Viinit maistettu AMKA:n valikoimatastingissa 14.1.2019
 |
| Karttapohja yourfreetemplates.com (CC BY-ND 4.0) |
Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi. (Psalmi 104:15)
Vaikka Israelissa eli silloisessa Kaanaassa valmistettiin viiniä yli 5 000 vuotta sitten eli 2 000 vuotta ennen kuin roomalaiset ja kreikkalaiset toivat viiniköynnöksen Eurooppaan, ja vaikka viini mainitaan Raamatussakin yli 200 kertaa, tämän päivän Israelia ei heti ajattele viinimaana.
Viininvalmistuksen uskotaan alkaneen Mustanmeren, Kaspianmeren ja Galilean meren välisellä alueella. Vanhimmat viiniköynnökset istutettiin nykyisen Georgian alueella, mistä ne kulkeutuivat Foinikian ja Kaanaan kautta etelään Egyptiin. Toisin sanoen nykyisen Israelin sijainti toi maahan viininviljelytaitoa ja -mahdollisuuksia.
Viinillä ja sen viljelyllä oli tärkeä uskonnollinen merkitys. Lisäksi israelilaista viiniä vietiin runsaasti Roomaan. Jo silloin osattiin brändäämisen taito: halutuimmat viinit olivat vuosikertaviinejä, joiden amforoissa mainittiin valmistajan nimi.
Israelin viininvalmistuksen huippukausi oli noin 500 e.Kr. Seuraavasta tuhannesta vuodesta ei löytynyt paljoakaan tietoa, mutta laskukausi alkoi 600-luvulla, kun arabivallan alla viinintuotantoa rajoitettiin. Ristiretkien aikaan (n. 1100-1300) tuotanto virkosi jossain määrin, mutta sen jälkeen alkaneet mamelukkien ja osmanien valtojen ajat ja diaspora saivat viinintuotannon hiipumaan uudelleen.
--- He istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden viinin. He istuttavat puutarhoja ja nauttivat niiden hedelmän. (Aamos 9:14)
Moderni viinintuotanto alkoi Israelissa 1800-luvun loppupuolella uusien viinitilojen perustamisen ja koulutuksen aloittamisen myötä. Merkittävin käänne lienee se, kun Château Lafite-Rothschildin omistaja, ranskalainen paroni Edmond de Rothschild aloitti tuomaan ranskalaisia rypälelajikkeita ja osaamista maahan. Hänen tuellaan perustettiin edelleen toiminnassa oleva Carmel Winery vuonna 1882.
Viinintuotannon uusi nousu alkoi 1980-luvulla australialaisen, kalifornialaisen ja ranskalaisen tietotaidon ja teknologian myötä. Tällä hetkellä Israelissa on noin 300 viinitilaa, joista suurin osa on pieniä käsityöläisviinitaloja. Ranskasta tuodut rypälelajikkeet (mm. Cabernet Sauvignon, Chardonnay, Merlot ja Sauvignon Blanc) ovat viljellyimpiä, paikalliset alkuperäislajikkeet on pitkälti unohdettu.
Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi. Toisin kuin palvelijat, jotka olivat veden astiasta ottaneet, hän ei tiennyt, mistä viini oli peräisin. Hän kutsui sulhasen luokseen 10 ja sanoi: "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti." (Joh. 2:9)
Viinit tuotetaan lähes poikkeuksetta tarkkaan määritellyillä tavoilla, jotta ne olisivat kosher. Niiden valmistuksessa ei ole käytetty eläinkunnan tuotteita - paitsi kirkastamisessa kananmunan valkuaisen käyttöä ei ole kokonaan kielletty.
Aiemmin Israelissa tuotettiin useimmiten makeita ja vaihtelevan laatuisia kosher-viinejä juutalaisia yhteisöjä varten, mutta nykyisin uskonnollisiin tarkoituksiin viinejä menee vain 15 % tuotannosta. Siitä huolimatta 95 % koko tuotannosta on kosher-viinejä.
Viiniä tuotetaan noin 36 miljoonaa pulloa vuodessa. Isoimmat 12 viinitaloa hallitsevat 95 % markkinoista. Niistä neljä suurinta tuottaa yli viisi miljoonaa pulloa viiniä vuodessa ja loput alle miljoona pulloa.
--- vehnän, ohran, viiniköynnöksen, viikunapuun ja granaattiomenapuun maahan, oliiviöljyn ja hunajan maahan. (5. Mooseksen kirja 8:7)
Israel jakautuu viiteen viinintuotantoalueeseen: Galilea (Galil tai Galilee), Samson (Shimshon), Juudean vuoristo (Harey Yehuda) ja Negevin autiomaa (Hanegev) sekä Samaria (Shomron), johon kuuluu Sharonin tasanko, Israelin laajin rypäleidenkasvatusalue.
Tässä vaiheessa pitää kuitenkin mainita, että Ylä-Galileassa sijaitsevien Golanin kukkuloiden tilanne on ollut pitkään kiistanalainen. Israel valtasi Syyrialle aiemmin kuuluneen alueen kuuden päivän sodassa vuonna 1967, minkä jälkeen sen hallinnasta on sekä taisteltu että yritetty sopia säännöllisen epäsäännöllisesti. Israel liitti Golanin kukkulat itseensä vuonna 1981, mutta liitosta ei ole tunnustettu kansainvälisesti. Viinien alkuperämaata on siis hankala määritellä poliittisesti korrektisti: joidenkin Golanin kukkuloilla tuotettujen viinien alkuperämaa on Alkossa (ja Systembolagetissa) "muu", joidenkin taas Israel.
--- Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin. (1. Tim. 5:23)
Golanin kukkuloilla sijaitsevat Israelin korkeimmalla olevat viinitilat, esimerkiksi vuonna 2000 perustettu Galil Mountain Winery sijaitsee noin 1 000 metrin korkeudella merenpinnasta. Talo toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
Alkossa Galilin viinejä on kaksi, ja niiden alkuperämaaksi on listattu Israel: Galil Mountain Syrah (16,98 €) ja Galil Mountain Cabernet Sauvignon (16,98 €). Niistä Syrah oli pirteän tanniininen, tumman marjainen ja mausteinen, oikein maukas.
Vuonna 1983 perustettu Golan Heights Winery puolestaan on Israelin suurin ja tunnetuin viinien tuottaja. Sen brändejä ovat mm. Yarden, Gamla, Mount Hermon ja Golan. Alkossa sen viinien alkuperämaa on "muu".
Yarden Chardonnay (21,90 €) oli kypsynyt tammitynnyreissä, minkä huomasi hyvin. Kermainen viini tarjoili omenaa ja ananasta sekä miellyttävää hapokkuutta.
Mount Hermon Rediin (13,99 €) olimme tutustuneet jo viktoriaanisella seikkailulla ja se oli edelleen mukava peruspunaviini. Nyt meitä miellytti erityisesti marjainen, mausteinen ja yrttinen Yarden Pinot Noir (24,98 €).
Lisäksi voisimme mainita jäädytetyistä Gewürztraminer-rypäleistä tehdyn makean viinin: Yarden Heightswine (24,99 €) oli herkullisen aprikoosinen ja jopa hieman kukkaisa. Viinissä oli tarpeeksi hapokkuutta tasapainottamaan sen makeutta (sokeria 180 g/l), mikä teki kokonaisuudesta tasapainoisen.
Golan Heights Gamla Brut (50 % Chardonnay, 50 % Pinot Noir; 22,98 €) puolestaan oli rapsakan hapokas, sitruksinen ja omenainen kuohuviini, ei huono sekään. (Vaikka viinin nimi kuulostaa ruotsilta, se on saanut nimensä Golanin kukkuloilla sijainneen Gamlan kaupungin mukaan.)
Vaikka Golanin kukkuloilla kuohuu ja tilanne on herkkä, siellä tuotetaan hyviä viinejä, joihin kannattaa tutustua. Jos unohdamme politiikan, voimme noudattaa seuraavaa neuvoa:
Tule siis, syö siis leipäsi iloiten ja juo viinisi hyvillä mielin ---. (Saarnaaja 9:7)
L'chaim!