keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Apulian viinit

Kun italialaisista viineistä puhutaan, Italian saappaan korko ja kantapää Apulia (italiaksi Puglia) ei tule aivan ensimmäisenä mieleen. Alueella tuotetaan kuitenkin hyviä ja edullisia käyttöviinejä. Saimme blogin kautta kutsun 14.10.2015 Vanhalla järjestettyyn Apulia - Välimeren maukkaita herkkuja -tapahtumaan ja kävimme tutustumassa alueen viineihin ja ruokaan.

Ehdimme seminaarin loppumetreille mukaan maistelemaan viinejä - tosin arvoitukseksi jäi, mitä laseissa oikeastaan oli, mutta aina voi  näpsiä valokuvia ja tehdä hyviä arvauksia. Apulian alueen viineistä noin 80 % on punaviinejä ja niiden rypäleistä tunnetuimpia ovat Sangiovese, Negroamaro ja Primitivo (eli Zinfandel), muita rypäleitä ovat marjaisa ja mausteinen Cinsaut, marjaisa ja suklainen Aglianico, pehmeä Montepulciano sekä kirsikkainen ja luumuinen Malvasia Nera.



Ensimmäinen viini oli rosé, Conti Zecca Donna Marzia Negroamaro Rosato. Sen tuoksussa oli hilloista, kypsää mansikkaa ja vähän kirsikkaa, maussa taas vadelmaa ja mansikkaa. Viini oli hieman hapokas ja kuiva ja parempi kuin seminaarin jälkeen maisteltu toinen rosé, Danza della Contessa.

Toinen viini saattoi hyvinkin olla Vora Torre Ospina Primitivo del Salento. Sen tuoksussa oli marjaa, vaniljaa ja mausteita sekä hieman kumia, maku oli mausteinen ja lempeä. M:n suosikki, tosin vain juuri ja juuri.

Kolmas viini oli ilmeisesti Agricola Erario l'Unico Riserva 2009 (Primitivo). Tuoksussa oli mustaherukkaa, vaniljaa ja rosmariinia, maussa hilloa ja pikkuisen pippuria. J:n suosikki.

Neljäs viini oli luomua, raw wine eli natural wine eli alkuviini (ts. mahdollisimman luonnollisesti käsin tehty viini) Racimolo Rosso Salento 2012 (Negroamaro). Sen tuoksussa oli multaa ja mustetta, maku oli aluksi makea ja vähän pirskahteleva, mutta hiilihappo tosin katosi ilmaantumisen myötä. Viini oli mukavan pehmeä ja täyteläinen, jopa hieman tanniininen. Varsin mukava alkuviinikokemus.

Seminaari loppui melko nopeasti, kun ovelta ilmoitettiin, että pasta on valmista. Koska pasta ei odota, oli aika siirtyä herkkuja notkuvaan pöytään ja sen jälkeen maistelemaan viinejä omaan tahtiin.

Osa näytteilleasettajista oli jo ehtinyt tarjoilla tarjoiltavansa (esim. 17 % alkoholia sisältäneen punaviinin Diavolo Rosson, omanlaisensa kuriositeetti varmasti sekin), mutta jotain oli vielä tapahtuman viimeisellä tunnillakin tarjolla. Niistä voisimme mainita kolme mieleen jäänyttä.

Cantina Vecchia Torren Barocco Reale Primitivo oli pehmeä, makeahko ja äärimmäisen hyvän dokabiliteetin viini. Specitalyn Forme (Montepulciano d'Abruzzo) oli myöskin pehmeä, makeahko ja aivan erinomainen pecorinojuuston kumppani. Fatta in paradiso, sì. Saman tuottajan Orme Falanghina-valkoviini tuoksui makealle ja hedelmäiselle ja sen maku oli täyteläinen ja hapokas, varmasti hyvä ruokaviini.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti