13. helmikuuta 2018

Freigeist Bierkulturin hapanoluet Kitty's Public Housessa 8.2.2018



HOK-Elannon Elämyspäivät jatkuivat. Lähdimme molemmat Kitty's Public Houseen ilmaiseen hapanoluttastingiin, jossa Freigeist Bierkulturin Sebastian Sauer (osuva nimi!) esitteli viisi oluttaan. Suomesta näitä saattaa saada satunnaisesti joistakin ravintoloista.

Oluet kuvassa oikealta vasemmalle

Taste of the Cretian Sun

Kreetan auringon inspiroima olut oli maustettu granaattiomenalla, inkiväärillä ja rosmariinilla sekä hapanrypälemehulla (verjuis, verjusverjuceverjuice, kuinka se nyt halutaankaan kirjoittaa) eli raaoista viinirypäleistä puristetulla mehulla. Kaunis meripihkan värinen olut tavoitti hyvin saaren aurinkoisuuden: sen raikkaassa tuoksussa oli appelsiinia ja inkivääriä ja sen maku oli mukavan kepeä, kirpeä ja mausteinen. Tämä olut oli Marjutin suosikki.

Helmut K. Lichtenhainer

Toisena vuorossa oli perinteinen saksalainen savuvehnäolut Lichtenhainer, jonka loistokausi oli 1800-luvun lopulla. Sen jälkeen oluttyyli ehti unohtua noin vuosisadan ajaksi, kunnes se taas löydettiin uudelleen. Samean kullankeltaisen oluen tuoksussa oli runsaasti savua ja jonkin verran vehnäoluelle tuttua banaania, sen maku oli taas pehmeä eikä niin savuinen. Pienen banaanin lisäksi maussa oli maitohapon mukanaan tuomaa laktisuutta ja miellyttävää, mietoa happamuutta. Tämä olut oli helppoa juotavaa.

Bread Zeppelin

Kolmas olut oli Lichtenhainerin ja kvassin (venäläisen yleensä ruisleivästä tehdyn leipäkaljan) risteytys eli Lichtenhaineriin on lisätty myös ruisleipää. Kuparinvärisen oluen tuoksussa oli ruisleipää, pähkinää ja miedosti savua, sen maussa taas vadelmaista marjaisuutta, nougatmaista makeutta ja tietenkin ruisleipää. Mielenkiintoinen aromikattaus oli tasapainoinen ja vaika ensireaktio oli lähinnä hämmästys, oluelle lämpeni vähitellen, mutta ei sitä tuoppitolkulla kuitenkaan kykenisi juomaan.

Mamma Mia

Neljäntenä tykitettiin taas eri sfääreihin. Tällä kertaa oluen mausteina olivat raparperi ja voikola, ja tavoitteena oli saada raparperipiirakalle maistuva olut - ja kyllähän se onnistui. Samean pronssinvärisen oluen tuoksu oli raparperinen ja muistutti viiniä (mutta vaikka kuinka pohti, sen tarkemmin siitä ei saanut kiinni). Tuoksun voi toi mieleen myös voilla maustetut popcornit, mutta enimmäkseen se sai ajattelemaan kakkumaista piirakkapohjaa. Oluen maku oli täyteläinen ja sen raparperipiirakkaisuus sai oluen tuntumaan jopa makealta. Raparperin raikkaus ja happamuus kevensivät hyvin muuten hieman raskasta suutuntumaa. Tämä olut oli Jussin suosikki.

Salzspeicher

Illan viimeinen olut oli hapankirsikalla ja suolalla maustettu porter, joka on saanut nimensä suolavarastorakennuksien mukaan. Me maistoimme hapankirsikkaversion, mutta tästä oluesta on olemassa myös vadelmalla maustettu versio. Tummanruskean oluen tuoksussa oli aavistus savua, toffeeta, tummaa suklaata, suolaisuutta ja jopa hieman kookosta, samat aromit jatkuivat maussa. Olut oli mielenkiintoinen versio porterista, ja suklaakarkkien kanssa se sopi hyvin.

Summa summarum

Avartava kokemus. Marjut odotti ihania, happamia, lähes hammaskiilteen syövyttäviä hapanoluita, mutta toisin kävi - oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, miten erilaisia hapanoluet voivat olla. Jussikin selvisi tapahtumasta ilman sen kummempia traumoja, vaikka hapanoluet eivät yleensä ole Jussin suosikkeja. Tälläkin kertaa tosin huomasi sen, että maut menevät ristiin: Marjutin suosikit olivat Jussin listalla häntäpäässä ja päinvastoin.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti