31. heinäkuuta 2018

Suuret Oluet - Pienet Panimot 2018

Suuret Oluet - Pienet Panimot -tapahtuma eli SOPP järjestettiin tänä vuonna Helsingissä jo viidettätoista kertaa 24.-28.7.2018. Kaiken kaikkiaan kyseessä on jo seitsemästoista SOPP-vuosi, sillä tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Lahdessa vuonna 2002. Helsingin ja Lahden lisäksi SOPP on tänä vuonna neljässä muussakin kaupungissa. Tampereen ja Kuopion SOPP:it järjestettiin jo alkukesästä, jäljellä ovat vielä Turun (16.-18.8.) ja Oulun (30.8.-1.9.) tapahtumat.

Ylhäällä oikealla Juuri Tapahtumien Villigrillin henkilökuntaa, alhaalla oikealla Pekka Kääriäinen / Lammin Sahti ja Suomen paras olut -kilpailusta vastaava Matti Heikkilä / Suomalainen olut ry. 


...
Tänä vuonna Helsingin SOPP kesti peräti viisi päivää. Kävimme paikalla avajaispäivänä tiistaina sekä keskiviikkona. Tapahtuma keskittyi suomalaisiin pienpanimoihin, joita oli paikalla lähes neljäkymmentä. Tapahtumaan osallistuivat  myös virolainen Pihtla Õlleköök sekä kutsuvieraina seitsemän pienpanimoa Kataloniasta ja Baskimaalta. Suomalaisia pienpanimo-oluita ja siidereitä oli tarjolla yli 300 ja ulkomaisia lähes 50 kappaletta.

Maksaminen tapahtui käteisellä tai kortilla, joten erillisiä lipukkeita, Seamchip-korttia tai pahamaineista viinaranneketta ei tarvittu. Tapahtumavastaava Pekka Kääriäinen kertoi lehdistötilaisuudessa tämän johtuvan lähimaksamisen yleistymisestä. Jotkin ruokakojuista tosin huolivat vain käteistä, mutta se ei ollut ongelma, sillä paikan päällä saattoi nostaa käteistä.

Pekka kertoi myös, että vaikka viime vuonna kävijöitä oli noin 26 000, laseja rikkoutui vain noin sata kappaletta. Tapahtuman tuopit ovat aina olleet lasiset ja ne pestään käsin vapaaehtoisvoimin. Tapahtumalle on myös myönnetty Ekokompassi-ympäristösertifikaatti.


Long drinkit

Ostimme Vakka-Suomen Panimo Prykmestar Mustikkalonkeron mukaan tapahtuman myymälästä (kyllä, tässäkin tapahtumassa oli myymälä!), joten sen sai nautittua kaikessa rauhassa kotona. Lonkero oli nimensä mukaan mustikkainen, mutta taustalla häilyi myös klassinen lonkeron maku. Jos pidät lonkerosta ja mustikasta, pidät tästäkin, sillä tämä oli kuin lonkeroa, johon joku on lurauttanut reippaasti makeahkoa mustikkahilloa sekaan.

Teerenpeli Lonkero kirvoitti ohikulkijatkin kysymään, mitä ihmettä sulla on lasissa. Samea lonkero näytti mielenkiintoiselta, mutta oli maultaan varsin jees. Punaherukka toi juomaan raikasta marjaisuutta ja verigreippi kivaa happamuutta sekä perinteistä lonkerofiilistä.

Iso-Kalla Mockingbird -mansikkalonkero oli lähinnä makea ja mansikkainen. Marjut luki jostakin asiantuntevasta lähteestä, jota ei enää tähän hätään onnistunut paikallistamaan uudelleen, että kyseessä on vodkapohjainen juoma, vaikka sitä juomalistassa kutsuttiinkin lonkeroksi - ilmankos ginin maku puuttui kokonaan.

Ägräs Long Drink Nordic Nettle oli vertailun voittaja. "Änkerössä" on käytetty ginin sijaan akvaviittia ja mausteena nokkosta ja fenkolia. Huikean värinen juoma oli raikas ja sitruksinen, nokkosen maistoi yrttisyytenä ja fenkoli lurkki taustalla. Se oli juuri hellepäivään sopiva pirteä long drink.



Siiderit

Baskimaan siidereistä Marjut testasi Zapiain Euskal Sadargoa Premiumin ja se olikin huisa: kuiva, hapan ja rapsakan omenainen.

Kotimaisten siiderien tarjonta vaihteli päivittäin. Tiistaina tarjolla oli raikasta ja hapokasta Nude Cideriä ja keskiviikkona taas pitkän kärkkymisen jälkeen lempeän omenaista Kuura Finskiä. Kuuran siidereitä ei valitettavasti ollut kuin yksi (tai emme ainakaan huomanneet muita), joten kotimatka kulki Pienin Kuura-laarien kautta ja kotiin lähtivät Finski, Baski ja Normanni.



Hapanoluet

Hapanoluista lasiin tuntui päätyvän vadelmaisia versioita: Sonnisaari Vattu ja Edge Brewing Raspberry Sour ainakin. Vadelmainen happamuus jatkui myös tapahtuman parhaassa keksinnössä, Kanavan Panimon gose floaterissa. Ihanan raikas ja kylmä raparperisorbetti samassa tuopissa happaman marjaisen vadelmagosen kanssa oli ehkä parasta ikinä! Se jatkoi myös sujuvasti muiden hämmentämistä: satunnaiset vierustoverimme keskeyttivät reittaamisensa kysyäkseen "miks sun tuopissa on puulusikka?".

Myös Kanavan Panimon ja Bönthöö Bönthöö -Teemun yhteistyön hedelmä Paljas Saari oli loistavaa settiä ja paluuta perusasioiden äärelle, mukavan suolainen hellepäivän juoma.


Muut oluet

Katalonian ja Baskimaan vaaleista oluista jäivät Jussin mieleen Laugar Breweryn trooppisen hedelmäinen Zapaburu Hazy IPA sekä Companyia Cervesera del Montsenyn hedelmäinen ja maltainen Lupulus Blonde Ale. Tummista oluista maukkaimpia olivat saman panimon vaniljakahvinen Mala Vida Bourbon Imperial Stout ja Laugar Breweryn Funeralopolis Imperial Stout. Jälkimmäisessä vaniljaisuus oli vähäisempää ja sen aromeja hallitsivat tumma suklaa sekä kahvi.

Myös aikaisemmin tuntemattomien panimoiden tarjontaan tuli tutustuttua. Niiden tarjonnasta ilhaduttivat erityisesti ETKO Brewingin Full Nelson Kölsch, Lumi Brewing Companyn LumIPAllo IPA ja Ohrana Breweryn Santarmin Saison. Maistilan oluita on tullut maistettua aikaisemminkin. SOPP:issa tarjolla ollut Appelsiiner Berliner Weisse oli erinomaista ja eräs pöytäseurueemme jäsen haki sitä ison tuopin heti maistettuaan olutta ensin Jussin lasista.



Entinen tosi-TV -tähti ja KGB:n everstiluutnantti (evp) kävivät Helsingissä heinäkuun puolivälissä ja Pyynikin Käsityöläispanimo teki tapahtuman kunniaksi kaksi olutta. Trump Dark Empire Imperial Porter oli hieman paahteinen ja sen aromeissa oli tummaa suklaata, viikunaa ja lakritsaa. Putin Blind Empire Saison oli hedelmäinen, yrttinen ja hieman marjainen. Näistä kahdesta Dark Empire oli selvästi parempaa. Oluttyylien valinta tosin hieman ihmetyttää, sillä Trumpille olisi sopinut paremmin APA ja Putinille imperial porter.



Villigrilli

Perinteisten ruokakojujen (joista mainittakoon perunalastuja myynyt M. Asplund Chips, Ruisherkku sekä Visallen vedyt ja atomit) lisäksi SOPP:issa oli tänä vuonna Juuri Tapahtumien Villigrilli, jossa saattoi nauttia puuhiiligrillissä valmistettuja annoksia oikeilta lautasilta pöydän ääressä. Palan painikkeeksi oli tarjolla Ohrana Krouvi Panimon oluita - tai toki tapahtumasta sai hakea minkä tahansa juoman ateriansa seuraksi.

Kävimme Villigrillissä syömässä heti tiistaina. Alkupalalautanen leikkeleineen ja fermentoituine kasviksineen oli herkullinen, samoin lohileipä hölskytyskurkkujen kera. Jussi tilasi pääruoaksi possun plumaa ja lisukkeeksi juustolla päällystetyn, grillatun juurileivän. Varsinkin possun kanssa tarjoiltu, chimichurria muistuttanut vihreä suolaheinäsalsa oli Jussin mieleen. Myös Marjutin marmorihärkä oli erinomaisen mureaa ja maukasta ja lisukkeeksi valikoitunut kimchi sanattomaksi jättävän hyvää. Annokset olivat myös riittävän kokoisia, jälkiruokaa ei - ikävä kyllä - kyennyt edes ajattelemaan.

***
Ensi vuonna Helsingin SOPP järjestetään Kaisaniemen puistossa. Se saattaa olla Rautatientoria parempi paikka, mikäli ensi vuodellekin osuu samanlainen paahtava helle. Teltoissa oli kuuma, mutta ne tarjosivat sentään varjoa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti