Ravintola Basen toukokuun viiniklubissa tutustuimme Itä-Euroopan viineihin Antti Uusitalon opastuksella.
Rizling
(Slovenia; 100 % Laski Rizling/Welschriesling;
7,90 €)
Sloveniassa on viljelty ja valmistettu viiniä jo ennen muinaisia roomalaisia eli yli 2 000 vuoden ajan kelttien ja illyrialaisten ajoista alkaen. Tällä hetkellä myös maailman vanhin, 400 vuoden ikäinen yhä rypäleitä tuottava viiniköynnös kasvaa Sloveniassa.
Laski Rizling eli Welschriesling ei nimestään huolimatta ole sukua Rieslingille. Enimmäkseen Itä- ja Keski-Euroopassa viljellystä rypälelajikkeesta tehdään sekä makeita viinejä että kepeitä, hapokkaita, sitruksisia, kukkaisia ja (kivi)hedelmäisiä kuivia valkoviinejä.
Rizling on edullinen valkoviini, joka tuodaan Sloveniasta Suomeen tynnyreissä ja pullotetaan täällä - edullisen hintansa ansiosta se useimmiten loppuu Alkon alahyllyiltä saman tien, viiniklubiinkin sen saaminen oli vaatinut hieman metsästystä.
Viinin raikkaassa ja kevyen hapokkaassa tuoksussa oli limeä, omenaa ja persikkaa sekä hieman kukkaisuutta ja mineraalisuutta. Tuoksun aromit jatkuivat myös makeahkossa maussa ja jälkimaussa. Vaikka viini onkin puolikuiva (sokeria 10 g/l), sen kevyt, pirteä hapokkuus ryhdisti viiniä ja teki siitä helppoa ja mutkatonta juotavaa. Riittävän kylmänä se olisi mainio kesäkyykkyviini.
Rizling oli seurueessamme kahden suosikki, Marjut varsinkin arvosti HV-viiniä ("hyvä vetää").
Veralda Istarska Malvazija Prestige 2016
(Kroatia; 100 % Malvazija Istarska;
14,74 €)
Viininviljely alkoi Kroatiassa muinaisten kreikkalaisten myötä noin 2 500 vuotta sitten, kun kreikkalaiset perustivat siirtokuntia Dalmatian saarille. Myös alueella pronssi- ja rautakaudella asuneet illyrialaiset olivat jo saattaneet kasvattaa viiniköynnöksiä.
Malvazija Istarska on Kroatian Istrian niemimaalta peräisin oleva Malvasia-perheen jäsen. Se on Kroatian toiseksi viljellyin valkoinen rypälelajike Graševinan - eli Welschrieslingin eli Laski Rizlingin - jälkeen. Tyypillisiä aromeja ovat hunaja, persikka, aprikoosi ja valkoherukka.
Veralda Istarska Malvazija Prestigen tuoksussa oli kypsää hedelmää, omenaa ja jopa kuivattuja hedelmiä. Niiden lisäksi tuoksussa oli havaittavissa tammikypsytyksen tuomaa vaniljaa, mantelia ja pähkinää sekä jonkinlaista vihanneksisuutta, jota seurueemme luonnehti parsaksi tai tilliksi. Viinin maku oli täyteläinen, paahteinen ja pähkinäinen eikä kovinkaan hapokas, hedelmäisyys taittui greippiseen suuntaan. Suutuntuma oli hieman öljyinen, ja jälkimaussa tuntui aavistus pihkaa ja vaniljaista mausteisuutta. Mitään kepeää kesäjuotavaa tämä viini ei ollut, vaan vaati seurakseen ruokaa. Maa-artisokkakeiton kanssa se toimi hyvin.
Floare de Luna Feteasca Neagra 2015
(Romania; 100 % Fetească neagră;
9,39 €)
Romaniassa viiniä on viljelty 2 700 vuotta ajan - joidenkin historioitsijoiden mukaan jopa ennen kuin viljaa. Nykyisin Romania tuottaa viiniä viidenneksi eniten Euroopassa ja 13. eniten koko maailmassa - määrällisesti hieman enemmän kuin Uusi-Seelanti.
Fetească neagră on alunperin romanialainen, nykyisin pääasiassa Romanian ja Moldovan alueella viljeltävä rypälelajike. Sen aromeissa on mustaherukkaa, tummaa kirsikkaa ja luumua, suklaata, mausteita, kanelia ja pippuria sekä savua.
Floare de Luna Feteasca Neagran tuoksu oli sulkeutunut eikä siitä saanut aluksi oikeastaan mitään irti. Jonkin ajan kuluttua siitä alkoi erottaa hilloisia punaisia marjoja sekä mausteisuutta ja hitusen minttua. Tuoksussa oli myös maanläheinen ja robustimpi ulottuvuus: kumia, nahkaa ja lyijykynää sekä multaa Draculan haudassa. Melko mehumaisen viinin maku oli hapokas ja sen tanniinit olivat kevyet, mausteisuus ja savu/ruuti jatkuivat myös maussa karpalon ja punaherukan lisäksi. Jälkimaussa tuntui mausteisuutta ja punaisia marjoja.
Floare de Luna Feteasca Neagra oli ujo yllättäjä. Se sopi hyvin vorschmackin kanssa ja oli seurueemme suosikkiviini neljällä äänellä.
Yerevan Areni Karmrahyut 2015
(Yerevan 782 BC Red Dry)
(Armenia; 65 % Areni, 35 % Karmrahyut;
14,72 €)
Armenia on maailman ensimmäisiä viininviljelyalueita: Arenin alueelta on
löydetty maailman vanhin, yli 6 100 vuotta vanha viininpuristamo ja yli 6 000
vuotta vanhoja viinirypäleen siemeniä.
Areni-rypäleestä kerrotaan, että se annettiin Nooalle palkkioksi, kun Nooan arkki pysähtyi Ararat-vuorelle tulvan laskeuduttua. Sen jälkeen Nooa istutti Areni-köynnöksiä vuoren laaksoon uuden maailman symboliksi. Rypäleestä tehdyt viinit ovat raikkaita ja niissä on pehmeät tanniinit, aromeissa on hapankirsikkaa ja muita marjoja kuten mustikkaa ja puolukkaa, yrttejä, ruohoa ja pippuria.
Karmrahyut tarjoaa tanniineja, punaisia marjoja, kirsikkaa ja ruusua.
Yerevan Areni Karmrahyutin tuoksu on mieto. Siinä on mustikkaista marjaisuutta ja mausteisuutta sekä nahkaa ja savua, ilmaantumisen myötä myös vaniljaa. Viinin maku on kuiva ja kohtalaisen tanniinen ja toistaa tuoksun aromeja. Jälkimaussa tuntuu mustaherukkaa ja pippuria. Seurueemme ei oikein syttynyt tälle viinille, mutta oikean ruoan kanssa se voisi tehdä paremman vaikutuksen kuin nyt. Maistelulautaselta sen paras kumppani oli maa-artisokkakeitto.
|
|
Maistelulautasella maa-artisokkakeittoa ja juustoleipää, vorschmackia ja
smetanaa sekä punahomejuustoa |
Tbilvino Saperavi 2016
(Georgia; 100 % Saperavi;
12,99 €)
Georgian viininviljely on alkanut vielä aiemmin kuin Armeniassa. Viime vuonna Tbilisin eteläpuolelta löydettiin 8 000 vuotta vanhojen viiniruukkujen palasia, ja paikan uskotaankin olevan Euraasian vanhin paikka, jossa rypäleitä kasvatettiin viiniä varten.
Saperavi-rypäle kuuluu teinturier-rypäleisiin, toisin sanoen tumman kuoren lisäksi myös rypäleen hedelmäliha ja siitä puristettu mehu on punaista. Saperavista tuotetaan sekä kuivia että makeita viinejä, joiden aromeissa on yrttejä (rosmariini, minttu, laakerinlehteä), marjoja ja kuivattuja marjoja (vadelmaa, luumua, mustaherukkaa) sekä lakritsaa, mustapippuria, tupakkaa ja makeita mausteita.
Tbilvino Saperavin tuoksu on kypsän marjainen, mausteinen ja mustikkainen. Viinin maku on kuitenkin kuiva ja mausteinen, marjaisuus kallistuu tummien marjojen ja kypsän herukan suuntaan. Tanniineja on kohtalaisesti. Jälkimaussa tuntuu tummia marjoja ja karpaloa.
Täytyy myöntää, että Georgiasta odotti puolimakeaa tai makeaa punaviiniä, joten kuiva Saperavi oli pieni yllätys. Maanläheinen, aavistuksen savuinen ja tiukka viini kaipasi seurakseen ruokaa, ja maistelulautaselta sen kanssa sopi parhaiten vorschmack.
Vaikka odotimme jotain muuta, ei Tbilvino Saperavi huono viini kuitenkaan ollut, päinvastoin: se oli Jussin suosikki ja sai seurueeltamme kaikkiaan kaksi ääntä. Lisäksi Tbilvino Saperavi äänestettiin kaikkien viiniklubiin osallistujien kesken illan parhaaksi.
Lopuksi vielä kaksi havaintoa: 1) halvimmat viinit saivat tällä kertaa eniten kehuja ja 2) maistelulautasen punahomejuusto ei tuntunut käyvän oikein minkään viinin seuraksi.