26. elokuuta 2017

Suomi 100 -kuohuviinit: Kuulea, Oodi vapaudelle ja Valkia 100


Bernard-Massard Kuulea Suomi 100 Vuotta Extra Dry
(Luxemburg; Chardonnay, Chenin Blanc, Pinot Blanc; 11,99 €)

"Väräjää veden kuulea kalvo", Kustavi Grotenfelt kirjoitti vuonna 1892 Kuusamon-matkastaan - "kuulea" on siis ihan oikea sana eikä väärin kirjoitettu "kuulas".

Luxemburgilaisen kuivan (sokeria 17 g/l) kuohuviinin tuoksu on miedosti paahteinen ja siinä on sitrusta, kukkaisuutta, vihreää omenaa sekä kypsähköjä hedelmiä. Viinin maku on sitruksisen hapokas ja omenaisen kirpeä, kohtalaisen täyteläinen ja hedelmäinen. Kielelle jää kirpeä jälkimaku ja ehkä hieman mineraalisuuttakin. Jälkimaku on kohtalaisen pitkä, mutta lähinnä sitruksinen.

Kiva perusskumppa ei petä eikä yllätä. Se sopii vaikkapa alkumaljaksi tai alkupalojen kanssa ja sellaisenaankin seurustelujuomaksi.


Jaume Serra Oodi Vapaudelle Cava Semi Seco
(DO Cava, Espanja; Macabeo, Xarel·lo, Parellada; 6,90 € Silja Linella, 8,29 € Alkossa)

Jaume Serra on kerännyt kiitosta kuivalla cavallaan, mutta Suomi 100 -kuohuviiniksi on päätynyt puolimakea cava (sokeria 30 g/l). Sen pullo on saanut juhlan kunniaksi muotisuunnittelija Katri Niskasen suunnitteleman ulkoasun. Pullon naishahmot kuvastavat jokaista itsenäisen Suomen vuosikymmentä, ja etikettitekstit kertovat suomalaisen naisen taipaleesta itsenäisyyden aikana.

Väriltään kullankeltaiseen taittuvan viinin maussa on sitrusta, kypsää päärynää, persikkaa ja aavistus palanutta kumia. Viinin maku on keskihapokas, kypsän hedelmäinen, omenainen ja sitruksinen, mukava hapokkuus ryhdistää puolimakeaa viiniä. Jälkimaku on hunajainen, mutta samalla limettisen raikas. Cavan kuplat kestävät hyvin seuraavaan päivään.

Tämä cava ei ole hinnalla pilattu, joten tällä voisi hyvin skoolata Suomi 100 -juhlia ystävien kanssa, nauttia sitä kirpeiden jälkiruokien kanssa tai valita sen tyttöjen illan juomaksi, kun mieli tekee puolimakeaa skumppaa.


Valkia 100
(Suomi; valkoherukka, mustikka; 11,98 €)

Valkia 100 on valmistettu Turun juomatehtaalla valkoherukoista ja siinä on käytetty mausteena mustikoita. Nimeltään ja ulkoasultaan valkoiseen viittaava viini onkin väriltään kauniin mustikankukanpunaista. Marjaviinien tavoin se on säilyttänyt hyvin valmistusaineidensa aromit: viinin tuoksu on makean, mutta samalla raikkaan mustikkainen, vadelmainen ja sitruksinen ja sen maku on makean marjainen, lempeän herukkainen ja hapokas.

Makeudesta puheenollen - viinissä on sokeria saman verran kuin Oodi vapaudelle -cavassa (30 g/l), mutta siitä poiketen se luokiteltiin puolikuivaksi eikä puolimakeaksi. Oli miten oli, marjaviini yllätti positiivisesti: sen makeus toimi hyvin marjaisuuden kanssa ja samaan aikaan herukoiden hapokkuus antoi viinille ryhtiä.

Valkia 100 oli tällä kertaa testatuista Suomi 100 -kuohuviineistä suosikkimme ja innosti kokeellisen keittiömme testaamaan uusia ideoita. Seuraavaksi onkin luvassa skumppa-mustikkajuustokakun resepti!

3 kommenttia :

  1. Ystävä toi kokeilumielessä ostettu Valkian mukanaan. En ollut tiennytkään sen olemassaolosta, mutta kaikkea Suomi 100 -juttua tietysti on ollut pakko tehdä. Tämä olisi mieluummin voinut jättää tekemättä, kuten moni muukin myötähäpeää herättävä aiheeseen liittyvä juttu. Totesimme sen ehkä hirveimmäksi kouhuviininä markkinoiduksi litkuksi johon ollaan kumpikin törmätty. Se päätyikin johonkin epämääräiseen booliin jossa ei edes se pystynyt pilaamaan tunnelmaa. Kuitenkin Valkia antoi aihetta hyvään stand-uppiin: Suomessa kun tunnetusti tehdään surkeaa skumppaa päätettiin, että näin 100-vuotisen itsenäisyytemme kunniaksi tehdäänkin jotain oikein ultrapaskaa! t. Saliven Gustavsson

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälleen samaa mieltä! Valkia on surkia!

      Poista
    2. Kesällä maistoin Rönnvikin mustaherukkaskumppaa. Se oli huomattavasti parempaa, jopa ihan juotavaa. Jos ei vertailla samassa sarjassa oikeiden viinimaiden tuotteiden kanssa, niin jopa hyvää, eräänlainen valmis-kir.

      Poista