Oluet tarjosi ravintola Söder
Ravintola Söder
Uudenmaankatu 9, Helsinki
Meidät kutsuttiin huhtikuussa avattuun ravintola Söderiin maistelemaan ruotsalaisen Södra Maltfabriken -panimon oluita.
Södra Maltfabrikenin oluiden päätyminen ravintola Söderiin oli onnekkaan sattuman tulosta: ravintoloitsija Lotten Lindborgin ystävät olivat huomanneet oluet reissuillaan ja kiinnittäneet huomiota nimien yhteensopivuuteen. Tarkempi tutustuminen oluisiin ja panimoon tuotti tulosta, ja niinpä ravintola Söder myy nyt enimmäkseen Södran oluita, 4-5 olutta kerrallaan kauden mukaan. Oluthanoja ravintolassa ei ole, mutta pullosta saa Södran oluiden lisäksi myös italialaista Peronia.
Tällä hetkellä listalla ovat seuraavat oluet:
Jura Say Hello Lager (4,5 %) oli maltainen ja hieman ruohoinen. Positiivista oli se, että oluessa oli makua enemmän kuin samanvahvuisissa lagereissa yleensä. Maukkaan maltainen olut sopisi kesäiseksi terassijuomaksi tai yleisolueksi ruokien kanssa.
Empress IPA (6 %) oli aromeiltaan trooppisen hedelmäinen, greippinen ja appelsiininkuorinen. Katkeruutta oluessa oli kohtuullisesti, mutta ei liikaa. Olut oli lempeä IPA, ei mikään superkatkera humalapommi.
F*king Love Bunnies DIPA 2018 (8 %) oli tuoksultaan makea ja karamellinen, jopa lähes siirappinen. Pehmeän hedelmäisessä ja maltaisessa maussa oli makeaa ruisleipäisyyttä ja yrttisyyttä - oluen valmistuksessa onkin käytetty ruismallasta. Tämä olut sopii myös ihmisille, jotka eivät yleensä pidä (D)IPA-oluista - tai ainakin Marjutin mielestä se oli hämmentävän hyvää (D)IPA:ksi ja maistui todella monen ruoan kanssa.
Södra Högtryck (4,5 %) on Untappdin mukaan saisonhiivalla käytetty NEIPA, etiketin mukaan taas saison / pale ale. Samea olut oli aromeiltaan ananaksinen, banaaninen sekä kevyen sitruksinen ja hiivainen. Vehnäoluille tyypillisiä aromeja selittää se, että oluen valmistuksessa on käytetty ohran lisäksi myös vehnämallasta - toisaalta tämä ei kuitenkaan ollut aivan yhtä banaaninen kuin mitä vehnäoluet voivat olla.
Södra Stout (10 %) oli tuoksultaan makean viikunainen, kahvinen, lakritsainen ja hieman vaniljainen. Maussa oli tuoksun aromien lisäksi paahteisuutta. Viileänä iltana tai talvella olut maistuisi varmasti sellaisenaan, nyt se jäi odottamaan suklaista jälkiruokaa.
Oluiden maistelun jälkeen jäimme vielä syömään (saimme ruoat puoleen hintaan) ja kokeilemaan, miten oluet sopivat ruokien kanssa.
Ravintola Söderin idea on nerokas: listalla on vain alkuruokia ja jälkiruokia. Toki se tarjoittaa sitä, että annoksia on tilattava enemmän, jos haluaa vatsansa täyteen, mutta toisaalta hyvin usein alku- ja jälkiruoat ovat ravintoloissa parhainta antia.
Meillä ei ollut kovinkaan suuri nälkä, joten tilasimme listalta vain muutaman annoksen. Marjut valitsi mozzarellaa puolikuivatuilla tomaateilla ja balsamicohelmillä höystettynä ja tartarin, jonka kanssa tarjottiin sellerisipsejä, piparjuurta, dijon-sinappia ja kananmunankeltuainen, koska aina pitää syödä tartaria, kun vain voi. Jussi valitsi paistettua ruijanpallasta herneiden kera ja ylikypsää porsaankylkeä savoynkaalin ja pikkelöityjen kasvisten kanssa.
Annokset sopivat myös jaettaviksi, joten pääsimme kumpikin maistamaan toistemme annoksia.
Mozzarellan kanssa sopivat parhaiten F*king Love Bunnies DIPA ja Södra Högtryck. Kermainen, mutta kuitenkin melko miedon makuinen annos kaipasi juomalta katkeruutta ja happamuutta, mutta ei kuitenkaan liikaa.
Maukkaan ruijanpallaksen kanssa toimivat Empress IPA, Södra Högtryck ja Jura Say Hello Lager. Ruijanpallaksen kanssa tarjottu hernepyree oli herkullista! Sama olutkolmikko sopi myös possunkyljen ja sen herkullisen liemen seuraksi. Vaikka Södra Högtryck sopisi myös terassiolueksi, se tuntui näyttävän parhaita puoliaan myös ruokajuomana.
Empress IPA ja F*king Love Bunnies DIPA olivat puolestaan tartarin parhaat kumppanit. Oluen katkeruus puhdisti annoksen rasvaa suusta ja valmisteli aina uutta suupalaa varten. Tartar on haasteellinen ruoka, mutta Söderin versio pärjäsi vertailussa hyvin, ei vähiten runsaan piparjuurensa ansiosta. (Mmm, piparjuurta.)
Marjut söi jälkiruoaksi suklaabrownien, jonka kanssa Södra Stout toimi odotetusti parhaiten. Jos jälkiruoan kanssa ei halua kahvia, kahvinen stout käy hyvin sen korvikkeeksi. Jussin rapsakan raikas raparperijälkiruoka oli kova pala kaikille muille paitsi F*king Love Bunnies DIPA:lle, jonka maltainen makeus komppasi raparperin kirpeää hapokkuutta.
Summa summarum
Hyvää ruokaa, hyviä oluita. Vaikka olutlista ei ole huomattavan pitkä, siltä löytää kuitenkin joko yhden koko aterian ajan sopivan oluen tai eri vaihtoehtoja, jos ruokia haluaa täsmäparittaa oluiden kanssa.
Söderin viinilista näytti myös hyvältä, ainakin yksi pet-nat ja Kaosin alkuviini osuivat silmään, jos jotain erikoisempaa etsii. Jos perusviinilista ei vielä vakuuta, talon mustassa kirjassa on myös peruslistan viinejä harvinaisempia viinejä, joita on vain pari pulloa varastossa. Kannattaa olla nopea, jos kirjasta bongaa jotain kiinnostavaa, sillä kun viini on myyty, sitä ei enää saa.