Saimme kutsun keskiviikon pressitilaisuuteen
Suuret Oluet - Pienet Panimot (SOPP) Helsinki järjestettiin tänä vuonna Rautatientorin sijaan ensimmäisen kerran Kaisaniemen puistossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 24.-27.7. Kyseessä oli kaikkiaan kuudestoista SOPP Helsinki. Tapahtuma järjestetään Helsingin lisäksi joka vuosi myös Tampereella, Kuopiossa, Lahdessa (josta tapahtuma sai alkunsa), Turussa ja Oulussa, joista tulossa ovat vielä Turun (22.-24.8.) ja Oulun (29.-31.8.) tapahtumat.
 |
| Oikealla ylhäällä Suomen Paras Olut -kilpailun edustaja Matti Heikkilä Nokian Panimolta ja festivaalin järjestäjä, Lammin Sahdin tapahtumavastaava Pekka Kääriäinen |
...
Helsingin SOPP oli tänä vuonna nelipäiväinen viime vuoden viiden päivän sijaan. Sisäänpääsy oli tuttuun tapaan kaikkina päivinä ilmainen klo 18 asti, mutta lasista piti maksaa 4 € pantti, josta sai 2 € takaisin lasin palauttaessaan.
Klo 18 jälkeen sisäänpääsy maksoi 10 € sisältäen lasipantin. Maisteluannokset maksoivat keskimäärin 3-8 €. Maksu tapahtui kortilla tai käteisellä. Lisäksi tapahtumassa oli edellisvuoden tapaan kauppa, josta saattoi ostaa olutta mukaan. Kassan vieressä oli houkuttelevasti pari pulloa Lapin Panimon Lordi-olutta yhtyeen nimmaroimana ja ostimme niistä toisen.
Kävimme tapahtumassa heti ensimmäisenä päivänä keskiviikkona. Paikalla oli kolmisenkymmentä kotimaista pienpanimoa, joiden lisäksi vieraana oli Viron Saarenmaalta Pihtla Õlleköök sekä seitsemän italialaista pienpanimoa. Italian panimoiden osastosta vastasi Juomatalo Pikkulintu. Italia valikoitui kutsuvierasmaaksi, koska siellä on alkanut pienpanimobuumi ja maassa tehdään mielenkiintoisia oluita, joita haluttiin nyt esitellä paremmin suurelle yleisölle.
Ennen tapahtuman alkua oli lehdistötilaisuus, jossa Lammin sahdin Pekka Kääriäinen kertoi tapahtumasta ja Suomen pienpanimotilanteesta. Pienpanimoiden tuotanto on noussut tällä vuosikymmenellä 8,0 miljoonasta litrasta 21,7 miljoonaan litraan. Tänä vuonna on myönnetty luvat yhdeksälle uudelle panimolle, mutta jotkut panimot ovat lopettaneet toimintansa, joten lukumäärä ei ole juurikaan kasvanut. Ajantasaisen pienpanimotilanteen voi tarkistaa Suomen pienpanimot -sivustolta.
SOPP Helsingin yhteydessä järjestettiin myös Suomen Paras Olut 2019 -kilpailu, johon osallistui 46 pienpanimolta yli 300 olutta. Voittajaolut julkistetaan Viking Linen Suomen Paras Olut -risteilyllä 13.9. Suomen Paras Olut on yksi harvoista European Beer Consumers Unionin (EBCU) hyväksymistä olutkilpailuista.
Lämpotilan ollessa +30 asteen paremmalla (tai pahemmalla) puolella Jussin maisteltavaksi valikoitu lähinnä kevyitä oluita. Malmgårdin Imperial Oatmeal Stout (9 %) ja Bock's Corner Breweryn Barrel Aged Bourbon Doppelbock (10 %) olivat ainoat maistellut tuhdit oluet. Molemmat olivat paahteisia, kahvisia ja hieman makeita, ja jälkimmäisessä oli myös bourbontynnyrikypsytyksen tuomaa vaniljaa.
Kummatkin olivat hyviä, mutta Barrel Aged Bourbon Doppelbock vei voiton viskisyydellään ja oli samalla Jussin mielestä paras maistetuista oluista. Se oli myös Jussin 1000. Untappdiin lisäämä olut.
Italian tiskiltä maisteluun pääsivät Ritual Labin Bob the Younger Triple IPA (9,2 %) ja Holy Haze NEIPA (6,5 %). IPA-linjaa jatkoivat Nokian Panimon Keisari One-off NEIPA (5,5 %), Olutpajan Hum. Trad. IPA (6,0 %) ja Stadin Panimon Conan Double IPA (7,2 %). Kaikki olivat aromeiltaan trooppisen hedelmäisiä, hieman sitruksisia ja havuisia. Tämän tyylilajin oluista paras oli Jussin mielestä Holy Haze NEIPA.
Metsäisiä aromeja tarjosivat Kanavan Panimon ja Panimoyhtiö Tujun yhteistyö Pihta India Pale Lager (6,2 %) ja Bock's Corner Breweryn katajalla maustettu Juniper Weizenbock (7 %). Ruisoluista tuli maisteltua Iso-Kallan Panimon Jahtiolut (5,8 %) ja Pyynikin Dark Eye Rye Lager (4,2 %). Plevnan raikas Amarillo Weizen (5 %) sopi hyvin kuumaan kesäpäivään.
Happamat ja melko kevyet oluet sopivat hyvin helteiseen iltapäivään. Italian oluista Marjut maistoi kahta: Klanbarriquen Marzarimen Italian Grape Ale (7,5 %) ja Ritual Labin Mango Strawberry Sour (4,1 %). Marzarimen Italian Grape Alen teossa on käytetty 25 % Marzemino-rypäleitä, mikä toi olueen mukavan viinimäisen vivahteen. Mango Strawberry Sour taas oli lempeästi hapan ja miedosti mangoinen ja mansikkainen.
Malmgårdin Kuningatar Sour (5,0 %) on ollut jo onkin aikaa testattavien listalla ja päätyi viimein lasiin. Siinä oli laktoosin tuomaa pientä makeutta ja nimen mukaisesti kuningatarhillomaista marjaisuutta. Pyynikin Yeti's Himalayan Gose taas oli perinteisempi gose, himalajan suolalla maustettu ja myöskin vain lempeästi hapan olut. Pitää myöntää, että päivän paahteessa suola oli enemmän kuin paikallaan.
Tämänkin vuoden voittaja - viime vuoden tapaan - oli kuitenkin Kanavan Panimon gose floater eli vadelmagoseen yhdistetty raparperisorbetti. Parasta ikinä.
Oluen lisäksi tarjolla oli tietenkin myös ruokaa. Söimme Jotun Texas BBQ:n erinomaisen pastramileivän, jonka kanssa tulleet habanerokurkut olivat mukavan tulisia (ja joiden jälkeen gose floater viilensi mukavasti). Myöhemmin söimme vielä Visallen kojulta perinteiset lappeenrantalaiset Vety- ja Atomi-lihapiirakat. Monien kehumat Sandwich Clubin leipiä emme valitettavasti ehtineet maistaa.
Summa summarum
Paikkana Kaisaniemen puisto oli hieman viihtyisämpi kuin Rautatientori, vaikka alueella ei ollutkaan varjostavia puita kuten ennen tapahtumaa toivoimme. Suojaa auringon paahteelta toivat Rautatientorin tapaan teltat - myös loungealueelle olisi ollut hienoa saada hieman enemmän varjoa mukavien aurinkotuolien lisäksi. Varjoa kaivattiinkin, sillä niin kuin lehdistötilaisuudessa sanottiin, SOPP Helsingin aikaan on aina hyvä sää. Tarjontaa oli niin paljon, että yhden päivän käynti riitti vain pintaraapaisuun, mutta muiden menojen takia jouduimme taas tekemään vain yhden päivän täsmäiskun.
Tmän vuoden SOPP Helsingissä oli lähes 22 000 kävijää, mutta ainakaan keskiviikkona paikka ei tuntunut ruuhkaiselta. Ensi vuoden tapahtuma järjestetään 29.7.-1.8.2020.