Ravintola Murun viinibaarin tastingissa perehdyimme harvinaisiin rypälelajikkeisiin Taneli Lehtosen ohjauksessa. Viinien seuraksi tilasimme maa-artisokkarisottoa.
Fogt Siefersheimer Scheurebe Trocken 2018
Rheinhessen, Saksa
Scheurebe on pääosin Saksassa ja Itävallassa viljelty valkoinen rypälelajike. Sen kehitti saksalainen viininviljelijä ja -tutkija tohtori Georg Scheu Rheinhessenissä vuonna 1916 risteyttämällä Rieslingin toisen viinilajikkeen kanssa. Pitkään oletettiin, että mysteerilajike olisi ollut Silvaner, mutta se ei pitänyt paikkaansa, vaan toinen käytetty lajike on Bouquet Blanc (Bukettraube), Silvanerin ja Schiava Grossan risteytys. Scheurebe tunnettiin aluksi järjestysnumeronsa mukaan nimellä Sämling 88 ja nimettiin kehittäjänsä kunniaksi Scheurebeksi vuonna 1945 (Scheu + Rebe, "viiniköynnös"). Lajikkeesta saadaan aromaattisia, voimakkaasti mustaherukkaisia, yrttisiä ja greippisiä viinejä. Viime aikoina suuntaus on ollut kuiviin viineihin päin, kun aiemmin siitä on tehty makeita, jopa jalohomeisia ja hunajaisia viinejä.
Fogtin Siefersheimin kylästä tuleva viini oli väriltään kirkas ja vaalea sitruunankeltainen. Sen kevyen ja raikkaan tuoksun herukanlehti, karviainen, yrtit ja sitrus toivat mieleen mieleen sauvignon blancin. Myös viinin maku oli kevyt ja raikas, siinä oli tuoksusta tuttua herukkaa, karviaista ja yrttisyyttä sekä vihreää omenaa. Viini oli pirteän hapokas ja aromikas, oikein kiva.
Domaine des Carlines Poulsard 2018
AOP Côtes du Jura, Ranska
Poulsard on Itä-Ranskan Juran alueen alkuperäislajike, jota viljellään edelleen enimmäkseen Juran alueella. Vaikka se onkin punainen lajike, ohuiden kuorensa ansiosta siitä voidaan tehdä helposti myös valkoviinejä (blanc de noir) tai vaaleita roseeviinejä. Sitä sekoitetaan myös muiden punaisten lajikkeiden kanssa tai siitä valmistetaan cremant-kuohuviinejä. Viinit ovat tyypillisesti kevyitä, vaaleita ja parfyymisia.
Haaleanpunainen ja läpinäkyvä viini oli hieman utuinen ja se paljastuikin natuviiniksi. Sen tuoksussa oli kirpeitä punaisia marjoja, puolukkaa, karpaloa ja punaherukkaa sekä natuviineistä tuttuja maanläheisiä sävyjä, niiden lisäksi tuoksussa häivähti myös tummaa suklaata ja mansikkaa. Myös viinin maku oli kirpeän marjainen ja hapokas, ja se muistutti useita muita kevyitä viinejä: tuoksusta tuli ensin mieleen pinot noir, mausta taas gamay, lisäksi mieleen tulivat zweigelt, blaufränkisch ja jopa kevyt chianti.
Kevyt ja raikas viini oli Marjutin suosikki.
Feudi di San Gregorio Basilisco Aglianico del Vulture 2011
DOCG Aglianico del Vulture Superiore,
Italia
Aglianico on todennäköisesti eteläitalialainen alkuperäislajike. Sitä viljellään enimmäkseen Campanian ja Basilicatan alueilla ja jonkin verran myös Australiassa, Kaliforniassa ja jopa Kanadassa. Lajikkeesta saadaan voimakkaita marjaisia ja tanniinisia viinejä, ja joskus sitä kutsutaankin "etelän Baroloksi" (il Barolo del Sud). Joidenkin tutkijoiden mukaan Aglianicolla on pitkä historia, esimerkiksi enologi Denis Dubourdieun mukaan siitä saatettiin valmistaa jo muinaisten roomalaisten juomaa falernolaista viiniä (Falernum).
Viinin väri oli hyvin tummanpunainen ja lähes läpinäkymätön. Sen tuoksussa oli tummia marjoja, luumua, mustikkaa ja mustaherukkaa sekä mausteita ja nahkaisuuden tuoma pieni maanläheinen tai rustiikkinen vivahde. Viinin maku oli roteva, samaan aikaan hapokas ja tanniininen ja tuoksun tavoin marjainen ja mausteinen. Tämä viini oli selvästi ruokaviini ja sillä oli myös säilytyspotentiaalia, muutama vuosi jemmassa voisi jo pehmentää sitä mukavasti.
Ryhdikäs ja täyteläinen viini oli Jussin suosikki.