20. helmikuuta 2020

Uisge X 2020 - osa 2

Pääsylipun avajaisiin tarjosi Interbrands


Teerenpeliltä maistoin kolmea uutuusviskiä. Distiller’s Choice "Lemmon Lintu" (43 %) aloittaa Teerenpelin rommitynnyritrilogian. Sarjan jokainen viski on kypsynyt ensin neljä vuotta bourbontynnyrissä ja sen jälkeen rommitynnyrissä. Lemmon lintua on valmistettu tuhannen pullon erä ja se tulee vain Travel Retail -myyntiin. Hedelmäisessä tuoksussa oli ripaus vaniljaa, maussa puolestaan karamellisuutta ja maltaisuutta.

Distiller’s Choice “Kulo” (50,7 %) voitti Pohjoismaiset viskit -sarjassa ensimmäisen sijan. Kulo on kypsynyt seitsemän vuotta Oloroso- ja Pedro Ximinez -sherrytynnyreissä ja imenyt niistä aromeihinsa kuivahedelmää, rusinaa ja luumua. Niiden lisäksi viskissä oli hentoa turpeisuutta. Kulo oli suosikkini tästä kolmikosta. Tämäkin viski tulee vain Travel Retail -myyntiin.

Kymmenennen Uisgen kunniaksi pullotettu Teerenpeli X. Uisge 10 Year Old Single Cask Single Malt (58,5 %; 98,84 €) taitaa olla jo loppuunmyyty. Itse ehdin kotiuttaa yhden pullon Arkadian Alkosta. Viskin aromeissa oli keksiä, kevyesti trooppista hedelmää ja hieman suklaata.


Fèis Ìle -tastingin vetänyt Markku Ristevirta totesi jossain vaiheessa, että viski ja ihminen ovat parhaimmillaan 21-vuotiaina. Niinpä motivoiduin maistamaan neljää sen ikäistä viskiä: Bushmills 21 yo Madeira Finish (40 %), The GlenDronach Parliament 21 yo Single Malt (48,0 %; 169,99 €),  Isle of Arran 21 yo Single Malt (46 %) ja Glenfiddich 21 yo Reserva Rum Cask Finish (40 %).

Viskit olivat erinomaisia, siitä en tiedä olinko itse 21-vuotiaana parhaimmillani. Kaikkien neljän aromeissa oli kuivahedelmää. GlenDronachissa ja Arranissa oli myös suklaata ja mausteisuutta. Bushmillsissä oli niiden sijaan hunajaa, viikunaa ja kanelia. Glenfiddich oli puolestaan ainoa, jonka aromeissa oli vaniljaa. Näistä on vaikeaa valita parasta, mutta Bushmills sopi ehkä parhaiten omiin makumieltymyksiin.


Uisgen parhaaksi viskiksi valittiin Aberlour A'Bunadh Batch 62 Highland Single Malt (59,9 %; 86,99 €) ja Four Roses “Small Batch” (45,0 %; 47,98 €) sai toisen sijan Amerikkalaiset viskit -kategoriassa. Ne löytyivät kätevästi samalta tiskiltä. Molemmat kyllä ansaitsevat palkintonsa.

The Matsui Sakura Cask Single Malt (48,0 %; 102,70 €) ei saanut palkintoja, mutta oli muuten hyvä. Se on kypsytetty tammitynnyrin sijaan kirsikkapuutynnyrissä. Matsuin aromeissa oli appelsiinia, persikkaa, yrttejä ja kukkaisuutta. Jälkimaussa oli mausteisuutta ja vaniljaa.


Norjalaisella Bivrostilla ei ollut tarjolla viskiä. Bivrost Odin's Share 2 yo (46 %) on "soon to be" -viskiä eli se on kypsynyt tammitynnyrissä vasta kaksi vuotta vaaditusta kolmen vuoden minimistä. Kyllähän tästä sai käsityksen, millaista viskiä on tulossa. Arvioin sitten valmiin tuotteen, jos pääsen sitä joskus maistamaan.

Esiviskin lisäksi maistoin Bivrost Cask Aquavitia (40 %) ja Bivrost Arctic Giniä. (44 %). Akvaviitti on tehty perunatisleestä ja se on kypsynyt sherrytynnyrissä. Aromeissa oli kuivahedelmää, sitrusta ja hieman mausteisuutta. Gini oli katajainen, marjainen ja hieman sitruksinen.


Rommeja maistoin vain kahta: Angostura 1787 Aged 15 Years (40,0 %; 87,90 €) ja Angostura 1919 Premium Gold (40 %, 47,98 €). 1787 oli makeampi, sen aromeissa oli kuivahedelmää ja toffeeta. 1919 oli raikkaamman hedelmäinen, sen aromeissa oli myös hunajaa ja hieman kookosta. Näistä suosikkini oli 1787.

Jotain ihan muuta oli kermalikööri Kyrö Dairy Cream (16 %; 25,98 €). Sen pohjana on käytetty ruisviskiä, minkä saattoi maistaa kermaisen, toffeisen ja hieman vaniljaisen aromimaailman taustalla. Mukana oli myös hieman lakritsaisuutta. Tämä menee sellaisenaan, kahvimaitona tai jäätelökastikkeena.

Kyrö x Teeling Cask-Aged Gin (42 %) on nimensä mukaisesti Kyrön ja Teelingin yhteistyö eli Kyrön ruisginiä, jota on kypsytetty Teelingin viskitynnyreissä. Sen tuoksussa oli katajaa, marjoja, omenaa, vaniljaa ja hieman viskimäisiä aromeja. Maku toisti tuoksun aromeja. Mielenkiintoinen gini.


Toinen yhteistyötuote on Teeling Rye Gin Cask (46 %), jossa kuusi vuotta bourbontynnyreissä viettänyttä Teelingin viskiä on kypsytetty Kyrön ruisginitynnyreissä. Tässä aromimaailma oli toisin päin kuin Kyrö x Teeling Cask-Aged Ginissä eli viskin aromit olivat hallitsevampia ja ginin aromit komppasivat. Vahvimmin maistuivat ruis ja mausteisuus.

Viinimessut on tapana päättää Chateau Carsinin makealla valkoviinillä, ja Uisgen päätösviskiksi on muodostunut savusukellus. Perjantaina päätin päiväni Smokehead High Voltagella (58 %) ja lauantaina Octomore Edition 10.4 3 yo:lla (57,3 %). Molemmissa oli savua kuin Rooman palossa aikanaan.

Uisge-raportin ensimmäinen osa

18. helmikuuta 2020

Ravintola Basen viiniklubi 11.2.2020: tuhdit, täyteläiset punaviinit

Ravintola Basen viiniklubit jatkuivat tuhtien ja täyteläisten punaviinien parissa. Niitä esitteli meille viiniklubia ensimmäisen kerran emännöinyt Hartwallin Wine Ambassador Sari Ayre.



Marqués de Cáceres Vino Ecológico 2018
DOCa Rioja, Espanja; 88 % Tempranillo, 12 % Graciano; 12,45 €

Illan ensimmäinen viini oli nuori riojalainen, johon luonnetta toi se, että rypäleet on käytetty kokonaisina terttuina. Viiniä ei myöskään ollut kypsytetty tammitynnyreissä.

Viinin tuoksussa oli punaisia marjoja, kirsikkaa ja herukkaa sekä hieman tummempia marjoja, karhunvatukkaa ja mustikkaa. Lisäksi tuoksussa tuntui pientä mausteisuutta ja nahkaisuutta. Maultaan viini oli yllättävän kevyt ja marjainen, toisaalta myös jossain määrin pippurisen mausteinen, ja sen hillityt tanniinit tuntuivat pitkään. Ilmaantumisen myötä viinin tuoksuun ilmaantui myös mansikkajogurttia... Mukavasti lämmittävä viini todettiin hyväksi seurusteluviiniksi.

Maistelulautaselta sen kanssa sopivat chilipossu ja juustot ja voisi sitä harkita myös riistan seuraksi. Seurueestamme kukaan ei äänestänyt viiniä suosikikseen.

Porta 6 Tinto 2017
Vinho Regional Lisboa, Portugali; 50 % Aragonez, 40 % Castelão, 10 % Touriga Nacional; 10,99 €

Illan toistakaan viiniä ei ollut kypsytetty tammitynnyrissä. Odotetusti sen tuoksussa oli tummaa, makeaa marjaisuutta, kirsikkaa ja mustaherukkaa sekä sen lisäksi mausteita ja suklaata. Viinin maku oli tuoksun tapaan marjainen, mutta marjaisuus kääntyi punaisten marjojen, vadelman ja karpalon suuntaan. Niiden lisäksi maussa oli lempeän pippurista mausteisuutta ja aavistus lakritsaa, kahvia ja yrttejä. Tanniinit olivat pehmeät. Portugalilaiset viinit ovat useimmiten miellyttäviä, niin tämäkin, kaiken kaikkiaan viini oli helppoa juotavaa eikä edes kovin pahan hintaista.

Maistelulautaselta viinin kanssa sopivat juustot ja possu, lisäksi se voisi käydä burgerien kanssa. Se oli Marjutin suosikki.

Maistelulautasella pecorino-, gruyere- ja mustaleimaemmental-juustoja, chilipossua ja kurkkua

...
B.io Nero d'Avola Cabernet Vino Biologico 2018
IGP Terre Siciliane, Italia; 55 % Nero d'Avola, 45 % Cabernet Sauvignon; 13,80 €

Kolmas viini oli sekä luomu että vegaaninen! Sen ujossa tuoksussa oli tummia marjoja ja mausteita sekä lakritsaa, tupakkaa, yrttejä ja jonkin verran nahkaa, jopa hieman paahteisuutta. Myös tämä viini oli helppoa juotavaa, sen tanniinit olivat pehmeät ja pieni hapokkuus piristi yleisvaikutelmaa. Hallitsevimmiksi aromeiksi jäivät punaiset marjat, kirsikka ja punainen karviainen sekä yrtit.

Maistelulautaselta viinin pariksi kävivät juustot, ja sitä voisi nauttia myös munakoison, sienien, pastan ja jopa mausteisen ruoan kanssa. Se sai seurueeltamme kaksi ääntä.

Peter Lehmann Layers Red 2014
Barossa, Australia; 64 % Shiraz, Tempranillo, Mourvedre, Grenache; 14,75 €

Euroopan jälkeen siirryimme Australiaan. GSM (+ Tempranillo) -viinin tuoksussa oli kypsiä marjoja, luumua ja mustaherukkaa ja pirteää yrttisyyttä, minttua ja eukalyptusta sekä aavistus savua. Viinin maku oli kuivahko ja sen pehmeät tanniinit toivat samettisen vaikutelman, tasapainoisessa maussa tuntui runsaasti mustaherukkaa ja jonkin verran lakritsaa.

Maistelulautaselta sen kanssa sopivat Marjutin mielestä kaikki, myös kurkku, Jussi ei lämmennyt juustoille. Viini oli Jussin suosikki ja sai seurueeltamme toisenkin äänen, lisäksi se oli koko klubin suosikkiviini.

Kuvat Hartwall (koska nolosti unohdimme kuvata pullot)

...
Coppola Diamond Collection Zinfandel 2017
Kalifornia, USA; 75 % Zinfandel, 25 % Petit Sirah; 19,98 €

Illan viimeinen viini vei Kaliforniaan. Sitä on kypsytetty 12 kuukauden ajan ranskalaisissa tammitynnyreissä, joten sen tuoksussa oli odotetusti vaniljaa, tosin ei kovinkaan hallitsevasti. Ennemminkin tuoksussa oli mausteita ja makeita marjoja, karhunvatukkaa ja luumua sekä kahvia ja nahkaa. Viinin maku oli pehmeä, mausteinen ja marjahilloinen, tanniinit tuntuivat jonkin verran. Lisäksi maussa oli tummaa suklaata. Mikään supertuhti hillopommi tämä zinfandel ei onneksi ollut, vaan varsin mukava viini, joka kelpaisi varmasti Kummisedällekin.

Maistelulautaselta viinin seuraksi sopivat juustot, ja se voisi olla passeli liharuokien kanssa. Se sai seurueeltamme kaksi ääntä.

15. helmikuuta 2020

Cafaggio Chianti Classico 2015

Näytepullo / Rosa Viini & Ruoka, Rosa viininmaistaja -yhteistyö


Cafaggio Chianti Classico 2015
DOCG Chianti Classico, Italia; 100 % Sangiovese; 19,98 €

Tuottaja Basilica Cafaggio
Maahantuoja Cisa Drinks

Etiketin mukaan panzanolaista chiantia

Rypäleen mukaan
Sangiovese: luumua, kirsikkaa, mansikkaa, vadelmaa, omenaa, orvokkia, kanelia, vaniljaa, paahtoleipää, joskus yrttejä, tomaatin lehtiä ja navettaa

Ruokana pasta carbonara

Lyhyesti: mukavan marjainen chianti

Kommentit 

M: Oi, chiantia! Cafaggion toisen chianti classicon edelliseen vuosikertaan tutustuimme pari vuotta sitten ravintola Basen viiniklubissa ja se oli silloin suosikkini illan viineistä - ja hyvää tämäkin viini oli.

Sangiovese-rypäleellä on se hieno ominaisuus, että siitä tehdyt viinit voivat samaan aikaan olla sekä hapokkaita että tanniinisia, ja chiantit ovatkin usein melko tiukkoja tapauksia. Tämä chianti classico ei kuitenkaan ollut turhan napakka, vaan ennemminkin hedelmäinen ja marjainen (kirsikkaa, puolukkaa, mustikkaa) sekä mausteinen. Yleisvaikutelmaltaan se oli rustiikkinen ja odotetusti siinä oli luumun lisäksi nahkainen vivahde.

Pastan kanssa viini toimi melkoisen mukavasti. Arvosanaksi mehevä ja helposti lähestyttävä chianti saa 0.

J: Viinin tuoksussa on punaherukkaa, mustaherukkaa, karpaloa, punaista marjaa ja hieman nahkaa. Hapokas, keskitanniininen maku oli punamarjainen ja karpaloinen. Sekä tuoksussa että maussa oli häivähdys vaniljaa. Jälkimaku oli herukkahilloinen sekä mausteinen ja pippurinen. Pastan kanssa viini toimi erinomaisesti. Arvosanaksi viini saa 0.

13. helmikuuta 2020

Uisge X 2020 - Fèis Ìle, Jura, Michter's, Tullibardine ja Celtic Peated Mild Ale

Pääsylipun avajaisiin tarjosi Interbrands
 
Kymmenes Uisge-viskifestivaali järjestettiin 7.-8.2. Vanhalla ylioppilastalolla. Jussi kävi paikalla sekä perjantaina että lauantaina. Sisäänpääsy maksoi 18 € ja viskiannosten hinta alkoi 1 €:sta. Kallein bongaamani annos Bowmore 34 yo olisi maksanut 95 €, mutta useimpien hinta oli välillä 1 - 5 €. Maksaminen tapahtui tänä vuonna ainoastaan kortilla, Seamchip ei ollut enää käytössä. Tämä helpotti maksamista ja vähensi turhaa säätämistä. Tasting-lippujen ostamisessa oli sen sijaan säätämistä, sillä Vanhan verkkokaupassa oli aluksi ongelmia.

Tänä vuonna osallistuin yhteen viralliseen Fèis Ìle -tastingiin. Teemana olivat Fèis Ìle -pullotteet ja tastingin veti Olutravintola Pikkulinnun Markku Ristevirta. Fèis Ìle on Islayn saarella toukokuun viimeisellä viikolla järjestettävä festivaali. 1980-luvun puolivälissä alkunsa saaneen festivaalin tarkoituksena on gaelin kielen ja paikallisen kulttuurin elvyttäminen. Paikalliset viskitislaamot osallistuivat ensimmäisen kerran vuonna 1990, ja 2000-luvulla niille on tullut tavaksi tehdä erityinen viskipullote tapahtumaa varten. Näitä pullotteita tehdään pieni erä ja niitä myydään lähinnä paikan päällä, joten tarjolla oli harvinaista herkkua. Tastingin hintakin oli sen mukainen eli 70 €. Yksittäisten pullojen markkinahintaan verrattuna se oli kuitenkin halpa hinta.

Pullot oli avattu klo 14 ja ne olivat olleet lasissa puolisen tuntia ennen 15.15 alkanutta tastingiä. Viskit maisteltiin vanhimmasta nuorimpaan ja kaikki olivat cask strength -vahvuisia.

Fèis Ìle 2006 Laphroaig 1994 (56 %; 600 pullon erä)

Viski on kypsynyt bourbontynnyrissä. Sen tuoksussa oli savua, vaniljaa, kypsää sitrusta ja valkosuklaata. Maku oli tiukan savuinen, mutta myös hedelmäinen ja makeahko. Jälkimaku oli lähinnä savuinen. Vesi vahvisti aromien vaniljaa ja sitrusta. Tämä oli mielestäni tastingin kolmanneksi paras viski.

Fèis Ìle 2009 Bowmore 9 yo (57,1 %; pullo numero 888/900)

Viski on tislattu 1999 ja se on kypsynyt  bourbon- ja sherrytynnyreissä sekä tarkemmin määrittelemättömässä viinitynnyrissä. Tuoksussa oli sherrymäisiä aromeja, rusinaa, pähkinää ja karamellisuutta sekä hieman tervaa. Makeahko maku jatkoi tuoksun linjoilla. Jälkimaku oli mausteinen, jopa pippurinen. Vesi vahvisti viskin makeaa hedelmäisyyttä. Tämä oli mielestäni tastingin paras viski.

Fèis Ìle 2010 Caol Ila (61,9 %; pullo numero 053)

Viski on tislattu 1999 ja se on kypsynyt eurotammessa eli ilmeisesti vanhassa sherrytynnyrissä. Tuoksussa oli kuivahedelmää, hentoa savua ja greippiä. Maussa oli hedelmäisyyttä, sitrusta, savua ja appelsiini. Jälkimakua hallitsi mieto savu. Alkoholi tuntui lämmittävänä, mutta muuten vahvuus ei tullut ilmi maussa. Vesi ei vaikuttanut hirveästi aromeihin, lähinnä se vahvisti vähän savua.

Fèis Ìle 2014 Bunnahabhain (56,7 %; pullo numero 329/632)

Viski on kypsynyt bourbon- ja marsalatynnyreissä. Tuoksussa oli vaniljaa, appelsiininkuorta, punaista marjaa ja kevyesti savua. Hieman makeassa maussa oli savua ja makeita viinimäisiä aromeja. Viskissä oli ehkä jopa hieman tanniinisuutta, vaikka marsala onkin makea viini. Jälkimaussa oli vaniljaa ja savua, ja tilkka vettä vahvisti näitä aromeja. Tämä oli mielestäni tastingin toiseksi paras viski.

Fèis Ìle 2018 Lagavulin 18 yo
(53,9 %; 6000 pullon erä)

Viski on kypsynyt vanhoissa bourbontynnyreissä, höylätyissä bourbontynnyreissä ja vanhoissa sherrytynnyreissä. Tuoksussa oli kevyesti vaniljaa sekä greippiä. Maku oli kahvinen, mausteinen, vaniljainen ja sitruksinen. Jälkimaussa oli savua ja kahvia. Vesi ei vaikuttanut aromeihin kovin paljoa. Vaikka tämä ei ollutkaan tastingin vahvin viski, siinä tuntui nätisti sanottuna grappamainen alkoholin maku.

Oliko tasting hintansa arvoinen? Kyllä oli, vaikka viskit olisivat ehkä olleet parempia, jos eivät olisi olleet cask strength -vahvuisia, vaan hieman miedompia.

Fèis Ìlen lisäksi tein kolme omatoimista vertikaalitastingia. Juralta maistoin Two-one-two 13 yo:n (47,5 %; 99,99 €),  Rare Vintage 1989:n (53,5 %) ja 21 yo Tide:n (46,7 %). Two-one-two on saanut nimensä siitä, että Juran saarella asuu 212 asukasta. Viskin aromeissa oli makeaa hedelmäisyyttä, toffeeta ja hieman kanelia. Maku toisti tuoksun aromeja, siinä oli myös kypsää omenaa.

Rare Vintage 1989:a on pullotettu 1500 pulloa. Se oli tuoksultaan vaniljainen, hunajainen, pähkinäinen ja päärynäinen. Maussa oli tuoksun aromien lisäksi kypsää sitrusta. Esittelijän mukaan aromeissa oli sveitsiläistä valkosuklaata ja kyllähän aromeissa oli hieman valkoista Tobleronea. Myös 21 yo Tide:n aromeissa oli valkosuklaata. Sen lisäksi aromeissa oli karamellisuutta, pähkinää, mantelia ja hieman piparkakkua. Jälkimaku oli mausteinen. Näistä suosikkini oli Rare Vintage 1989.


Michter's oli minulle uusi tuttavuus. Nämä ovat esittelijän mukaan suosittuja cocktailbaarien drinkeissä. Michter's "US*1" Small Batch Bourbon (45,7 %; 59,99 €) oli kuivahedelmäinen, vaniljainen, karamellinen ja hennon kanelinen. Jälkimaussa oli hieman mausteisuutta. Michter's "US*1" Unblended American Whiskey (41,7 %) oli aromeiltaan makea, sekä tuoksussa että maussa oli vaniljaa, kuivahedelmää ja toffeeta. Tässäkin oli hieman mausteisuutta makeuden vastapainoksi.

Michter's "US*1" Kentucky Straight Rye (42,4 %) oli vaniljainen, kypsän appelsiininen ja toffeinen. Aromeissa oli myös sitrusta ja pippuria tasapainottamassa makeutta. Michter's 10yo Single Barrel Kentucky Straight Bourbon (47,2 %) jatkoi tutuilla makeilla linjoilla - siinä oli vaniljaa, kuivahedelmää, vaahterasiirappia ja toffeeta, mutta myös tummaa suklaata ja pippurista mausteisuutta. Tämä oli näistä viskeistä suosikkini.



Tullibardinella oli tarjolla viskin perusversio sekä samaa viskiä kypsytettynä erilaisissa tynnyreissä. Tullibardine Sovereign Single Malt (43 %; 46,98 €) oli vaniljainen, toffeinen, karamellinen ja mausteinen. Sauternes on ranskalainen, makea valkoviini, jonka aromeissa on yleensä aprikoosia, hunajaa ja persikkaa. Kuuluisin alueen viineistä on Château d’Yquem. Tullibardine 225 Sauternes Cask Finish Single Malt (43 %; 49,99 €) ei ollut perinyt tynnyristä näitä aromeja, vaan oli enemmänkin kypsän appelsiininen ja ananaksinen. Jälkimaussa oli hieman mausteita.

Tullibardine 228 Burgundy Cask Finish (43 %; 49,99 €) on kypsynyt Chateau de Chassagne Montrachetin Pinot Noir -viinitynnyreissä. Kyseinen rypäle tuo yleensä viiniin kirsikkaa, raparperia ja herukkaa sekä kukkaista hedelmäisyyttä. Viskin tuoksussa oli punaista marjaa, omenaa ja hieman appelsiinia eli se oli imenyt aromeja tynnyristä. Tullibardine 500 Sherry Cask Finish Single Malt (43 %; 49,99 €) oli - vähemmän yllättävästi - sherrymäinen eli sen aromeissa oli pähkinää, kuivahedelmää, karamellisuutta ja hunajaa. Tästä sarjasta pidin eniten Burgundy Cask Finish -versiosta. Bonuksena oli vielä Tullibardine 15 yo (43 %), joka ei ollut ehtinyt vielä edes viralliseen pulloon.


Välillä piti syödä, että jaksoi maistella. Vanhan tämänvuotisen Uisge-menun pääruokana oli tällä kertaa ylikypsää naudanrintaa ja piparjuurikastiketta, jonka seuraksi sai timjamipaahdettuja juureksia ja tryffeliöljyllä maustettua savoijinkaalia. Jälkiruoaksi oli vielä tumma suklaamousse, viski-karamellikastiketta ja vadelmaa ja ruokajuomaksi Uisgen virallinen olut Bone Machine Brew Con Celtic Peated Mild Ale (5,5 %). Ruoka oli hyvää ja oluessa oli maukas turvesavun aromi.

Eikä tässä kaikki - tulossa on vielä toinen Uisge-blogaus yksittäisistä viskeistä.

11. helmikuuta 2020

Piemonten viinitasting 21.1.2020

Vuoden viinitastingit alkoivat miellyttävästi Suomen Sommelieryhdistyksen kannattajajäsenille järjestetyssä Piemonte-tastingissa Bar Jackiessa 21.1.2020. Tastingissa keskityttiin Langhen alueen viineihin, ja iltaa isännöi Mr. Nebbiolon Kimmo Solla.


Kuten isännän yrityksen nimestä saattoi arvata, Piemonten alueen tunnetuin rypälelajike on punainen Nebbiolo, josta valmistetaan Barolo- ja Barbaresco-viinejä samannimisissä kunnissa (ja osittain myös määriteltyjen naapurikuntien alueilla). Muista punaisista voisi mainita alueen viljellyimmän lajikkeen Barberan ja Dolceton (jota emme tällä kertaa päässeet maistamaan). Valkoisista rypälelajikkeista tutuin lienee Moscato, josta valmistetaan makeaa kuohuviiniä Astin alueella, ja sen lisäksi Arneis tuntuu olevan nousussa.



Giacomo Fenocchio Roero Arneis 2018
DOCG Roero, Italia; 100 % Arneis; 19,95 €

Illan ensimmäisen - ja ainoan - valkoviinin tuoksu oli hedelmäinen ja hieman yrttinen, raikas hunajameloni yhdistyi kypsään omenaan, päärynään ja ananakseen. Viinin maku oli maukas, alun hedelmäisyyden jälkeen siinä tuntui myös lempeää hapokkuutta ja mineraalisuutta. Roero Arneis oli helppo ja monikäyttöinen yleisviini, joka sopisi varsinkin kalan ja äyriäisten kanssa.

Podere Ruggeri Corsini Rosin Rosato 2018
DOC Langhe, Italia; 100 % Nebbiolo; 19,95 €

Nebbiolosta valmistettuihin kuohuviineihin on viime aikoina törmännyt yllättävän usein varsinkin, kun ottaa huomioon sen, kuinka vähän niitä tehdään - ja mikäs siinä, ne ovat olleet varsin miellyttäviä tuttavuuksia.

Aiemmista kuohuviineistä tuttuun tapaan rotevan viinin tuoksussa oli punaisia marjoja, mansikkaa, punaherukkaa ja vadelmaa. Myös viinin maku oli ryhdikäs ja marjainen sekä viipyilevän hapokas. Pitkässä jälkimaussa tuntui mausteisuutta. Tämä viini ei ollut hömppää, vaan vakavasti otettava rosé, joka sopisi aperitiiviksi tai ruokapöytään kalaruokien kanssa.



Mauro Veglio Barbera d'Alba 2018
DOC Barbera d'Alba, Italia; 100 % Barbera; 19,95 €

Valkoviinin ja rosén jälkeen laseihin kaadettiin kaksi eri tyylistä barberaa. Barbera-viinit voidaan kypsyttää joko terästankeissa tai tammitynnyreissä - molemmilla tyyleillä on omat kannattajansa ja molemmat tavat tuovat rypäleistä esiin eri piirteitä.

Illan barberoista ensimmäisen rypäleet ovat kasvaneet alle 20-vuotiaissa köynnöksissä tai varjopaikoilla kasvavissa köynnöksissä, mutta kuitenkin Barolo-rinteessä. Viini on kypsynyt terästankeissa lähes vuoden ajan ja pullotettu sadonkorjuuta seuraavana kesänä. Se suositellaan juotavaksi nuorena, mutta se saattaa yllättää muutaman vuoden pullokypsytyksen jälkeen - melkein tekisi mieli kokeilla.

Tämä viini oli barberaa sellaisenaan ilman tammikypsytystä. Sen tuoksussa oli tummia marjoja, mustaherukkaa, kirsikkaa ja mustikkaa sekä mausteita. Tuoksun mukainen maku oli hapokas, mutta myös kevyt ja ehkä hieman mehumainen. Napakat, mutta hillityt tanniinit tekivät viinistä sopivaa seuraa leikkeleille ja sen hapokkuus leikkasi hyvin salamin rasvaisuutta, juuston kanssa se ei toiminut aivan yhtä hyvin.

Manzone Barbera Superiore La Marchesa 2016
DOC , Italia; 100 % Barbera; 27,75 €

Kaksikon toinen barbera oli puolestaan kypsynyt 16 kk tammitynnyreissä, mikä toi sen tuoksuun makeaa vaniljaa sekä hilloiseen suuntaan kallistuvaa marjaisuutta. Myös viinin maku oli tammikypsytyksen ansiosta täyteläinen eivätkä tanniinit tuntuneet kovinkaan napakoina. Lisäksi tämä viini on ehtinyt ikääntyä pari vuotta enemmän kuin edellinen, mikä pehmensi sen makua, tanniineja ja hapokkuutta edelleen. Maussa tuntui herukkaa ja luumua, ja kaikkiaan vaikutelma oli miellyttävän rustiikkinen. Tämä viini sopi paremmin kovien juustojen pariksi kuin leikkeleiden.

Näistä kahdesta barberasta oli vaikea valita suosikkia, sillä molemmat tyylit miellyttivät. Toisaalta nuori ja napakka barbera viehätti rapsakkuudellaan, toisaalta taas tammen vaniljaisuus ja viinin täyteläisyys oli kovin kosiskelevaa. Ehkä pitäisi hankkia molemmat ja nauttia ne sopivissa tilaisuuksissa.



Mauro Veglio Langhe Angelo Nebbiolo 2017
DOC Langhe, Italia; 100 % Nebbiolo; 29,88 €

Tasting jatkui kolmella punaviinillä, joista ensimmäinen oli Langhen alueen nebbiolo.

Kahdelta nuorelta viinitarhalta peräisin olevat rypäleet ovat käyneet terästynnyreissä, minkä jälkeen viini on jatkanut kypsymistä pienissä tammitynnyreissä. Sen tuoksu oli marjainen, punaisia marjoja pystyi bongailemaan herukasta vadelmaan, mansikkaan ja karpaloon. Viinin maku oli kevyehkö ja yleisvaikutelma nuorekas, hapokkuus ja tanniinit olivat melkoisen napakoita. Se oli oikein kiva nebbiolo.

Ca'del Baio Barbaresco Asili 2016
DOCG Barbaresco, Italia; Nebbiolo; 29,70 € / Viinikellari.com

Langhen nebbiolon jälkeen siirryttiin barbarescoon. Se on käynyt terästankeissa ja kypsynyt sekä tammitynnyreissä että pienissä ranskalaisissa tammitynnyreissä 24 kuukauden ajan ja pullossa kuuden kuukauden ajan ennen myyntiin tuloaan.

Viinin tuoksu oli marjainen, karpalon ja mustikan lisäksi siinä tuntui vaniljaista mausteisuutta. Vaikka sen tanniinit olivat kypsemmät kuin edellisen viinin, oli se vielä melko tiukan oloinen. Maussa toistuivat tuoksusta tutut marjaisuus ja mausteisuus, joka oli sekä vaniljaista että hieman pippurista.

Viinin sanottiin olevan valmista juotavaksi jo nyt, mutta sitä voisi säilyttää vielä 10-15 vuoden ajan. Hyvä hinta-laatusuhde houkuttelisi investoimaan, sillä emme tastingin lopuksi kieltäytyneet toisesta lasillisesta.

Manzone Barolo Gramolere 2015
DOCG Barolo, Italia; 100 % Nebbiolo; 45,70 € / Viinikellari.com

Tämä viini on kypsynyt 30 kk tammitynnyreissä ennen pullotusta.

Viime syksyn Viini ja ruoka -tapahtumassa Gramolere tuntui aikamoiselta vaniljapommilta, mutta tällä kertaa sen vaniljaisuus oli muistikuvia hillitympää ja pehmeämpää. Sen lisäksi viinin tuoksussa oli punaisia marjoja, samoin maussa (karpaloa, kirsikkaa, vadelmaa) sekä lämmintä mausteisuutta. Oli tämä edelleen pehmeä baroloksi, vaikka toki tanniineja ja hapokkuutta riitti - tai vaikea sanoa, millaista tanniinitykitystä oikein tältä (ja muilta) viineiltä odotti, ehkä vähän liikojakin.

Varsin mukava barolo se kuitenkin oli ja jos sen nyt ostaisi, sen voisi hyvin jättää kypsymään vielä ainakin kymmenen vuoden ajaksi.


Ca'del Baio Moscato d'Asti 2018
DOCG Moscato d'Asti, Italia; 100 % Moscato; 15,80 € / Viinikellari.com

Illan päätti makea, mutta raikas moscato d'Asti. Astin alueen moscatot ovat tyypillisesti ovat vähäalkoholisia ja sama päti tälläkin kertaa: viinissä oli alkoholia vain 5,5 %. Sokerin määrä ei selvinnyt myöhemmin googlettamallakaan.

Aromaattisen ja hunajaisen viinin makeutta tasapainotti hyvä hapokkuus. Pirteän sitruksisuuden lisäksi viinin aromeissa oli päärynää ja hieman kukkaisuutta ja kaiken kaikkiaan se oli varsin mukavaa juotavaa. Tätä kun vielä saisi lähimarketista, niin saattaisimme joskus sortuakin.