Jäätislattua olutta

Olutpostissa oli mielenkiintoinen artikkeli oluen jäätislauksesta. Kyseessä on prosessi, jossa mietoja alkoholijuomia väkevöidään aineiden eri sulamispisteitä hyödyntämällä: käytännössä juomaa jäähdytetään niin paljon, että vesi jäätyy, mutta alkoholi ei. Kun jää poistetaan, jäljelle jääneessä nesteessä on enemmän alkoholia ja makua. Tällä lailla valmistetaan esimerkisi Eisbock-tyylin oluet.

Ensimmäinen ajatus oli, että jäätislausta pitäisi kokeilla itsekin. Toinen ajatus oli, että se on varmaankin kiellettyä, koska Suomessa lähtökohtaisesti kaikki alkoholiin liittyvä on kiellettyä. Onneksi internetistä löytyi selvennystä tähän asiaan.

Uuden alkoholilain mukaan valmistuksella tarkoitetaan etyylialkoholin valmistusta käymisen avulla tai muulla tavalla sekä etyylialkoholia sisältävän liuoksen väkevöimistä tislaamalla tai muulla vastaavalla tavalla. Saman lain 6 § toteaa, että yksityinen henkilö saa valmistaa muutoin kuin tislaamalla kotitaloudessaan yksinomaan omaan käyttöönsä mietoja (sisältää enintään 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia) alkoholijuomia.

Samankaltaisesta nimestä huolimatta lakia tulkitseva Valvira ei kuitenkaan rinnasta jäätislausta perinteiseen tislaamiseen ja lopputulostakin pidetään edelleen oluena. Tämä on sinänsä loogista, sillä perinteinen tislaus perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin eikä niiden sulamispisteisiin. Jäätislaus on siten tämän perusteella alkoholin väkevöimistä muulla vastaavalla tavalla eikä sitä ole kielletty.

Jäätislauskokeiluun pääsi A. Le Coqin Premium Export Lager (5,2 %), koska sitä oli yksi tölkki jääkaapissa ja se oli uhrattavissa, mikäli lopputulos olisi pahaa. Jäädytysastiaksi valikoitui 0,5 l läpinäkyvä muovipullo, koska siinä oluella olisi tilaa laajentua jäätyessään ja olomuodon muutosta olisi helppo seurata. Sitten ei muuta kuin olut pulloon, korkki kiinni ja pullo pakkaseen pariksi päiväksi.

Seuraava vaihe oli varsinainen jäätislaaminen, käytännössä siis pullo ylösalaisin lasiin ja odottelemaan. Oheisesta videosta voi seurata tapahtumaa 32-kertaisella nopeudella. Puolentoista tunnin kuluttua lasiin oli tihkunut reilun desilitran verran nestettä ja jäässä oli vielä hieman väriä, joten odottelua olisi voinut halutessaan jatkaa vielä hetken.

Vasemmassa lasissa on jäätislattua olutta

Millainen oli sitten lopputulos? Nesteessä ei ollut hiilihappoa juuri lainkaan ja sen maku erosi huomattavasti alkuperäisestä oluesta. Aromeissa oli kuivahedelmää, toffeeta, vahvaa maltaisuutta, rusinaa ja hunajaa. Suutuntuma oli hieman sahtimaisen öljyinen ja kokonaisuus muistutti etäisesti belgiolutta. 

Vahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä en omista alkoholimittaria. Miedon alkoholijuoman raja 22 % oli silti tuskin lähelläkään. Laskennallisesti raaka-aineena käytetyssä 0,33 l oluttölkissä oli n. 17 ml puhdasta alkoholia. Jos se kaikki olisi tiristetty desilitraan, alkoholiprosentiksi olisi tullut 17 %. Puhdasta alkoholia tällä menetelmällä ei kuitenkaan saa aikaiseksi, joten laskelma on lähinnä teoreettinen. Alkoholiprosentiksi arvioisin maun perusteella jotain 7 - 9 % väliltä.

Ihan hyväähän tästä tuli. Pitänee kokeilla muillakin oluilla.