Ravintola Muru // Viini-ilta: Uusi vuosi, uudet viinimaat 21.1.2019

Ravintola Muru aloitti uuden vuoden kunniaksi viini-illat. Ensimmäisen illan teemana oli "uusi vuosi, uudet viinimaat" (55 €). Isäntänä toimi Murun sommelier, useaan kertaan palkittu Taneli Lehtonen.

Château Belá Riesling 2017
Strurovo, Slovakia

Kuten monessa muussakin Itä-Euroopan maassa, myös Slovakiassa on kasvatettu viiniköynnöksiä jo lähes 3 000 vuotta sitten. Pitkästä historiasta huolimatta maan viinintuotanto ei kuitenkaan ole suurta tai kovinkaan tunnettua: tällä hetkellä viiniä viljellään lähinnä maan eteläosassa kuudella eri alueella, jotka kattavat noin 20 000 hehtaaria (vaikkakin satoa korjataan huomattavasti pienemmältä alueelta), ja alkuperämerkittyjä viinejä tuotetaan noin 1,6 miljoonaa litraa vuodessa.

Château Belán historia on pitkä ja vaiherikas. Linnan edelleen käytössä oleva kappeli valmistui vuonna 1780 ja barokkityylinen linna vajaat sata vuotta myöhemmin vuonna 1874. Nykyisin hotellina toimivan linnan nimikkoviinien taustalla ovat saksalainen, moselilaisista viineistään tunnettu Egon Müller ja slovakialainen Miroslav Petrech.

Château Belá Rieslingiä on kypsytetty 6 kk sakkojen päällä. Sen väri on kirkas, vaalea sitruunankeltainen. Runsaasta ja kypsän hedelmäisestä tuoksusta erottaa sitrusta, omenaa, päärynää ja persikkaa sekä hieman mausteita, mineraalisuutta ja petroolia.

Viini on kuiva ja hapokas (sokeria 5-6 g/l), mutta hedelmäisyyden lisäksi myös suuri alkoholin määrä (14,5 %) saa sen tuntumaan makeammalta kuin mitä se onkaan. Kypsän omenan lisäksi maussa maistuu hunaja, mutta makeiden elementtien lisäksi maussa on myös tiukka ja mineraalinen ulottuvuus. Suutuntuma on öljyinen, ja jälkimaussa tuntuu sitrusta ja valkopippuria.

Château Belá Riesling on maukasta, mutta vaatii seurakseen ruokaa, esimerkiksi vaaleaa rasvaista kalaa, äyriäisiä, siikacevicheä tai sushia. Se oli Marjutin kakkossuosikki illan viineistä.

L.A. Cetto Private Reserve Nebbiolo 2013
Baja California, Meksiko

Meksiko tunnetaan paremmin vaikkapa tequilasta, mutta maassa on valmistettu viiniä jo 1520-luvulla. Espanjalaiset konkistadorit toivat tullessaan espanjalaisia köynnöksiä, joiden huomattiin menestyvän. Paikallisia lajikkeita toki oli, mutta ne jäivät paitsioon. Meksikon viinintuotannon nousukausi alkoi 1980-luvulla kansainvälisen kiinnostuksen ja teknologian myötä: määrä on lisääntynyt ja laatu on parantunut. Viiniä viljellään kolmella alueella, joista suurin on Baja California 90 % osuudellaan. Viiniä varten köynnöksiä kasvaa noin 6 500 hehtaarin verran, mutta jos mukaan lasketaan ruoka- ja brandyrypäleiden viljelyalueet, lopputulos on huomattavasti suurempi. Viiniä tuotetaan arviolta 20 miljoonaa litraa vuodessa.

1920-luvulla perustettu L.A. Cetto on Meksikon suurin tuottaja, tosin varsinainen L.A. Cetton brändi lanseerattiin vasta vuonna 1975. Italialaista alkuperää olevien Cettojen moderni tila tuottaa viinejä useista eri rypälelajikkeista, joita ovat esimerkiksi Cabernet Sauvignon, Merlot, Nebbiolo, Petit Sirah, Chenin Blanc, Sauvignon Blanc, Viognier, Chardonnay ja Moscatel. Ravintola Fat Lizardissa pääsimme tutustumaan talon zinfandeliin, ja nyt oli vuorossa nebbiolo.

Tumman rubiininpunaista Private Reserve Nebbioloa on kypsytetty 14 kk uudessa ranskalaisessa tammessa. Sen tuoksussa on kypsää, jopa hilloista marjaa, mustaherukkaa ja karhunvatukkaa sekä mausteita. Jos oikein etsii, tuoksusta löytää myös ruusun terälehtiä, mutta mitenkään hallitseva tuoksu se ei ole.

Viinin maku on hapokas ja lempeän tanniininen sekä kuivempi kuin tuoksu, mutta kuitenkin hedelmäinen ja pehmeähkö. Nebbiolomainen tiukkuus tuntuu puuttuvan kokonaan. Tuoksusta tuttu marjaisuus jatkuu karpalon, herukan ja mustikan merkeissä ja siihen yhdistyy kevyesti tervaa ja nahkaa sekä kahvia ja tummaa suklaata. Mausteet, herukka ja kahvi jatkuvat myös jälkimaussa.

Ruokaa tämäkin viini kaipaa, esimerkiksi vasikkaa, ribsejä tai tomaattisia kastikkeita. Muuten viini oli mielenkiintoinen. Sen rypälettä saisi arvailla sokkona usean tovin eikä arvaukset sittenkään osuisi kohdalleen, niin kaukana Piemonten nebbioloista nyt ollaan. Siitä huolimatta tämä viini oli Jussin kakkossuosikki.

Via Vinera Bulgarian Heritage Rubin 2016
Thracian Lowlands (Traakian alanko), Bulgaria

Bulgariassa viljeltiin viiniä jo traakialaisten aikaan 6 000 vuotta sitten, mutta nousukausi on alkanut vasta viime vuosikymmeninä. Mielenkiintoista kyllä, 1980-luvulla Bulgaria oli jopa maailman toiseksi suurin viinintuottaja ja neljänneksi suurin viininviejä, mutta kommunismin romahtamisen myötä myös viinin tuotanto romahti. Viimeisen 20 vuoden aikana viinintuotanto on lähtenyt uuteen kasvuun ja painotus on siirtynyt halvasta hinnasta laatuun. Viiniä viljellään viidellä alueella, ja kansainvälisten rypälelajikkeiden lisäksi Bulgariassa kasvaa noin 40 paikallista rypälelajiketta, joista kaikkia ei kuitenkaan hyödynnetä aktiivisesti. Viiniä viljellään noin 63 000 hehtaarin alueella ja vuosituotanto on noin 130 miljoonaa litraa.

Via Vinera on vuonna 2018 lanseerattu Karabunarin viinitilan uusi brändi - tosin Karabunarin viinitalokaan ei ole kovin vanha, se aloitti toimintansa vuonna 2008. Talo pyrkii elvyttämään bulgarialaista viininvalmistusperinnettä ja tuottamaan hyviä viinejä sekä paikallisista että kansainvälisistä lajikkeista.

Rubin on Bulgariassa vuonna 1944 kehitetty nebbiolon ja syrah'n risteytys. Suosiota se alkoi saavuttaa 1950-luvulla.

Bulgarian Heritage Rubinin väri on nimen mukaisesti rubiininpunainen ja sinertää hieman reunoilta. Sen tuoksussa on kypsiä marjoja, vadelmaa, mustikkaa ja punaherukkaa, sekä hieman nahkaa ja yrttisyyttä. Viinin maku on aluksi hapokas ja siinä tuntuvat myös tuoksusta tutut marjat pienen pippurisuuden lisäksi. Jälkimaku on pitkä, mausteinen ja herukkainen.

Viinin pirteät tanniinit tuovat veden kielelle, ja se kaipaisi seurakseen liharuokaa. Tämä viini tuntui saavan ympärillä paljon positiivisia kommentteja ja syystäkin, oikean ruoan kanssa se olisi loistava yhdistelmä.

Château Changyu Moser XV Moser WX Cabernet Sauvignon 2015
Ningxia, Kiina

Kiinan viininvalmistuksen historia on pitkä. Arkeologisten löytöjen mukaan viiniä tai sen kaltaista juomaa valmistettiin villeinä kasvaneista rypäleistä jo 7 000 e.Kr. Varsinainen viinin viljely alkoi kuitenkin vasta noin 3 000 vuotta sitten. Viinin valmistus oli pitkään satunnaista ja marginaalista, ja muut alkoholijuomat, kuten baiju, olivat viiniä suositumpia. Nyt kansainvälisten yritysten investoinnit Kiinaan ovat saaneet viinintuotannon räjähdysmäiseen kasvuun. Viiniä viljellään 850 000 hehtaarilla ja tuotetaan on noin miljardi litraa vuodessa.

Kiinan ensimmäinen moderni viinitalo Château Changyu perustettiin 1892, ja se on nykyisin Kiinan suurin viinintuottaja. Talo omistaa useita viinitiloja, ja illan viinitilan Changyu Moser XV:n viinit tuotetaan yhdessä itävaltalaiseen Lenz Moserin perheeseen kuuluvan Laurenz Maria Moserin kanssa - siitä tilan nimikin.

Rubiininpunaisen Moser WX Cabernet Sauvignonin tuoksussa on punaisia marjoja, herukkaa ja herukanlehteä sekä vihreää paprikaa ja jonkinlaista vihanneksisuutta. Viinin maku myötäilee tuoksua, tanniineja on melko vähän, mutta nekin ovat kuivattavia. Lisäksi maussa tuntuu savua, mutta ei kovinkaan miellyttävää sellaista. Jälkimaussa on punaherukkaa ja aavistus mausteita.

Kovasti tekisi mieli tykätä tästä viinistä, mutta nyt siihen ei vain kykene. Vaikea sanoa, vaikuttiko alkuperämaa mielipiteeseen - luultavasti jonkin verran, koska aiemmat kokemukset kiinalaisista viineistä eivät ole olleet järin positiivisia. Sokkona maistaminen olisikin ollut mielenkiintoista.

Château Musar 2010
Bekaa Valley (Bekaanlaakso), Libanon; Cabernet Sauvignon, Cinsaut, Carignan

Libanon on yksi maailman vanhimpia viinialueita ja sen viinihistoria on yhteneväinen naapurimaa Israelin kanssa, kuuluivathan molemmat foinikialaisten kauppiaiden ja merenkulkijoiden asuinalueeseen Kaanaaseen. Varsinainen viinintuotanto alkoi Libanonissa 1800-luvun puolivälissä uusien viinitilojen perustamisen myötä. Epävakaan poliittisen tilanteen ja sotien takia viinintuotanto oli kuitenkin hankalaa, ja uuteen nousuun se lähti vasta 1990-luvun loppupuolella. Viiniä viljellään noin 2 000 hehtaarilla ja tuotanto on noin 7 miljoonaa litraa vuodessa.

Château Musar on perustettu 1930. Sodista ja muista vaikeuksista huolimatta tilalla on valmistettu viiniä joka vuosi (paitsi 1976), paria vuosikertaa ei vain ole julkaistu. Talon tyyli kumartaa Bordeaux'n suuntaan, mutta on silti persoonallinen, sillä viinit tuotetaan natural- tai alkuviinien tapaan ja pullo- ja vuosikertakohtainen vaihtelu voi olla suurta. Talo on myös saanut Libanonin ensimmäisen luomusertifikaatin.

Vuosikertaa 2010 oleva Château Musar Red on kypsynyt 18 kk uudessa tammessa ja sen jälkeen 5-7 vuotta pullossa. Sen väri on kaunis tiilenpunainen. Tuoksussa on punaisia marjoja, vadelmaa ja karpaloa sekä vaniljaa ja jotain kukkaista ja raikasta, eukalyptusta tai mentolia tai ehkä rooibosta.

Viinin maku on makeahko, täyteläinen ja pehmeähkö. Siinä toistuvat tuoksusta tutut aromit, niiden lisäksi maistuvat myös viikuna ja luumu. Myöhemmin mausta (ja tuoksusta) erottaa myös seetriä ja jotain funkya. Tanniinit tuntuvat pienellä viiveellä. Viini on herkullinen ja maistuu sellaisenaankin, mutta se toimisi myös ruokaviininä. Jälkimaussa on pippuria ja mustikkaa.

Myös tämän viinin kanssa mielikuvat vaikuttavat. Libanonilaiset viinit ovat yllättäneet positiivisesti, ja lisäksi vuosikertaa 2010 on saatu Suomeen vain rajattu erä, joten harvinaisuus sai viinin maistumaan vielä paremmalta. Se olikin meidän molempien ykkössuosikki.