Ravintola Basen viiniklubi // Itä-Eurooppa 10.9.2019

Ravintola Basen syksyn viiniklubikausi alkoi Antti Uusitalon ja itäeurooppalaisten viinien parissa. Edellisen kerran tutustuimme Itä-Euroopan viineihin toukokuussa 2018, ja nytkin mukana oli pari vanhaa tuttua.

Tbilvino Rkatsiteli 2018
Kakheti, Georgia; Rkatsiteli; 12,98 €

Georgian viininviljely on alkanut hyvin varhain. Vuonna 2017 Tbilisin eteläpuolelta löydettiin 8 000 vuotta vanhojen viiniruukkujen palasia, ja paikan uskotaankin olevan Euraasian vanhin paikka, jossa rypäleitä kasvatettiin viiniä varten.

Rkatsiteli on Georgian eniten viljelty valkoviinirypäle ja yksi vanhimmista tunnetuista rypäleistä. Georgiasta on löydetty saviastioita, joissa on ollut 5 000 vuotta vanhoja rkatsitelin siemeniä. Rypäle kestää hyvin kylmää ja tuottaa runsaasti satoa. Peräti 18 % kaikesta Neuvostoliitossa tuotetusta viinistä oli tehty rkatsitelista. Rypäleestä tehdyt viinit ovat hapokkaita ja niissä on usein kukkaisia ja mausteisia aromeja.

Kirkkaan, vaalean sitruunankeltaisen viinin tuoksu oli hapokas ja jossain määrin kukkaisa. Sen hedelmäisyys kallistui trooppiseen suuntaan, mango ja ananas yhdistyivät greippiin ja limeen sekä vihreään omenaan ja päärynään. Tuoksusta tutut aromit jatkuivat myös viinin maussa. Vaikka viini oli aromaattinen ja maukas ja jopa aavistuksen mineraalinen, se ei kuitenkaan ollut kovinkaan moniulotteinen, toisaalta raikas viini oli helppoa ja mutkatonta juotavaa.

Maistelulautaselta Rkatsitelin kanssa sopivat parhaiten hapankaali ja sienimousse. Seurueessamme se oli yhden suosikki.

Zelanos Misket 2017
PGI Trachian Lowlands, Bulgaria; Misket; 15,51 €

Bulgariassa viljeltiin viiniä jo traakialaisten aikaan 6 000 vuotta sitten. 1980-luvulla Bulgaria oli jopa maailman toiseksi suurin viinintuottaja ja neljänneksi suurin viininviejä, mutta kommunismin romahtamisen myötä myös viinin tuotanto romahti. Kansainvälisten rypälelajikkeiden lisäksi Bulgariassa kasvaa noin 40 paikallista rypälelajiketta, joista kaikkia ei kuitenkaan hyödynnetä aktiivisesti.

Misket on vanha bulgarialainen rypälelajike - tai oikeastaan Misket-nimellä tunnetaan ainakin kolme eri rypälelajiketta, jotka eivät kuitenkaan ole sukua keskenään. Tämän viinin lajike on niistä viljellyin Misket Cherven eli punainen Misket, joka on saanut nimensä rypäleiden vaaleanpunaisesta väristä. Siitä tehdyt viinit ovat muscatmaisen aromaattisia ja kukkaisia sekä trooppisen hedelmäisiä, muita aromeja voivat olla vanilja, ruusu ja orvokki.

Viinin tuoksu oli ujo, mutta aromaattinen ja omenainen, ja sen mausteisuus muistutti jossain määrin gewürztramineria. Toisaalta taas tuoksun parfyymisuus ja kukkaisuus veivät ajatukset muscatin suuntaan. Viinin maku oli raikas ja sitruksinen, mutta ei kovinkaan hapokas. Yleisvaikutelma oli kesäinen, pirteä ja kepeä.

Maistelulautaselta parhaiten viinin kanssa sopivat hapankaali ja bratwurst ja se oli ihan okei myös mustajuurikeiton ja sienimoussen kanssa eli viini osottautui varsin monikäyttöiseksi. Misket oli Marjutin suosikki illan viineistä ja sai seurueeltamme toisenkin äänen.

Hetényi Tábornok Kékfrankos 2017
Szekszárdi, Unkari; Kekfrankos; 13,99 €

Bulgarian tapaan myös Unkari on perinteinen viinimaa, jonka viinintuotanto kärsi kommunismin aikana, mutta joka elää jälleen uutta nousukautta. Parhaiten maa tunnetaan makeasta tokajistaan, mutta maassa tuotetaan myös aromikkaita valkoviinejä ja maukkaita punaviinejä varsinkin Villányn alueella. Kansainvälisten rypälelajikkeiden lisäksi maassa viljellään omia lajikkeita, kuten tokajissa käytetty Furmintia, josta tehdään myös kuivia valkoviinejä.

Kékfrankos tunnetaan paremmin nimellä Blaufränkisch tai Lemberger. Se on yksi legendaariseen unkarilaiseen punaviiniin Egri Bikavériin käytetyistä rypäleistä. Siitä saadaan keskitanniinisia ja -hapokkaita, pippurisen mausteisia viinejä, joiden aromeissa on kirsikkaa, punaherukkaa, karhunvatukkaa ja tummia marjoja.

Viinin väri oli lähes läpinäkymätön. Sen tuoksu oli makeahko, mausteinen ja tumman marjainen, marjaisuus vaihteli luumusta ja kirsikasta karhunvatukkaan, mustikkaan, puolukkaan ja herukkaan. Viinin maku ei ollut yhtä muheva kuin mitä tuoksu antoi odottaa, vaan kevyt ja kohtalaisen hapokas, tanniineja ei ollut paljoakaan. Myös tämä viini oli mutkatonta juotavaa ja jatkoi sujuvasti mukavien Lembergerien/Blaufränkischien/Kékfrankosien sarjaa.

Maistelulautaselta sienimousse ja hapankaali kävivät myös Kékfrankosin seuraksi, myöskin krakovanmakkara ja brawurst toimivat. Viini oli seurueessamme yhden suosikki.

Floare de Luna Fetească Neagră 2015
DOC Dealu Mare, Romania; Fetească Neagră; 9,52 €

Romaniassa viiniä on viljelty 2 700 vuotta ajan - joidenkin historioitsijoiden mukaan jopa ennen kuin viljaa. Nykyisin Romania tuottaa viiniä viidenneksi eniten Euroopassa ja 13. eniten koko maailmassa - määrällisesti hieman enemmän kuin Uusi-Seelanti.

Fetească neagră on alunperin romanialainen, nykyisin pääasiassa Romanian ja Moldovan alueella viljeltävä rypälelajike. Sen aromeissa on mustaherukkaa, tummaa kirsikkaa ja luumua, suklaata, mausteita, kanelia ja pippuria sekä savua.

Viinin tuoksu oli makea, jopa hilloinen. Sen marjaisuus kääntyi punaisten marjojen, kuten kirsikan ja karpalon, ja viikunan suuntaan, lisäksi siinä oli yrttisyyttä ja pieni aavistus kumia. Viinin maku oli kevyt ja kohtalaisen hapokas, tanniineja ei tässäkään viinissä ollut kovinkaan paljon. Melko simppeli ja mehumainen viini oli helppoa juotavaa. Toisaalta pitää todeta, että pulloissa oli eroja, sillä illan aikana huomasimme, että toiset lasilliset maistuivat täyteläisemmille kuin toiset.

Floare de Luna Feteasca Neagra sopi parhaiten bratwurstin kanssa. Se ei ollut seurueessamme kenenkään suosikki.

Yerevan Areni Karmrahyut 2017
Aragatsotn Region, Armenia; Areni, Karmrahyut; 18,53 €

Armenia on maailman ensimmäisiä viininviljelyalueita: Arenin alueelta on löydetty maailman vanhin, yli 6 100 vuotta vanha viininpuristamo ja yli 6 000 vuotta vanhoja viinirypäleen siemeniä.

Areni-rypäleestä kerrotaan, että se annettiin Nooalle palkkioksi, kun Nooan arkki pysähtyi Ararat-vuorelle tulvan laskeuduttua. Sen jälkeen Nooa istutti Areni-köynnöksiä vuoren laaksoon uuden maailman symboliksi. Rypäleestä tehdyt viinit ovat raikkaita ja niissä on pehmeät tanniinit, aromeissa on hapankirsikkaa ja muita marjoja kuten mustikkaa ja puolukkaa, yrttejä, ruohoa ja pippuria.
Karmrahyut tuo viiniin tanniineja, punaisia marjoja, kirsikkaa ja ruusua.

Ei ollenkaan yllättäen myös tämänkin viinin tuoksu oli marjaisen makeahko, mutta runsaampi kuin edellisten viinien. Myös tämän viinin aromeissa oli mausteita, yrttejä ja marjoja luumusta ja karhunvatukasta kirsikkaan, punaherukkaan ja mustikkaan. Viinin maku oli kuivempi kuin tuoksu, ja jopa tanniininen sekä samaan aikaan hapokas. Jälkimaussa tuntui hieman pippuria. Kaiken kaikkiaan keskitäyteläinen viini oli varsin rustiikkinen ja eksoottinen kokonaisuus.

Maistelulautaselta Areni Kamrahutin kanssa sopivat mustajuurikeitto, hapankaali ja krakovanmakkara. Se oli Jussin suosikki, samoin seurueestamme kahden muun ja koko klubin illan suosikki.