Ravintola Basen kevään viimeisessä viiniklubissa Antti Uusitalo johdatti meidät samppanja vs. kuohuviinit -mittelöön. Viiniklubi toimi myös hyvänä johdatuksena kuohuviin, olihan heti viikonloppuna vuorossa Grand Champagne Helsinki.
|
| Vaikka nyt on parsakausi, maistelulautasen parsa ei ollut yhdenkään viinin paras kaveri |
Zonin Prosecco Brut
(Veneto, Italia; 100 % Glera;
12,99 €)
Kuohuviinitastingia ei varmaankaan koskaan voi järjestää ilman proseccoa - niinpä nytkin ilta alkoi päärynäisellä italialaisella kuohuvalla. Sen yllättävän täyteläinen tuoksu oli päärynän lisäksi hapokkaan omenainen ja limettinen sekä hieman mausteinen, mutta maku oli tuttua sitruksista päärynä- ja omenalimsaa. Viini oli ihan mukava perus-prosecco, joka ei yllättänyt eikä pettänyt. Parhaiten se sopi yhteen maistelulautasella olleen päärynän kanssa.
Sumarroca Gran Reserva Cava Brut Nature 2011
(DO Cava, Espanja; Parellada, Xarel·lo, Macabeo;
11,99 €)
Myöskin cavat ovat kuohuviinitastingien perussettiä. Tällä kertaa lasiin päätyi roteva sellainen: paahteinen, jopa kuminen ja puutarhaletkuinen (terveisiä vain kaikille Netflixistä Somm-sarjan katsoneille!) ja limettisen hedelmäinen cava. Sen maku oli miedompi kuin tuoksu, mutta tuoksun mukaisesti sitruksinen ja hedelmäinen. Maukas cava olisi hyvä ruokaviini ja proseccon tavoin se toimi parhaiten päärynän kanssa.
Antech Émotion Crémant de Limoux Brut
(AC Limoux; Chardonnay, Chenin Blanc, Mauzac, Pinot Noir;
18,99 €)
Kolmas viini olikin jo yllättävä: Limoux'n alueen rosé-cremant! Sen väri oli kaunis oranssiin vivahtava vaalea meripihka. Runsaan ja paahteisen tuoksun alun hunajaisen makeuden ja appelsiininkuorisuuden jälkeen paljastui myös kypsän omenan ja vadelman aromeja. Viinin maku oli paahteinen ja mandariininen, jopa hieman siiderimäinen tai kaneliomenainen. Crémant oli viiniklubilaisten ja myös meidän mielestämme illan paras viini, ja sen parhaaksi kumppaniksi paljastui Chimay-juusto.
Ranskassa Champagnen alueen ulkopuolisia kuohuviinejä kutsutaan Crémanteiksi ("kermainen"), ja niitä tehdään paikallisista rypäleistä kahdeksan appellaation alueella (Alsace, Bordeaux, Burgundi, Die, Jura, Limoux, Loire ja Savoie).
Balfour 1503 Classic Cuvée Brut
(Englanti; Pinot Noir, Chardonnay, Pinot Meunier;
34,90 €)
Appenzeller-viini teki paluun! Tällä kertaa tosin tuoksuksi epäiltiin cheddaria. Yllätykset siis jatkuivat englantilaisen kuohuviinin parissa. Sen tuoksu oli kuivahko ja hedelmäinen, ja juustotarjottimen lisäksi tuoksusta bongailtiin myös Vinkkelin erinomaisen Créme Ninonin tuoreita herneitä. Mielenkiintoisen tuoksun jälkeen viinin maku oli kuitenkin melko tavallinen: hedelmäinen, aprikoosinen ja paahteinen sekä aavistuksen mausteinen. Vaikka viini oli ihan hyvin tehty, sen hinta tuntui kuitenkin hieman korkealta. Parhaiten sen kanssa maistuivat katkaravut.
Jacques Lassaigne Les Vignes de Montgueux Blanc de Blancs Extra Brut
(AC Champagne, Ranska; 100 % Chardonnay; 49,95 €)
Ilta päättyi odotetusti samppanjaan. Vaikka samppanja oli etiketin mukaan extra brut, sen tuoksu oli kuitenkin täyteläinen, paahtoleipäinen ja kypsän hedelmäinen. Makeiden, kypsien hedelmien aromimaailma ulottui päärynään ja uuniomenaan (vaniljakastiketta unohtamatta). Viinin maku oli hapokas, hieman mineraalinen, mutta kuitenkin miellyttävän pehmeä, omenainen ja sitruksinen. Kiinnostava samppanja sopi sekä päärynän että katkarapujen kanssa.