Loppasuiden oli tarkoitus lähteä viettämään hemmottelulauantaita Viking Linen viini- ja suklaaristeilylle hyvässä seurassa, mutta ikävä kyllä risteily peruttiin liian vähäisen osanottajamäärän takia. Korvaavaksi toiminnaksi muodostui mannerten välinen pihviviinitaistelu Chez Loppasuilla.
|
| Illan ylläripaketti - voiko pullojen muodosta päätellä jotain? |
Kallion kirjeenvaihtaja värvättiin hankkimaan viinit ja M:n työkaveri puolestaan päätyi jälkiruokavastaavaksi. Loppasuut kokkasivat alkupalaksi lohirullia sekä pääruoaksi kokonaisena paistettua entrecôtea bagna caudan ja kasvisten kera.
Alkumaljana tarjoiltiin terveysvaikutteinen (köh) Mimosa (4 cl appelsiinimehua, 8 cl kuohuviiniä), koska flunssainen seurue kaipasi tietenkin C-vitamiinia. Risteilyn korvikkeena sai toimia Viking Linen laivan kuohuviini, Codorníu 1551 -cava.
Alkuseremonioiden jälkeen oli aika tarjoilla illan viinit ja aloittaa arvailu.
|
| Käsi, joka lasia kohti kurkottaa |
Ensimmäisen viinin tuoksussa oli nahkaa ja kumia, mausteita ja vaniljaa. Maussa oli kirsikkaa, nahkaa ja kumia, taatelia, mausteita ja vaniljaa. Viini oli aluksi hitusen makea ja muuttui ilmaantumisen myötä vielä hilloisammaksi. Tanniineja oli jonkin verran, silti se oli helppoa juotavaa.
|
| Appelsiinimehu on terveellistä |
Toisen viinin tuoksu oli kirpeän hilloinen, puolukkainen ja mustaherukkahyytelöinen ja siinäkin oli aavistus kumia. Maku oli kuivempi kuin ensimmäisen viinin, aluksi hieman mehumainen, puolukkainen ja pippurinen. Ilmaantuminen toi tähänkin viiniin lisää täyteläisyyttä ja hillomaisuutta.
Kolmannen viinin tuoksu oli mummon viinimarjamehua. Maku oli täyteläinen, tanniininen, hilloinen ja herukkainen sekä jonkin verran mausteinen.
Neljännen viinin tuoksu oli hilloinen, kirsikkainen, puolukkainen, nahkainen ja maanläheinen. Maku oli tanniininen - ilmiselvä pihviviini - täyteläinen, tuoksua mukaillen kirsikkainen, puolukkainen, hilloinen ja herukkainen.
Maistelun jälkeen oli aika arvailla. Mielipiteet jakaantuivat laajasti ja jokainen manner Aasiaa lukuunottamatta mainittiin varmaankin jokaisen viinin kohdalla. Erinomaista haarukointia siis.
M yritti arvailla, voisiko pullojen muodoista päätellä jotain, mutta sherlockmaisen nerokas ajatusleikki tyssäsi siihen, kun pullo ei vastannutkaan Chateau Ksaraa - ja Kallion kirjeenvaihtajan mieltymykset tuntien Ksaraa olisi voinut hyvin todennäköisesti olla mukana.
Oikeiksi mantereiksi paljastuivat Etelä-Amerikka, Afrikka, Eurooppa ja Aasia, mutta niiden järjestys oli vielä salaisuus, samoin rypäleet. Rypäleistä kerrottiin armollisesti sen verran, että kaksi ensimmäistä viiniä olivat sekoitteita, joten arvaukset siirtyivät suoraan kolmosviiniin. Sitä pidettiin yksimielisesti Shiraz'na, mutta nelosta arveltiin Carménerèksi, Malbeciksi ja Cabernet Sauvignoniksi.
Tässä oikeat vastaukset:
Aasia/Libanon: Domaine Wardy Les Terroirs 2012 (Cinsaut, Cabernet Sauvignon, Syrah, Merlot; 11,50 €)
Eurooppa/Ranska: Chapoutier Rasteau 2013 (Grenache/Syrah; 14,99 €)
Etelä-Amerikka/Chile: Leyda Single Vineyard Canelo Syrah 2012 (14,48 €)
Afrikka/Etelä-Afrikka: Allesverloren Cabernet Sauvignon 2011 (16,50 €)
"Kuinka meni noin niinku omasta mielestä?"
J arvasi oikein kolmannen viinin rypäleen, mutta vaihtoi kolmosviinin mantereen vääräksi. M arvasi oikein toisen ja neljännen viinin mantereen ja kolmannen ja neljännen viinien rypäleet. Jälkiruokavastaava arvasi oikein toisen viinin mantereen ja kolmannen viinin rypäleen sekä vaihtoehtojen paljastuttua myös ensimmäisen viinin mantereen. Ihan hyvä suoritus kaikilta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, samoin viinit olivat mainioita valintoja.
Mielenkiintoista oli se, että alle kuukausi sitten Shiraztastingissa oli aivan sama Leyda Single Vineyard Canelo Syrah, mutta kumpikaan Loppasuista ei tunnistanut sitä. Tällä kertaa viini arvioitiin selvästi hillomaisemmaksi kuin Shiraztastingissa eikä kukaan kutsunut sitä mehumaiseksi - kaikki on siis kovin subjektiivista.
Allesverloren Cabernet Sauvignon oli myös tuttu Loppasuiden omasta alkuvuoden tastingista, mutta ei sekään ollut jäänyt sen ihmeemmin muistiin. Ksaraa ei ollut, mutta Libanonia edusti ansiokkaasti Domaine Wardy Les Terroirs.
|
| Kuvasta kiitos jälkiruokavastaavalle |
Summa summarum: ilmeisesti Leydaa on ostettava pullo, sillä shiraztastingissa se voitti äänin 3-2 ja eilen se oli voittamassa Domaine Wardyn äänin 3-1, mutta jälkiruokavastaava päätti sittenkin äänestää Chapotier Rasteauta suosikikseen. Allesverloren sai jälleen "hyvä pihviviini" -kommentteja, mutta ei päätynyt kenenkään listalla ykköseksi.
|
| Käsi, joka lasia kohti kurkottaa (osa 2) |
Eikä siinä vielä kaikki! Jälkiruokajuomana oli Vinsantoa suoraan Santorinilta. Vinsanto tehdään pääosin Assyrtiko-rypäleestä (vähintään 51 %), joiden lisäksi voidaan käyttää Athiria ja Aidania sekä paikallisia valkoviinilajikkeita. Viini valmistetaan passito-tyylillä: myöhäisen sadon rypäleitä kuivataan auringossa parisen viikkoa eikä viiniin lisätä sokeria, vaan sen makeus tulee suoraan rypäleiden sisältämästä sokerista.
Vinsantoa ei pidä sekoittaa italialaiseen vin(o) santoon ("pyhä viini"). Vaikka valmistustapa on sama ja historiallisiakin yhteyksiä on, kyseessä on kuitenkin eri viini. Vinsantolla on pitkä historia ja nimensä se sai 1500-luvulla, kun venetsialaiset kauppiaat veivät santorinilaista ("Santo") viiniä ("vin") eri puolille Välimeren aluetta. Vuodesta 2002 lähtien vinsantolla on ollut EU:n nimisuoja.
|
| Suklaata! Arrakkipalloja, 45 % maitosuklaata sekä 75 % tummaa suklaata Tansaniasta ja Dominikaanisesta tasavallasta |
Jälkiruoka-vinsantomme oli hyvää ja makeaa, aprikoosista ja rusinaista. Makeudestaan huolimatta se oli kuitenkin raikasta ja pompsahti korkealle jälkiruokaviinien top-listalla melkeinpä heti trockenbeerenauslesen jälkeen. Parhaiten vinsanto sopi tummien suklaiden kanssa.
Reseptit
Lämminsavulohi-piparjuurirullat (3-4 kpl)
- 3-4 tortillaa (halkaisija noin 20 cm)
- 100 g piparjuurituorejuustoa
- 200 g lämminsavulohta
- lehtikaalia (tai rucolaa)
- ruohosipulia
Sekoita tuorejuustosta ja lohesta tahna, levitä tortillalätyn päälle. (Jos haluat tuhdimmin täytettyjä rullia, käytä kolme lättyä, niukemmin levitettynä täytettä riittää neljällekin.) Levitä noin puolikkaan lätyn päälle lehtikaalia ja ruohosipulisilppua, kääri rullalle. Anna rullien levätä folioon/kelmuun käärittyinä jääkaapissa noin tunnin verran ennen leikkaamista.
Kokonaisena paistettu entrecote, bagna cauda ja vihannekset
- 2-3 kg entrecotea
- oliiviöljyä, valkosipulia, rosmariinia, suolaa, pippuria
Hiero mausteet entrecoten pintaan, anna maustua kelmuun käärittynä jääkaapissa yön yli. Paista 180 asteessa, kunnes sisälämpötila on noin 60, anna levätä foliossa ainakin vartti ennen tarjoilua.
Tarjoa lisukkeena vihreää salaattia, patonkia ja vihanneksia bagna caudan kanssa (esim. kukkakaalia, porkkanaa ja paprikaa).
Loppukevennyksenä Loppasuiden some-osasto esittää:
