Saksan Viinitiedotus järjesti 4.4. Riesling & Co -tapahtuman (liput 20 €). Kävimme maistelemassa rieslingejä ja muita saksalaisia viinejä sekä Master of Wine Anne Krebiehlin tastingissa.
Saksassa Riesling on suosituin rypälelajike (22 %) ja sitä viljellään kaikilla 13 viinintuotantoalueella. Punaisista lajikkeista levinnein on Spätburgunder eli Pinot Noir (11 %). Vaikka Saksa tunnetaan rieslingeistään, se on maailman kolmanneksi suurin pinot noir -viinien tuottaja Ranskan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Weingut Reichsrat von Buhl Riesling Brut 2013
(Pfalz)
Ensimmäisenä maisteltiin moderni Sekt. Sen tuoksu oli kirpeän omenainen, hedelmäinen ja sitruksisen hapokas. Selkeässä ja kuivan hapokkaassa maussa oli tuoksun mukaisesti vihreää omenaa, sitrushedelmiä ja paahtoleipää. Mousse oli mukavan pirskahteleva, mutta katosi nopeasti. Tyylikäs Sekt muistutti samppanjaa, tosin sen rapsakka hapokkuus ei ollut aivan kaikkien mieleen. Tämä oli meidän suosikkimme. Sen voisi nauttia aperitiivina tai vaikkapa cevichen kanssa.
Sekthaus Solter Riesling Reserve Brut 2005
(Rheingau)
Toinen Sekt edusti perinteistä saksalaista tyyliä. Sen tuoksussa oli petroolia, aprikoosia ja persikkaa. Maku oli makeampi (uudelleenkorkituksen yhteydessä viinin sekaan lisättiin Spätleseä) ja vähemmän hapokkaampi kuin ensimmäisen Sektin ja siinä oli havaittavissa sitrusta, persikkaa, hieman herukanlehteä ja mineraalisuutta. Myös mousse oli pehmeämpi. Marjut päivitti nyt Sekt-kokemuksensa opiskeluajoilta tälle vuosituhannelle ja yllättyi iloisesti, kun Sekt ei ollutkaan vain hapanta ja kuplivaa. Terveisiä vain saksan opiskelijoille, jotka lobbasivat urheasti saksalaista kuohuvaa! Tämän seuraksi sopisivat juustot.
Weingut Rebholz Spätburgunder 2008
(Pfalz)
Lähes 10 vuotta kypsyneen Spätburgunderin tuoksussa oli kumia, puolukkaa, kirsikkaa ja karpaloa, niiden alla aavistus savua, vaniljaa ja mausteita. Maku ei ollut yhtä runsas kuin tuoksu, vaan lähes mehumaisen kevyt ja hapokas. Tanniinit hiipivät viipeellä punaisten marjojen ja vaniljan sekaan. Jälkimaussa oli puolukkaa ja yrttejä. Viinin seurana voisi valmistaa riistalintuja tai savulohta, ehkä myös kanaa saltimbocca.
Weingut St. Urbanshof Riesling Kabinett Ockfener Bolstein 2015
(Mosel; jäännössokeria 44,7 g/l)
Kabinett-viinit olivat aiemmin laadukkaita viinejä, joita säilytettiin nimen mukaisesti pienissä kaapeissa ("das Kabinett"). Nykyisin Kabinett on vuonna 1971 voimaan tulleen viinilain mukaan Saksan viinien alin laatuluokitus. Tämän Rieslingin tuoksu oli makea, hunajainen, hedelmäinen, päärynäinen ja persikkainen, hieman kukkaisa ja herukanlehtinen. Sen maku oli makea ja hedelmäinen: sitrusta, päärynää, persikkaa ja aprikoosia. Makeudestaan huolimatta viini oli myös raikas.
Hieman venähtäneen, mutta mielenkiintoisen tastingin jälkeen ehdimme tutustua näytteilleasettajiin vielä noin tunnin verran. Tässä muutamia poimintoja.
Badenilaisella Weingut Dr. Hegerillä oli tarjolla koko kattaus burgunder-viinejä: Weissburgunder (Pinot Blanc), kaksi Grauburgunderia (Pinot Gris) ja kaksi Spätburgunderia (Pinot Noir). Vertailun vuoksi halusimme maistella koko sarjan rinnakkain. Viineissä oli mielenkiintoista vulkaanisen maaperän mineraalisuutta.
- Weissburgunder Oktav 2014: hapokas, päärynää ja ananasta, hieman limeä
- Grauburgunder 2014: mineraalinen, karviaismarjainen, kuiva
- Dr. Heger Schlossberg Grauburgunder 2014: aprikoosinen, vaniljainen, kinuskinen, mineraalinen
- Pinot Noir 2013: puolukkainen, mansikkainen, nahkainen, mausteinen, hapokas - Spätburgundereita myydään myös Pinot Noirina esim. USA:ssa ja naapurimaassamme Ruotsissa, koska Pinot Noir on tutumpi nimi
- Mimus Spätburgunder 2012: mansikkainen, puolukkainen ja muutenkin marjainen, savuinen, mausteinen, hieman suklainen, yllättävän tanniininen - tämä oli maistetusta kahdesta Spätburgunderista maukkaampi ja aromikkaampi
Mineraalisuutta oli myös Rheinhessenin alueelta saapuneen Weingut Katharinenhof Bechtel-Freyn Hangen-Weisheim Riesling 2014:ssä ja Silvaner 2015:ssä. Riesling oli kuiva ja kevyt, Silvaner taas hieman makea, hapokas ja ananaksinen.
Melkein lopuksi maistelimme Saksan parhaaksi valitun Sauvignon Blancin ja kannatuksen vuoksi verrokki-Sauvignon Blancin.
Pfalzilaisen Oliver Zeterin Sauvignon Blanc 2015 oli herukkainen ja miedon hapokas, melko perussettiä. Palkittu Fumé yllätti iloisesti sauvignon blanc -väsystä edelleen kärsivän Marjutin täyteläisyydellään ja hedelmäisyydellään sekä hunajaisella ja sitruksisella maullaan. Herukanlehteäkin löytyi, kun osasi etsiä, mutta onneksi ei häiritsevästi. Myös talon Cabernet Sauvignon-, Cabernet Franc- ja Syrah-sekoite Z oli Jussin mielestä mukava punaviini: tummaa marjaa, vaniljaa, marjaisa ja pippurinen maku ja kivat tanniinit. Karhuteemaiset etiketit olivat myös söpöt - taiteilija sai inspiraation niihin viinitalon nykyisten omistajien iso-isoisästä, jonka sukunimi Baer kuulosti melkein samalta kuin karhu ("der Bär").
Lopuksi päädyimme vielä toisen rheinland-pfalzilaisen tuottajan luokse Weingut Seehofin makeiden viinien äärelle. Riesling Jakob Auslese oli näistä kahdesta se raikkaampi ja Scheurebe Morstein Auslese hedelmäisempi, herkullisia molemmat.