15. helmikuuta 2018

Pizzaviinit

Viime vuoden puolella australialaisten viinien eri vuosikertoja vertaillut raatimme aloitti uuden vuoden Italian herkkujen ja pizzaviinien äärellä.



(DOC Veneto; 100 % Trebbiano di Lugana; 25,40 €)

Alkumaljana ja alkupalojen kanssa meille tarjoiltiin Zenato Lugano Metodo Classico Brut -kuohuviiniä. Skumppa on tehty Trebbiano di Luganosta eli Verdicchiosta perinteisellä samppanjamenetelmällä ja se kypsynyt pulloissa 18 kk ajan. Vaikka tuoksun päärynäisyys ja omenaisuus johdattelivatkin ajatuksia proseccon suuntaan, viini ei kuitenkaan ollut prosecco. Mukava hapokkuus ja sitruksisuus tekivät viinistä ryhdikkään antipastin seuralaisen.



(DOCG Chianti, Toscana; vähintään 70 % Sangiovesea ja enintään 30 % muita sallittuja punaisia rypälelajikkeita, kuten Cabernet Sauvignon ja Merlot; 10,89 €)

Illan ensimmäisenä viininä oli perinteinen Chianti. Sen tuoksussa oli marjaa, hapankirsikkaa, karpaloa ja mansikkaa sekä mausteita ja hitunen orvokkista kukkaisuutta. Samaa marjaisuutta ja mausteisuutta oli myös hapokkaassa maussa. Tanniinit olivat pehmeät. Aina luotettava Ruffino Chianti oli Marjutin suosikki.

Zenato Alanera Rosso Veronese 2015
(IGT Rosso Veronese, Veneto; 55 % Corvina, 25 % Rondinella, 10 % Corvinone, 10 % muut paikalliset lajikkeet; 16,15 €)

Zenato Alanera on valmistettu samoista rypälelajikkeista kuin yleensä amarone-viinit, ja kun rypäleistä osa on vielä kuivattu, amarone-odotuksia ei voi estää. Viinin tummasävyisessä tuoksussa on vaniljaa ja mausteita, ehkä hieman kahviakin, sekä vadelmaista ja kirsikkaista marjaisuutta. Sen samettinen ja hapokas maku jatkaa tuoksun linjoilla. Meidän mielestämme Alanera ei alleviivaa amaronevaikutteitaan, mutta kyllä siinä jotain amaronemaistakin on, kun tarpeeksi hakee. Yksi raatilainen äänesti sen suosikikseen.

Fattoria Le Poggette Amelia Rosso Veronese 2010
(DOC Amelia, Umbria; Canaiolo Nero, Montepulciano, Sangiovese)

Illan kolmannesta viinistä ei löydy oikeastaan minkäänlaista tietoa netistä, mutta ei anneta sen haitata. Viinin tuoksu on mausteinen ja musteinen, ja samat aromit ovat havaittavissa myös sen maussa pienen savuisuuden ja mustikan lisäksi. Illan vanhin viini on mielenkiintoinen, mutta raatimme ei täysin lämmennyt sille. Sellaisenaan se ei ollut parhaimmillaan.

Ecoltura Appassimento Biologico 2016
(IGT Puglia, Apulia; 100 % Primitivo; 13,89 €)

Illan viimeisestä viinistäkään ei löydy paljoakaan tietoa. Apulialainen luomuviini on valmistettu appassimento-menetelmällä eli Zenato Alaneran tavoin osa sen valmistukseen käytetyistä rypäleistä on kuivattu. Viinin tuoksu on makeahkon marjainen, mustikkainen ja luumuinen, lisäksi siitä erottaa lakritsaa ja rusinaa. Samat aromit jatkuvat myös täyteläisessä maussa. Tanniineja on jo jonkin verran, joten viini on kokonaisuutenaan varsin kivaa ja helppoa juotavaa. Enemmistö raatilaisista, myös Jussi, valitsi sen suosikikseen.



Kuinka pizzojen kanssa sitten kävi? Tarjolla oli neljää erilaista: sieni-, ventricina-salami-, ilmakuivattu kinkku- ja lohipizzaa. Kaikki viinit olivat melko samanhenkisiä: tummia ja mausteisia, kirsikkaisia ja hapokkaita, joten vertailun olisi voinut olettaa olevan tasainen.

Toisin kävi. Sellaisenaan maistelluista viineistä paljastui uusia piirteitä ruoan kanssa. Ehkä hieman yllättäen kolmas viini, Fattoria Le Poggette Amelia Rosso Veronese 2010, pärjäsi parhaiten kaikkien pizzojen kanssa, toiseksi parhaiten taas Ecoltura Appassimento. Ruffino Chianti kaipasi ruokaa seurakseen, mutta pizzojen kanssa se ei nyt päässyt loistamaan, ei myöskään Zenato Alanera.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti