Tänä vuonna Jussi kävi ensimmäisen kertaa Uisge-viskifestivaaleilla. Kyseinen festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran 2011, jolloin paikkana oli ravintola Gallows Bird Espoossa. Sen jälkeen Uisgen tapahtumapaikka on ollut Vanha ylioppilastalo.
***
Tapahtumasta oli hankala saada etukäteen tarkempaa tietoa, sillä Suomen alkoholilainsäädäntö kieltää mainostamisen, koska viski. Asianharrastajien blogeista löytyi kuitenkin tarpeelliset tiedot ajankohdasta ja tastingeista. Maksaminen paikan päällä tapahtui Seamchip-kortilla, johon ladattiin etukäteen rahaa. Mikäli kortille jäi käyttämätöntä saldoa, sen sai lunastaa käteisenä lähtiessään.
Viskejä oli tarjolla Skotlannista, Irlannista, Yhdysvalloista, Suomesta, Ruotsista, Japanista, Australiasta, Englannista, Intiasta ja Taiwanista. Suomalaiset tuottajat olivat hyvin edustettuina. Teerenpelin lisäksi paikalla olivat ainakin Helsinki Distilling Company, Valamon luostarin tislaamo ja Kyrö Distillery. Tapahtumassa voi maistaa myös rommeja, konjakkeja, ginejä ja liköörejä, mutta keskityin itse asiaan eli viskiin.
Tastingeista valitsin Lost Distillery Companyn viskejä esittelevän tastingin. Kyseinen tislaamo luo uudelleen toimintansa lopettaneiden tislaamojen tuotteita. Jotkin tislaamoista ovat lopettaneet toimintansa lähes sata vuotta sitten, joten jäljellä ei ole alkuperäisiä tuotteita, joihin uudelleen tehtyjä viskejä voisi verrata. Raaka-aineista, laitteistoista ja muista valmistuksen kannalta olennaisista asioista on kuitenkin säilynyt tietoja, joiden avulla voidaan päätellä hyvin tarkasti, miltä tietty viski olisi saattanut maistua.
Tastingin veti Ewan Henderson ja siinä esiteltiin kuusi Classic Selection -sarjan viskiä, jotka on nimetty kadonneiden tislaamojen mukaan: Auchnagie, Stratheden, Towiemore, Jericho, Gerston ja Lossit. Maistelluista viskeistä Jericho oli oma suosikkini. Kolme viimeksi mainittua viskiä ovat myös Alkon valikoimassa.
Perusmaistelun lisäksi tastingissä kokeiltiin, vaikuttavatko ulkoiset tekijät viskin makuun. Viskejä maisteltiin esimerkiksi silmälaput silmillä ja klassisen musiikin soidessa taustalla. Kovin suuria vaikutuksia en huomannut.
Mitään etukäteissuunnitelmaa en ollut tehnyt, joten viskejä tuli maisteltua
salin puolella fiilispohjalta. Japanilainen Hibiki 12yo oli
tuoksultaan appelsiininen ja hieman vaniljainen. Maussa oli appelsiinin
lisäksi kuivattua hedelmää. Oikein mainio viski.
Valamon luostarin tislaamon Valamo 5yo 1st fill Bourbon oli bourbonmaisen vaniljainen eikä oikein vakuuttanut. Itse pidin enemmän Valamo XI 4yo 2nd fill bourbonista, jonka maku ei ollut yhtä hyökkäävä.
Taiwanilainen King Car Whisky Conductor ei tehnyt vaikutusta. Odotin monitahoisempaa viskiä, mutta sekä tuoksu että maku olivat melko laimeita.
Maisteluannosten edullisen hinnan ansiosta tuli tutustuttua myös viskeihin, joita ei muuten ehkä tulisi maistettua. Glenlivet Archive 21 oli pehmeä, pähkinäinen sekä hunajainen ja Balblair 83 toffeinen ja vaniljainen.
Oma suosikkini oli Jameson Rarest Vintage Reserve, jonka tuoksussa sekä
maussa oli kypsää hedelmäisyyttä, taatelia ja mausteisuutta.
Savuisia viskejä ei tullut juurikaan maisteltua. AnCnocin Peatlands oli kohtuullisen savuinen, kun taas Octomore oli tuttuun tapaan todellinen savupommi. Siihen olikin hyvä päättää ilta. Ensi vuonna olisi tarkoitus mennä uudestaan, sen verran hieno tapahtuma Uisge oli.