi puolukkaista ja sitruksista hapokkuutta, mansikkaa ja vadelmaa.
Raatimme piti eniten Collet Brut Art Deco -samppanjasta, mutta muitakaan ei moitittu, ei suinkaan. Master Class oli loistava alku päivälle ja tarjosi varsin viihdyttävässä muodossa loistavan katsauksen samppanjan historiaan ja tyyleihin.
Essi Avellan: Kultaa ja Cristalia
Essi Avellanin Kultaa ja Cristalia Master Class esitteli viisi vuoden 2015
Champagne and Sparkling Wine World Championships -kisan
voittajaa. Nimen perässä on mainittu samppanjan saama palkinto.
Palmer & Co Blanc de Blancs Brut NV
(100 % Chardonnay;
300 € / 6 pulloa)
Gold Medal
Tuoksu oli paahteinen, sitruksinen, hieman savuinen, maku taas paahteinen,
kermainen, hapokas ja sitruksinen, mutta kuitenkin pehmeä ja kukkainen.
(Vaikka tämä samppanja on non vintage, se on käytännössä vuosikertaa
2008. Valmistaja ei vain halua ilmoittaa vuosikertaa pullossa.)
G.H. Mumm Cuvée R. Lalou Brut 2002
(53 % Pinot Noir, 47 % Chardonnay; 159,70 €)
Gold Medal
Tuoksu oli hedelmäinen, paahteinen, myöhemmin myös toffeinen. Mousse oli miellyttävä, kevyen hapokas maku oli hedelmäinen, vaniljainen ja pähkinäinen.
Duval-Leroy Femme de Champagne Brut 1996
(79 % Chardonnay, 21 % Pinot Noir;
116,50 €)
Best in Class - France: Deluxe Champagne Future Release
Gold Medal
Tämä oli yllättävä viini! Sen tuoksu oli melkeinpä epämiellyttävän kuminen, paahteinen, savuinen ja ruutinen, vain hieman sitruksinen. (Opimme, että ruudin ja ilotulitteiden tuoksu ovat reduktiivisen kypsymisen mukanaan tuomia aromeita.) Maku oli runsaan tuoksun jälkeen yllättävän miellyttävä, vaikkakin myös hieman kuminen, samalla myös runsaan hedelmäinen ja sitruksisen hapokas.
Laurent-Perrier Alexandra Grande Cuvée Rosé 2004
(n. 80% Pinot Noir, 20 % Chardonnay)
Gold Medal
Tuoksu oli marjainen: puolukkaa, vadelmaa ja mansikkaa. Maku myötäili tuoksua ja oli hapokas, puolukkainen, vadelmainen ja mansikkainen. Mukava rosé, joka valitettavasti jäi edellisen samppanjan jälkeen hieman paitsioon. Tämä samppanja tehtiin häitä varten ja ruokajuomana se olisikin taatusti paikallaan.
Louis Roederer Cristal Rosé Brut 2004
(n. 55% Pinot Noir, 45% Chardonnay; 409,90 €)
Supreme World Champion
National Champion - Best French Sparkling Wine
Best in Class - France: Best Champagne (Regional Champion), Deluxe Champagne, Deluxe
Champagne Rosé
Gold Medal
Tuoksu oli toisaalta kuminen, paahteinen ja rikkinen, toisaalta marjainen, punaherukkainen ja puolukkainen. Maku oli kevyen hapokas, marjainen, vadelmainen, hieman mineraalinen, myöskin täyteläisen hedelmäinen. Tämä oli niin hyvää, että se jätti sanattomaksi.
Jos Samuil Angelovin Master Class oli vauhdikas ja suunnattu samppanjaharrastuksensa alkuvaiheissa oleville, tässä Master Classissa mentiin aivan eri sfääreissä. Oma asiantuntemus ei todellakaan riitä vertailemaan eri kylien Chardonnay-satojen ominaispiirteitä tai eri talojen samppanjoita, joten tyydyimme vain nyökyttelemään nöyrinä Essi Avellanin asiantuntemuksen edessä. Toisaalta oliko se sitten ensimmäisen kerran viehätystä vai mitä, kun tämä Master Class tuntui jäävän viime vuotista pliisummaksi? Samppanjoista ei kuitenkaan voi missään nimessä valittaa.
Muut samppanjat
Tänä vuonna tavoitteena oli löytää helmiä tarjolla olevan 230 samppanjan joukosta ja keskittyä laatuun määrän sijaan.
Lipukkeet maksoivat 2 €/kpl ja suurin osa samppanjoista oli 1-6 lipukkeen hintaisia. Meidän etukäteen pohtimamme samppanjat olivat enimmäkseen 4-6 lipukkeen juomia - 30 lipukkeen Krug Clos du Mesnil 2003:n jätimme suosiolla väliin. Maku tuntuu muuttuvan kalliimmaksi eli ehkä ensi vuonna maistamme vain yhden tosi arvokkaan samppanjan ja lähdemme kotiin.
Tässä muutamia poimintoja.
Veuve Cliquot La Grande Dame 2006
(53 % Pinot Noir, 47 % Chardonnay;
150,40 €)
La Grande Dame oli yllättävän kevyt ja sitruksinen, sitä oli ajatellut raskaampana ja vakavampana kuin mitä se olikaan. Kepeä hapokkuus, raikas päärynäinen hedelmäisyys ja pehmeä mousse. (6 lipuketta)
Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 2002
(Pinot Noir, Chardonnay;
152,00 €)
Pol Roger oli La Grande Damen vastapainoksi paahteinen, voimakas, omenaisen hedelmäinen ja sitruksinen, mutta myös kermaisen pehmeä. Nimensä samppanjalle antanut Sir Winston on todennut viisaasti: "Samppanjan on oltava kuivaa, kylmää ja mieluiten ilmaista". Ilmainen ei tämän kanssa nyt toteutunut, mutta ehkä joskus jossain. (6 lipuketta)
Deutz Amour de Deutz Brut 2006
(100 % Chardonnay;
vuosikerta 2005 123,20 €)
Hedelmäisen makea, sitruksinen ja hieman paahteinen samppanja toimi jopa osterin seurana! Se oli elegantti ja samaan aikaan kepeän ryhdikäs. (5 lipuketta)
Janisson Baradon Brut Tradition NV
(70 % Pinot noir, 20 % Chardonnay, 10 % Pinot Meunier.;
34,90 €)
Janisson Baradonia suositeltiin meille pariinkin kertaan, joten olihan se pakko testata - ja se kannatti, hinta-laatusuhde oli enemmänkin kuin kohdallaan. Brut Tradition oli kuiva, hedelmäinen ja maukas samppanja. Tälle iso peukku! (1 lipuke)
Moët & Chandon Grand Vintage 2006
(42 % Chardonnay, 39 % Pinot Noir, 19 % Pinot Meunier; 67,90 €)
Tuoksussa oli mineraalisuutta, limeä, paahteisuutta ja mangoa. Maku oli raikas, sitruksinen ja mineraalinen. Vuosikerta 2006 on saanut paljon kehuja eikä ihme, sillä tämä oli erinomainen. (3 lipuketta)
Tsarine Cuvée Premium Brut
(34 % Chardonnay, 33 % Pinot Meunier, 33 % Pinot Noir; 39,50 €)
Tuoksu oli sitruksinen ja kevyen mineraalinen. Maku myötäili tuoksua. Voisi mennä aperitiivina, mutta liian kepeä ruokajuomaksi. (2 lipuketta)
Charles Heidsieck Vintage Rosé Champagne Brut 2006
(n. 60 % Pinot Noir, 40 % Chardonnay; 97,90 €)
Tuoksussa oli sitrusta, vadelmaa, punaherukkaa ja aavistus mansikkahilloa. Maussa hallitsevin aromi oli punaherukka. Jussi piti tästä enemmän kuin Henriot Rosé Millesime 2008:sta. (4 lipuketta)
Palmer & Co Vintage Brut 2008
(n. 50 % Chardonnay, 40 % Pinot Noir, 10 % Pinot Meunier)
Tuoksu oli paahteinen, mineraalinen ja sitruksinen. Maussa oli ananasta, trooppista hedelmää ja vihreää omenaa. Sopisi aperitiiviksi tai vaalean kalan kanssa. (3 lipuketta)
Summa summarum
Moitimme
- Digilipukkeita: saldon muistaminen oli joskus hankalaa, koska kaikki näytteilleasettajat eivät kertoneet kortille jäävää saldoa veloituksen jälkeen. Olisi ollut kätevää, jos saldon olisi voinut tarkistaa itse jossain - ja todella superkätevää olisi ollut, jos digilipukkeita olisi voinut ladata itse kännykkäappsiin jo etukäteen tai paikan päällä ja käyttää omaa NFC-sirullista kännykkää maksukorttina. Oliko latauskortin hinnasta tai palautuksesta muuten tietoa jossain, koska kortti (2 €) ei kuulunut pääsylipun hintaan niin kuin lasi - ja käykö sama kortti myös ensi vuonna?
- Kiireisiä Master Classien lopetuksia - ei ole mukavaa, kun heti luennon loputtua pyydetään poistumaan mahdollisimman ripeästi. Samppanjan nauttiminen kiireellä on vääryys jaloa juomaa kohtaan. (Ymmärrämme kyllä, että aikatauluun halutaan mahdollisimman monta Master Classia ja se tekee aikataulusta tiukan, mutta hoputtamisesta jää ikävä fiilis.)
- Kuumuutta ja ahtautta.
Kiitämme
- Hyvää samppanjavalikoimaa, harvinaisuuksia ja erikoisuuksia.
- Mukavia Master Classien tarjoilijoita.
- Ilmaista kahvia (kiitos, Arvid Nordquist).
- Ruokatarjontaa, varsinkin Groteskin lihaisia annoksia.
- Digilipukkeita: ne olivat näppäriä varsinkin, koska samalla kortilla pystyi maksamaan sekä juomat että ruoat.