Craft Beer Helsinki järjestettiin kolmannen kerran 5.-7.7. Helsingin rautatientorilla. Suuntasimme paikalle heti vesisateisena torstaina ja toisen kerran paahteisen aurinkoisena lauantaina - keskiarvoisesti siis sää oli varsin mukava.
Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 33 panimoa Suomesta ja ulkomailta. Suomalaisten ja virolaisten panimoiden lisäksi paikalla oli panimoita Iso-Britanniasta, Espanjasta, Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Oluen lisäksi tarjolla oli yhdeksän siiderimön siidereitä ja aiemmin Finnviininä tunnetun Ainoa Wineryn marjaviinejä.
Marjut suuntasi molempina päivinä heti ensimmäisenä Ainoan teltalle, Jussi lähti ennemmin metsästämään oluita. Kuvan viinien lisäksi tarjolla oli myös hunajasta ja ruusun terälehdistä tehtyä Maiden's Blush -kuohuviiniä, jonka kuvailuun ei oikeasti löydy sanoja - sen maussa oli jotain ruusuista, jotain hunajaista ja jotain mielenkiintoista (eikä mielenkiintoinen ole tässä synonyymi pahalle).
Kuohuviineistä puheenollen - lakoista ja hunajasta tehty Sointu oli kehittynyt viime vuodesta yhä paremmaksi ja maistui herkullisen lakkaiselle ja hunajaiselle. Muutenkin Ainoa Wineryn viinit olivat tuttuun tapaan herkullisia. Punajuuriviini Elo oli myös kehittynyt, se ei ollut enää niin maakellarissa varastoidun punajuuren makuinen, vaan raikkaan punajuurinen. Eloa sai maistaa myös homejuuston kanssa ja mielipiteet jakautuivat: Marjutin mielestä se teki homejuustosta melkein syötävää, toisten mielestä yhdistelmä ei ollut niin onnistunut.
Kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että vadelmainen Vaapukka sopi hyvin viinillä maustettujen suklaatryffelien kanssa - ja Kaamos taisi saada uuden ystävän.
Olut- ja siideritarjonnasta Marjutin mieleen jäivät erityisesti seuraavat:
Panimoinen & Lemmes Hämeen hitain -siideri! Tänä vuonna Hämeen hidas oli riittävän nopea (tai siideriä oli enemmän) ja sai lasiinsa viime vuonna loppumaan ehtinyttä siideriä. Siiderin mausta tulivat mieleen ne kerrat, kun koulun välitunnilla livistettiin napsimaan luokkakaverin omenapuusta punakeltaisia omenia, joiden kuori oli hieman hapokas. Kannattiko kärvistellä vuosi? Vaikea sanoa.
Olutpuolelta UG Brewery Pink Ballerina oli mukavan kirpeä ja vadelmainen ja Vibrant Forest Zuur Rhubarb raparperisen hapokas, oikein mainio olut kauniina kesäpäivänä.
Garage Beer BOSH oli varsin jännä: se näytti stoutilta ja melkein tuoksuikin stoutilta, mutta olikin mustikalla maustettu tuhti berliner weisse. Pieni paahteisuus ja mustikka toimivat hyvin yhteen.
Nämä jäivät oluttarjonnasta Jussin mieleen:
Vibrant Forestin Salzen paljastui belgityyliseksi olueksi, vaikka sen tyyli Salted Caramel Banoffee Pie kuulostikin ensin hieman oudolta. Maukas olut joka tapauksessa. Vaikka hapanoluet eivät kuulukaan Jussin suosikkeihin, niin Põhjalan Berliner Weisse Prenzlauer Berg teki silti vaikutuksen.
Eik & Tidin Karfia oli kypsytetty akvaviittitynnyreissä. Sen aromimaailma oli hapan ja hieman suolainen, akvaviitista saattoi erottaa häivähdyksen. Harmillisesti meille suositeltu Eldr oli ehtinyt jo loppua mennessämme Eik & Tidin tiskille. Se olisi ehkä tehnyt suuremman vaikutuksen kuin Karfi.
IPA-puolelta hyviä oluita olivat Jacobstadsin Reluctant Capitalist NEIPA ja AF Brewn Redrum IPA Special Edition. Myös Ballast Pointin trooppisen hedelmäinen Aloha Sculpin IPA oli mainio kesäinen olut. Hiiden ja Sonnisaaren yhteistyönä tekemää Le Principe Du Plaisiria mainostettiin IPA:ksi, mutta kokonaisuus muistutti enemmän belgialaista dubbelia kuin IPA:a. Maistuva olut joka tapauksessa.
Craft Beer Helsingin ruokatarjonta oli melko burgerpainotteista, suurimmassa osasta ruokakärryistä oli tarjolla jonkinlaista burgeria. Lisäksi listalla oli Bonelessin luuttomia (ja luuttomien loputtua luullisia) kanansiipiä, joista varsinkin Asian BBQ Wingsit olivat suussasulavia. Myös viime vuodesta tutut Bumi Cafen dim sumit olivat tänäkin vuonna herkullisia.
Olemme edelleen samaa mieltä kuin aiemmin: mukavaa, että ruokatarjonta on muutakin kuin muikkuja ja makkaraperunoita.
Lisäksi kehitys kehittyy! Tänä vuonna Craft Beer Helsingissä oli Bottle Shop, josta saattoi ostaa olutta kotiin. Myytävänä oli vain pieni osa tapahtuman tarjonnasta, mutta kauppa oli silti mukava lisä. Tarjolla oli myös Craft Beer Helsinki -paitoja sekä lippiksiä ja ostosten yhteydessä kaupan päälle sai vielä Olutposti-lehdenkin.
***
Craft Beer Helsinki 2017
Craft Beer Helsinki 2016
Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 33 panimoa Suomesta ja ulkomailta. Suomalaisten ja virolaisten panimoiden lisäksi paikalla oli panimoita Iso-Britanniasta, Espanjasta, Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Oluen lisäksi tarjolla oli yhdeksän siiderimön siidereitä ja aiemmin Finnviininä tunnetun Ainoa Wineryn marjaviinejä.
Marjut suuntasi molempina päivinä heti ensimmäisenä Ainoan teltalle, Jussi lähti ennemmin metsästämään oluita. Kuvan viinien lisäksi tarjolla oli myös hunajasta ja ruusun terälehdistä tehtyä Maiden's Blush -kuohuviiniä, jonka kuvailuun ei oikeasti löydy sanoja - sen maussa oli jotain ruusuista, jotain hunajaista ja jotain mielenkiintoista (eikä mielenkiintoinen ole tässä synonyymi pahalle).
Kuohuviineistä puheenollen - lakoista ja hunajasta tehty Sointu oli kehittynyt viime vuodesta yhä paremmaksi ja maistui herkullisen lakkaiselle ja hunajaiselle. Muutenkin Ainoa Wineryn viinit olivat tuttuun tapaan herkullisia. Punajuuriviini Elo oli myös kehittynyt, se ei ollut enää niin maakellarissa varastoidun punajuuren makuinen, vaan raikkaan punajuurinen. Eloa sai maistaa myös homejuuston kanssa ja mielipiteet jakautuivat: Marjutin mielestä se teki homejuustosta melkein syötävää, toisten mielestä yhdistelmä ei ollut niin onnistunut.
Kaikki olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että vadelmainen Vaapukka sopi hyvin viinillä maustettujen suklaatryffelien kanssa - ja Kaamos taisi saada uuden ystävän.
Olut- ja siideritarjonnasta Marjutin mieleen jäivät erityisesti seuraavat:
Panimoinen & Lemmes Hämeen hitain -siideri! Tänä vuonna Hämeen hidas oli riittävän nopea (tai siideriä oli enemmän) ja sai lasiinsa viime vuonna loppumaan ehtinyttä siideriä. Siiderin mausta tulivat mieleen ne kerrat, kun koulun välitunnilla livistettiin napsimaan luokkakaverin omenapuusta punakeltaisia omenia, joiden kuori oli hieman hapokas. Kannattiko kärvistellä vuosi? Vaikea sanoa.
Olutpuolelta UG Brewery Pink Ballerina oli mukavan kirpeä ja vadelmainen ja Vibrant Forest Zuur Rhubarb raparperisen hapokas, oikein mainio olut kauniina kesäpäivänä.
Garage Beer BOSH oli varsin jännä: se näytti stoutilta ja melkein tuoksuikin stoutilta, mutta olikin mustikalla maustettu tuhti berliner weisse. Pieni paahteisuus ja mustikka toimivat hyvin yhteen.
 |
Ylärivi: Redrum, Reluctant Capiltalist. Alarivi: Aloha Sculpin, Prenzlauer Berg |
Nämä jäivät oluttarjonnasta Jussin mieleen:
Vibrant Forestin Salzen paljastui belgityyliseksi olueksi, vaikka sen tyyli Salted Caramel Banoffee Pie kuulostikin ensin hieman oudolta. Maukas olut joka tapauksessa. Vaikka hapanoluet eivät kuulukaan Jussin suosikkeihin, niin Põhjalan Berliner Weisse Prenzlauer Berg teki silti vaikutuksen.
Eik & Tidin Karfia oli kypsytetty akvaviittitynnyreissä. Sen aromimaailma oli hapan ja hieman suolainen, akvaviitista saattoi erottaa häivähdyksen. Harmillisesti meille suositeltu Eldr oli ehtinyt jo loppua mennessämme Eik & Tidin tiskille. Se olisi ehkä tehnyt suuremman vaikutuksen kuin Karfi.
IPA-puolelta hyviä oluita olivat Jacobstadsin Reluctant Capitalist NEIPA ja AF Brewn Redrum IPA Special Edition. Myös Ballast Pointin trooppisen hedelmäinen Aloha Sculpin IPA oli mainio kesäinen olut. Hiiden ja Sonnisaaren yhteistyönä tekemää Le Principe Du Plaisiria mainostettiin IPA:ksi, mutta kokonaisuus muistutti enemmän belgialaista dubbelia kuin IPA:a. Maistuva olut joka tapauksessa.
Craft Beer Helsingin ruokatarjonta oli melko burgerpainotteista, suurimmassa osasta ruokakärryistä oli tarjolla jonkinlaista burgeria. Lisäksi listalla oli Bonelessin luuttomia (ja luuttomien loputtua luullisia) kanansiipiä, joista varsinkin Asian BBQ Wingsit olivat suussasulavia. Myös viime vuodesta tutut Bumi Cafen dim sumit olivat tänäkin vuonna herkullisia.
Olemme edelleen samaa mieltä kuin aiemmin: mukavaa, että ruokatarjonta on muutakin kuin muikkuja ja makkaraperunoita.
Lisäksi kehitys kehittyy! Tänä vuonna Craft Beer Helsingissä oli Bottle Shop, josta saattoi ostaa olutta kotiin. Myytävänä oli vain pieni osa tapahtuman tarjonnasta, mutta kauppa oli silti mukava lisä. Tarjolla oli myös Craft Beer Helsinki -paitoja sekä lippiksiä ja ostosten yhteydessä kaupan päälle sai vielä Olutposti-lehdenkin.
***
Craft Beer Helsinki 2017
Craft Beer Helsinki 2016