Loppasuiden elämä kuluu jossain määrin myös science fictionin ja fantasian parissa - tai oikeastaan satunnaisen scifinörtin elämään kuuluu puolisalainen viiniharrastus. Ajatus scifistisestä tastingista oli hautunut jo pitkän aikaa ja lopulta pääsimme järjestämään sen Halloweenina, kun molemmista aiheista kiinnostunut raati kokoontui Chez Loppasuilla toisen kerran.
Marjut arpoi viinit nimien ja etikettien perusteella ja Jussi, palkittu novellisti, kirjoitti jokaiseen viiniin sopivan tarinan, jossa annettiin vinkkejä siitä, mikä rypäle on kyseessä.
League of Extraordinary Champagne
Eikä siinä vielä kaikki! Koska hääpäivämme oli sopivasti tastingia seuraavana sunnuntaina, päätimme tarjota illan aluksi samppanjaa - tosin taka-ajatusten kanssa. Samppanjaa piti suorastaan - köh - kiskoa kaksin käsin, koska halusimme vertailla Riedel Veritas- ja Lehmann Grande Champagne -samppanjalaseja keskenään. Referenssilasina toimi Iittalan Essence-sarjan kuohuviinilasi.
Illan samppanja Thevenet-Delouvin Insolite Chardonnay (100 % Chardonnay; sokeria 3,7 g) toimi mainiosti aperitiivina. Se oli kepeää, sitruksisen hedelmäistä ja raikasta, mutta kuitenkin ryhdikästä. Samppanja on non-vintage, mutta kaikki siihen käytetyt rypäleet on kerätty vuonna 2003 (samana vuonna, kun menimme naimisiin) ja sitä on valmistettu koemielessä vain 400 pullon erä.
Kiinnostavaa oli se, että samppanjaa maistellessa molemmista laseista lausuttiin tismalleen samoja kommentteja paahteisuuden, hedelmäisyyden ja moussen suhteen. Toiset huomasivat paahteisuutta ja kermaista moussea paremmin Riedelin lasista ja toiset Lehmannin lasista. Kaiken kaikkiaan suosikin valinta oli vaikeaa ja äänet jakautuivat ankaran pohdinnan jälkeen täpärästi Lehmannin hyväksi. Lopulta raati oli sitä mieltä, että vaikka uuden mallinen lasi ensin hämmästyttikin, niin vanhat huilulasit menevät ennemmin tai myöhemmin vaihtoon ja Riedel-kokoelma täydentyy samppanjalaseilla.
(Jos haluat arvata viinin tai scifi-inspiraation, älä lue liian nopeasti eteenpäin, sillä molemmat paljastetaan heti lyhyiden viinikommenttien jälkeen.)
"Angels Have the Wine Bottle"
Konossööri yritti avata rautaista porttia. Turhaan. Lopulta hän kiipesi muurin yli puutarhaan. Kirsikkapuiden seassa kasvoi vadelmapensaita ja karpaloita suurien enkelipatsaiden välissä. Ilmassa tuntui hento, paahteinen tuoksu.
Konossööri käveli polkua pitkin kohti puutarhan keskellä olevaa rapistunutta huvimajaa. Viinipullo oli huhujen mukaan huvimajan pöydällä. Konossööri pysähtyi. Hänestä tuntui kuin enkelipatsaat olisivat muuttaneet hieman asentoaan. Ehkä iltahämärä vain teki tepposia?
Huvimajalla konossööri avasi pullon ja maistoi. Viini oli juuri parhaimmillaan, mehevä marjaisuus viipyili suussa pitkään. "Tuon kun saisi pataan", konossööri pohti nähdessään vadelmapensaiden luona kukon.
Konossööri hätkähti. Patsaat olivat selvästi liikkuneet häntä kohti. Hän räpäytti silmiään. Patsaat olivat jälleen vähän lähempänä.
Illan ensimmäinen punaviini oli mausteinen ja marjainen (vadelmaa, kirsikkaa, karpaloa, puolukkaa), kuminen ja musteinen. Se oli hapokas ja mehumainen, mutta kuitenkin melko täyteläinen. Raati ehdotti rypäleeksi lähes heti Pinot Noiria ja osui oikeaan.
Etiketin enkelin perusteella valittu viini oli Montes Limited Selection Pinot Noir 2013 (Chile; 11,90 €). Montesin viineistä mukaan päätyi Pinot Noir, koska arvelimme sen eroavan sopivasti muista illan viineistä. Inspiraation tarjosi Doctor Whon jakso "Blink".
Varjojen tanssia
Konossööri istui malttamattomana pöydän ääressä. Viinipullo odotti aukaisuaan, mutta aseman turvallisuuspäällikkö jatkoi bagna caudan keittämistä. Konossööri toivoi saavansa sen seurana jotain aromikasta lihaa tai riistaa.
Vastapäätä istuva suurlähettiläs ei ollut puheliaalla tuulella. Hän oli lisäksi jonkinlaisen haarniskamaisen puvun sisällä, ja konossööri ihmetteli, miten suurlähettiläs pystyisi aterioimaan. Hytissä leijui mausteinen, ehkä jopa savuinen ja tervainen tuoksu. Kattovalaistus oli kirkas, mutta konossööristä tuntui kuin nurkassa oli liikkunut varjoja.
Viimein turvallisuuspäällikkö toi ruoan pöytään. Konossööri sai kunnian avata pullon. Maku oli karhunvatukkainen, kirsikkahilloinen ja mausteinen. Jälkimaku oli hieman yrttinen.
”Korkinavaaja on kolmiteräinen miekka”, suurlähettiläs totesi.
Illan toinen punaviini oli mausteinen, makeahko, marjainen, kinuskinen, vaniljainen, Jussin mielestä nahkainen ja Marjutin mielestä myös orvokkinen, melkeinpä parfyyminen. Maussa oli kahvia ja tummia marjoja ja jonkin verran tanniineja. Ilmaantuminen teki viinille hyvää.
Nimen perusteella valittu viini oli Babylon's Peak Shiraz Grenache 2014 (Etelä-Afrikka; 10,98 €). Inspiraationa oli 90-luvulta tuttu Babylon 5. Sarjan jakso "A Distant Star" inspiroi myös kokkaamaan bagna caudaa alkuruoaksi turvallisuuspäällikkö Garibaldin lailla (resepti jälleen Helsingin Sanomista).
Taivaallisen viinipullon tapaus
Alusta ohjannut tyttö oli mukava, mutta tietokone oli konossöörin mielestä hieman liian sarkastinen.
Konossööri puristi pulloa rintaansa vasten. Se oli tullut melkein liian kalliiksi. Alus oli poiminut hänet kyytiin vain hetkeä ennen kuin meteoriittimyrsky oli iskenyt planeetalle. Konossööri pohti, olisiko aluksella keinonautaa tai sähkölammasta, josta voisi tehdä pataruokaa viinin seuraksi. Fuusiomoottorissa grillattu ruokakin kelpaisi.
Konossööri päätti maistaa viiniä saman tien. Hän unohti olevansa nollapainovoimassa. Viini leijui ulos pullosta. Ohjaamoon levisi täyteläisen marjainen ja yrttinen tuoksu. Konossööri tunnisti tuoksusta myös karhunvatukkaa ja hilloisuutta. Hän lähti leijumaan viinivanan perässä ja hörppi viiniä ilmasta. Tanniininen ja mausteinen viini olisi kylläkin vaatinut ruokaa.
”Toivottavasti tuo viini ei päädy virtapiireihin ja aiheuta oikosulkua”, tietokone sanoi. ”Lähin korjaamo on Tau Cetillä, sinne on matkaa sata valovuotta.”
Kolmas punaviini oli täyteläinen ja tanniininen. Sen tuoksussa oli luumua ja karhunvatukkaa, maussa mausteita, hilloa ja neilikkaa. Raadista yksi valitsi tämän suosikikseen, muiden mielestä viini ei ollut hintansa arvoinen. Ilmaantuminen teki tällekin viinille hyvää.
Nimen perusteella valittu viini oli Nimbus Estate Single Vineyard Syrah 2012 (Chile; 20,80 €). Inspiraationa oli kotimaista scifiä, Tero Niemen & Anne Salmisen novellikokoelma Nimbus ja tähdet. (Suosittelemme!)
Kuoriaisen viinikellarissa
Konossööri ei ollut koskaan nähnyt niin muhkeita kuoriaisia. Niiden pinta oli lisäksi normaalista poiketen samettinen.Kuoriaisista huolimatta konossööri päätti jatkaa syvemmälle temppeliin. Ilmassa leijuvaan savun hajuun sekoittui mausteiden tuoksua, aivan kuin jossain laitettaisiin ruokaa.
Hän saapui temppelin sisäpihalle. Suuren kuoriaispatsaan juurelle oli asetettu uhrilahjaksi kulhollinen karhunvatukkaa, kirsikkaa ja herukkaa. Kulhon vierellä oli viinipullo. Konossööri nosti sen vapisevin käsin. Ennen kuin hän ehti avata pullon, kuoriaispatsas äännähti. Ohut kerros kuivaa savea rapisi pois. Valtava, elävä kuoriainen tuijotti konossööriä ärtyneenä.
Korkinavaajasta ei ollut aseeksi, joten konossööri lähti juoksemaan pakoon.
Viimeisen viinin maku oli maukas, täyteläinen, kypsän marjainen (tummia marjoja), luumuinen, vaniljainen, mausteinen ja jossain määrin myös maanläheinen ja tervainen. Raadista neljä valitsi tämän suosikikseen.
Tallinnasta hankittu viini oli Il Feuduccio Ursonia Montepulciano d'Abruzzo 2005 (Italia; 12,99 € Wine Storessa). Tämän viinin ostimme viime kesänä pelkästään nimen perusteella, sillä Jussilla on vahvasti kytköksiä vuonna 2011 perustettuun kirjalliseen liikkeeseen URSiin (Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio).
Kaiken kaikkiaan illan viinit olivat onnistunut yhdistelmä, vaikka ne hankittiin vain nimen/etiketin perusteella. Babylon's Peak oli mukava noin kympin arkiviini ja Ursonia oikein miellyttävä rustiikkinen italialainen herkku.