Provence - mitä sana tuo mieleen? Nizzan, Marseillen, Paul Cézannen, Peter Maylen Vuosi Provencessa -kirjan (1989) ja siihen pohjautuvan A Good Year - Mainio vuosi -elokuvan (2006)...
Kaakkois-Ranskassa Välimeren rannalla sijaitseva Provence oli aikoinaan osa Rooman valtakuntaa, ja alue saikin nimensä roomalaisilta: "Provincia Nostra" tarkoittaa "meidän maakuntaamme". Se tunnetaan maalaismaisemistaan, laventelipelloistaan, mausteyrteistään - ja nykyisin myös viineistään.
|
| Kuva Wikimedia Commons |
Provencen alueella on viljelty viiniä ainakin 2 600 vuoden ajan, kiitos muinaisten kreikkalaisten, roomalaisten ja muiden alueella vaikuttaneiden kansojen. Kreikkalaiset saapuivat alueelle viiniköynnöksineen 600 e.a.a. ja roomalaiset 125 e.a.a., mutta alueen aiemmat asukkaat saattoivat tehdä viiniä alkuperäislajikkeista jo ennen sitä. Ajan myötä eri kansat toivat alueelle mukanaan rypälelajikkeita myös Unkarista, Kataloniasta, Galliasta ja Savoijista.
Yleisin Provencen punaisista rypälelajikkeista on Mourvèdre, jota käytetään sekä puna- että roséviinien valmistukseen. Useimmiten sitä sekoitetaan Grenachen ja Cinsaultin kanssa. Muita yleisiä punaisia lajikkeita ovat Syrah, Carignan, Counoise, Tannat ja Cabernet Sauvignon. Alueen omia lajikkeita Braquet'a, Calitoria, Folle Noirea ja Tibourenia käytetään enimmäkseen sekoiteviineissä.
Valkoisista rypälelajikkeista käytettyjä ovat Rhônen alueelta tutut Bourboulenc, Clairette, Grenache Blanc, Marsanne ja Viognier sekä niiden lisäksi Chardonnay, Sauvignon Blanc, Semillon, Roussanne, Rolle (Vermentino) ja Ugni Blanc (Trebbiano).
Tällä hetkellä Provencen alueella on yhdeksän AOC-luokituksen saanutta aluetta: Côtes de Provence, Coteaux d'Aix-en-Provence, Coteaux Varois-en-Provence, Les Baux-de-Provence, Cassis, Bandol, Palette, Pellet ja Pierrevert. Pääsimme tutustumaan muutamien alueiden edustajiin Ranskan suurlähetystön A Day in Provence -tapahtumassa.
AOC Les Baux-de-Provencen alueen viinit tehdään Grenachesta, Syrah'sta ja Mourvèdresta. Niille tyypillistä ovat syvänpunainen väri sekä yrttien, mustien oliivien, orvokkien ja hillottujen mansikoiden aromit. Viineissä on käytettävä ainakin kahta mainittua lajiketta vähintään 60 % verran, enintään 30 % saa olla Carignania ja Counoisea. Myös pieni määrä Cabernet Sauvignonia on sallittua, samoin roséviineissä Mourvèdren voi korvata Cinsault'lla. Alueella tuotetaan noin 1,55 miljoonaa litraa viiniä vuodessa, ja niistä 75 % on punaisia ja 25 % roséa.
L'Affectif-viinitalon viinit olivatkin hyviä esimerkkejä: L'Affectif Rouge 2009 ja 2012 (60 % Grenache, 20 % Syrah, 20 % Mourvèdre) tarjosivat hilloista tummaa marjaa, luumua ja hieman suklaata, L'Affectif Rose (30 % Counoise, 55 % Grenache, 15 % Cinsault) taas herukkaa, hieman anista ja sitruksista hapokkuutta.
AOC Bellet -alue on pieni, noin 32-50 hehtaarin kokoinen, ja se sijaitsee kokonaan Nizzan kaupungin rajojen sisäpuolella. Alueella viljellään kahta alkuperäistä rypälettä, Braquet'a ja Folle Noirea, joita käytetään sekä puna- että roséviinien valmistukseen. Niiden lisäksi punaviineissä sallittuja ovat Grenache ja Cinsault. Valkoviinien yleisin rypäle on Rolle, ja ainoana Provencen alueena myös Chardonnayn käyttö on sallittua. Bellet'n alueella valmistetaan hieman enemmän punaviinejä (42 %) kuin valkoviinejä (35 %), roséviinien osuus on 23 % alueen 90-139 000 litran viinituotannosta.
Domaine de Toascin viineissä on käytetty sekä Braquet- että Folle Noire -rypäleitä. Bellet Rosé 2016 (70 % Braquet, 30 % Grenache) oli Braquet-rosélle tyypillisesti melko väritön. Sen maussa oli mausteita ja karhunvatukkaa. Bellet Rouge 2014 (70 % Folle Noire, 30 % Grenache) tarjosi pehmeitä tanniineja, punaista marjaa, kirsikkaa ja herukkaa.
alueesta ei voi puhua mainitsematta roséviinejä, sillä alueen viinituotannosta suurin osa on roséa - ja onhan Provencessa myös Angelina Jolien ja Brad Pittin Château Miraval, jonka Miraval Rosén ympärille kehittyi pienoinen hype.
Provencen suurin laatuluokitusalue on neljään ala-alueeseen jakautuva AOC Côtes de Provence. Alueella tuotetaan noin 75 % Provencen viineistä (89,7 miljoonaa litraa), ja niistä 89,5 % on roséviinejä, 7 % punaviinejä ja 3,5 % valkoviinejä. Punaisista rypälelajikkeista käytettyjä ovat Grenache, Mourvèdre, Cinsault, Tibouren ja Syrah, valkoisista taas Clairette, Rolle ja Ugni Blanc.
Château Minuty St. Tropezin alueelta käyttää roséviineissään alueen omaa Tibouren-rypälettä. Vaikka St. Tropez ja rosé tuovatkin mieleen kauniit kesäpäivät, viinit eivät kuitenkaan olleet pelkkää kivaa kesähömppää. Rose et Or (Grenache, Tibouren), M Rose (Grenache, Cinsault, Syrah) ja Prestige Rose (Grenache, Cinsault, Tibouren, Syrah) olivat raikkaita, mineraalisia, marjaisia ja yrttisiä.
Roséviineistä taas ei tietenkään voi puhua mainitsematta AOC Bandolia. Alueella tuotetaan vuodessa 5,5 miljoonaa litraa viiniä, josta 64 % on roséviinejä, 31 % punaviinejä ja 5 % valkoviinejä.
Alueella tuotetaan runsaita ja pyöreitä, mausteisia ja maanläheisiä roséviinejä Mourvèdresta, Grenachesta ja Cinsault'sta - muista alueista poiketen Bandolissa Mourvèdre on yleisimmin käytetty rypälelajike. Samoja rypäleitä käytetään myös punaviinien tekoon. Valkoisia rypälelajikkeita puolestaan ovat Clairette, Ugni Blanc, Bourboulenc, Sauvignon Blanc, Marsanne, Rolle ja Sémillon. Alueen valkoviineissä on havaittavissa valkoisia kukkia, sitrusta ja trooppisia hedelmiä.
Vaikka roséviini dominoikin, Bandolin alueella tuotetaan myös hienoja punaviinejä, joissa on tummia marjoja, vaniljaa, kanelia ja nahkaa. Nuorissa viineissä on havaittavissa lakritsaa ja orvokkia, ikääntyessään viinit kehittävät maanläheisiä aromeja.
La Bastide Blanchen Cuvée Fontanéou 2013 ja Cuvée Estagnol 2014 olivat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka maaperä vaikuttaa viinin makuun. Nämä nyt jo maukkaat viinit voisi unohtaa hyvin ainakin 10-20 vuoden ajaksi viinikaappiin kypsymään ja odottamaan vielä ärhäköiden tanniinien pehmentymistä.