Torstain pressiliput tarjosi Kulttuuritehdas Korjaamo
CoolHead Brew ja Pien Shop & Bar järjestivät 1.-3.8.2019 Craft Beer Garden Festival 2019:n yhdessä Kulttuuritehdas Korjaamon kanssa. Kävimme paikalla torstaina ja lauantaina.
Viime vuonna tapahtuma oli vain piha-alueella, tänä vuonna se oli laajentunut myös vaunuhalliin ja panimoiden määrä oli kasvanut. Tämän kesän sään huomioon ottaen sisätiloihin laajentuminen oli hyvä ajatus - tapahtuman aikana ei satanut, mutta myöhemmin illalla alkoi tulla vilu.
Viime vuonna panimoita oli kymmenen, tänä vuonna kojuja oli kaksikymmentä. Lukuun sisältyy panimoiden lisäksi yhdysvaltalainen simapaja Superstition Meadery ja virolainen kuohuviinien valmistaja Peenjoogivabrik Nudist, joka kutsuu tuotteitaan feikkisamppanjaksi (#fakechampagne). Suomalaiset pienpanimot olivat tänä vuonna vähemmistönä.
Lippujen ja maisteluannosten hinta oli tänä vuonna hieman korkeampi kuin viime vuonna - sisäänpääsy maksoi 10 € ennakkolipulla tai 13 € ovelta ostetulla lipulla. Hinta sisälsi tuttuun tapaan lasin, joka oli tänä vuonna söpö 1,5 dl kokoinen. Maisteluannokset maksoivat 4 €. Toisaalta tänä vuonna kaikki annokset maksoivat yhden lipun verran, myös vahvat stoutit. Kotimaisia oluita sai maistelulipulla 1,5 dl ja ulkomaisia 1 dl.
Oluttarjonta oli jakautunut tyylien suhteen niin, että suurin osa oluista oli IPA:a tai hapanoluita vahvojen stoutien ollessa kolmanneksi hallitsevin oluttyyli. Muita oluttyylejä edustivat lähinnä yksittäiset oluet.
Sää oli suosiollinen, joten molempina päivinä saattoi istua ulkosalla. Istumapaikkakin löytyi, kun kiersi hetken aikaa piha-aluetta. Myös sisätiloissa oli istumapaikkoja.
Ruokatarjonta oli suunnilleen samanlaista kuin viime vuonna, sisällä Kekri Finnish Street Food tarjoili nyhtölammasta tai kaalia ja ulkona taas oli pizza-burgerkojuja. Lisäksi Korjaamon ravintolat olivat auki. Torstaina söimme isot kanansiivet ja pienet tuunatut ranskalaiset. Pieni ranskalaisannos oli niin iso, että siitä riitti hyvin kahdelle. Lauantaina päädyimme syömään pizzan ja hampurilaisen.
Superstition Meaderyn simoista Savoureux (14 %) oli makean marjainen ja toi mieleen Zinfandel-viinin. Chartwell Manor (12 %) sopisi puolestaan hyvin jälkiruokaviiniksi. Sen makeassa maussa oli hunajaa ja häivähdys karpaloa. Untappdin mukaan maailman paras siideri, mustikalla maustettu Blueberry Spaceship Box (5,5 %) oli maineensa mukaisesti herkullinen, runsaan mustikkainen ja hunajaisen makea.
Simatalon nimi on peräisin siitä, että simaan ja varsinkin sen makeuttamiseen käytettyyn hunajaan liittyy paljon uskomuksia - esimerkiksi juuri naimisiin menneelle avioparille annettiin niin paljon simaa, että se riitti koko kuherruskuukauden eli honeymoonin ajan.
Toisen tyylistä siiderisuuntaa edusti CoolHead Brew'n erikoiserä eli Broken Branch Wine BA Cider (6,1 %), käpyläläisistä omenoista tehty kuiva ja maukas omenasiideri. Jos taas mustikoista puhutaan, niin ETKO Brewingin Blueberry Squeeze (4,0 %) oli oikein kiva mustikoilla ja sitruunalla maustettu gose.
Virolaisen Nudistin kuivat marjakuohuviinit olivat meille uusi tuttavuus ja ehdimme tutustua niistä kahteen. Diana (8,0 %) oli kuiva ja runsaan vadelmainen, raaka-aineen maun maistoi siitä todella hyvin. Rabarbra (8,0 %) oli lempeän raparperinen. Karviaisista tehtyä Princessaa emme ehtineet maistaa, sillä lauantaina se oli jo ehtinyt loppua. Suosio taisi yllättää Nudistin, sillä sen marjaviinit loppuivat kesken jo lauantaina alkuillasta.
Vaivaamaan jäi vain tiskillä ollut käsi - se oli kuulemma ilmestynyt heidän autoonsa ja sen jälkeen kulkenut mukana eri tapahtumissa. Olemme tainneet kuulla kauhuleffasta, joka alkoi samoin... Kuohuviineissä ei kuitenkaan ollut mitään kauheaa, päin vastoin.
Melko huisaa hapanta settiä tarjoili ruotsalainen Brekeriet. Aurora (7,0 %) oli Rioja-tynnyreissä kypsytetty, kirsikoilla ja mustaherukoilla maustettu wild ale, Vild Chêne (9,5 %) sour ale taas oli kypsynyt omenabrandytynnyreissä ja sen huomasi mausta, joka oli ehkä aavistuksen liian viinainen. Silvia (6,5 %) oli lupausten mukaan vadelmainen ja mustikkainen. Syreenillä maustettu Vild Lilac (5,4 %) sour ale taas toi jollain tavalla mieleen Rodenbach Alexanderin ja hyvin ikääntyneet lambicit.
Venäläisen Zagovor Breweryn Cat Face with Wry Smile (7,5 %) päätyi lasiin pelkästään nimensä takia, mutta osoittautui oikein miellyttäväksi imperial goseksi. Toinen vadelmalla ja passiohedelmällä maustettu hapanolut, Cloudwaterin ja Bruery Terreuxin yhdessä panema I Still Got It (5,8 %) oli maultaan hapokkaampi ja terävämpi kuin venäläinen.
Myös Zagovorin Patch (5,5 %) oli oikein maukasta, mangolla, passiohedelmällä ja limellä maustettua ja laktoosilla pehmennettyä gosea. Mangolla maustetuista goseista miellyttävä oli myös brittiläisen Brew by Numbersin 19 | Gose Mango Guava Passion (4,3 %).
Vaaleista oluista Cloudwater Brew Con Bellini Slushie Brut IPA (8 %) oli käytetty samppanjahiivalla ja maustettu persikalla. Oluen kuiva makumaailma toikin mieleen Bellini-drinkin. Olarin Panimon raikas Saunakoirojen Kesäkalex Witbier (5 %) sopisi puolestaan hyvin saunaolueksi. IPA-tarjonnasta mieleen jäivät Finback Breweryn makean meloninen Song of the Whale (8,3 %) ja ETKO Brewingin Mo Mo Mosaic! (8 %), joka oli hedelmäinen, ananaksinen ja maltainen.
Päivän kääntyessä iltaan ja ilman viilentyessä oli hyvä maistella stouteja. Lähes kaikki olivatkin erinomaisia. Wizard Brewingin yhteistyössä Bottle Logic Brewingin kanssa valmistama Time Flies (12 %) oli suklainen, pähkinäinen ja vaniljainen. Wylamin ja Brouwerij De Molenin Bourbon Barrel Aged Jekyll & Hyde (10 %) oli myös vaniljainen. Sen lisäksi aromeissa oli espressoa ja luumua.
Suomalaisen ETKO Brewingin Space Noir (10 %) jatkoi vaniljaisella linjalla tarjoten myös paahteisuutta, kahvia ja viikunoita. Brewskin ja Bottle Logic Brewingin yhteistyö The Lift Off Game (12,5 %) tarjosi aromeissaan mansikkaa, kaakaota, vaahtokarkkia ja tietenkin vaniljaa. Sen sijaan Brew By Numbersin valkoinen stout 38 | Nitro (6,5 % ) oli lähinnä omituinen eikä maistunut oikein millekään.
Jokaisena päivänä kello kahdeksan tuli tarjolle jokin erikoisolut, jota oli rajoitettu määrä. Torstain Alefarm Brewingin Funk Orchard Farmhouse Ale -jonoon menimme auttamattoman myöhässä, koska klo 20.04 olut oli jo loppunut. Lauantaina olimme ajoissa paikalla ja saimme Finback Breweryn sekä FUERST WIACEK:in yhteistyöolutta Evaporation DDH IPA:a (7,5 %). Sitruunainen, appelsiininen, ananaksinen, omenainen ja greippinen olut oli jonottamisen arvoista.
Summa summarum
Tänäkin vuonna Craft Beer Garden Festival oli oikein mukava tapahtuma. Emme osallistuneet oheisohjelmaan (pakohuonepelit, olutbingo jne.), sillä Korjaamo on niin viihtyisä, että aika kuluu hyvin vain olutta nautiskellessa. Korjaamo tuntuukin vakiinnuttaneen paikkansa pienien oluttapahtumien paikkana. Kun tapahtuma ei ole suuren suuri, juomavalikoima on helposti omaksuttavissa ja hyvin suurella todennäköisyydellä lasiin kaatuva olut (tai sima tai viini) on hyvää. Vielä kun saisi tällaisen kesäviinitapahtuman, niin hienoa olisi.