Viinimaa järjesti Mikä viini! -festarit Vanhalla ylioppilastalolla jo 15. kerran 20.-21.9.2017. Marjut poikkesi paikalla molempina päivinä, Jussi vain torstaina.
Tuttuun tapaan festareilla julkistettiin Blossa-glögin uusi kausimaku. Tänä vuonna Blossa on inspiroitunut Intiasta: mangoon pohjautuva maku on saanut sävyjä kaardemummasta, inkivääristä, mausteneilikasta ja jopa juustokuminasta ja chilistä. Pitää myöntää, että aurinkoinen pullo miellytti silmää (varsinkin ihanan aurinkoisella terassilla) ja mangon maku sopi hyvin valkoviiniglögin höysteeksi - ja kun tarkemmin ajattelee, niin Intiassa ja glögissä käytetyt mausteet ovat pitkälti samoja.
Bubbling Under -viinipolku
Keskiviikkona alkuglögin jälkeen Marjut suuntasi työkaverinsa kanssa Bubbling Under -kuohuviinipolulle testaamaan, auttaisiko teemapolku navigoimaan helpommin viinivalikoiman läpi. Polun hinnaksi ilmoitettiin netissä 10 lipuketta ja esitteessä 11, joten jännitys tiivistyi...
Ensimmäisenä etappina oli Romeon ja Julian rakkaustarinan inspiroima Pasqua Romeo & Juliet Prosecco (2 lipuketta / 11,48 €), jonka etiketissä on Julian talon porttikongiin kirjoitettuja rakkausviestejä. Kuiva, hapokas ja ryhdikäs Prosecco taas lähetti melko tyypillisiä päärynäisiä viestejä, jotka eivät kuitenkaan johtaneet elämää suurempaan rakkauteen, ja skumppa päätyikin kategoriaan "ihan kiva".
Proseccon jälkeen suuntasimme muiden kuohuvien pariin yläkerran kuohuviiniloungeen. Ohitimme sujuvasti heti oven vieressä väijyneet Crystalit ja Bollingerit (houkutus oli suuri, mutta lipukkeiden määrä taktisesti liian pieni) ja siirryimme Anna de Codorníu Brut Organic -luomucavan (2 lipuketta /13,48 €) pariin.
Codorníun Cavat ovat olleet hyvän hinta-laatusuhteen juomia, niin tämäkin. Perinteisiä Cava-rypäleitä Xarelloa, Macabeoa ja Parelladaa ei ole kokonaan unohdettu, vaikka tavallisuudesta poiketen viinissä on käytetty suurimmaksi osin Chardonnayta. Se tekikin siitä mukavan raikkaan, tyylikkään ja moneen tarkoitukseen sopivan skumpan.
Polun kolmas kuohuviini oli etelä-afrikkalainen Pongrácz Rosé Brut (2 lipuketta / 15,30 €), Vuoden viini -kilpailussa tänä vuonna kunniamaininnan saanut roseeskumppa. Viini oli kuiva, marjainen ja etelä-afrikkalaisille viineille usein tyypilliseen tapaan sen tuoksussa oli palanutta kumia ja paahteisuutta. Rotevahkon viinin seuraksi alkoi kaivata ruokaa.
Proseccon ja kahden samppanjamenetelmällä tehdyn kuohuviinin jälkeen oli aika maistaa samppanjaa, joka oli (tietenkin) Wine Galleryn/Ayalan Suomi 100 -samppanja (4 lipuketta). Hyvä perussamppanja oli polun kuohuvista ehdottomasti suosikkimme.
Paitsi että ei siinä vielä kaikki! Lopuksi Bubbling Under -polku vei takaisin alakertaan ja drinkkibaariin, jossa tarjolla oli Fresitan uusi talvimaku. Tässä vaiheessa totesimme, että vain muutos on pysyvää, sillä esite sanoi maisteluannoksen olevan yhden lipukkeen ja tiskin hinnasto taas kahden lipukkeen arvoinen. (Saimme juomat yhdellä lipukkeella.) Lasiin kaatui ihan mukava perus-Fresitan ja glögin risteytys, joka on varmasti ihan paikallaan näin pikkujouluaikaa odotellessa.
Laroche Chablis -tasting
Tänä vuonna ohjelmassa ei ollut Malbec-tastingia (tai vastaavaa) parin aikaisemman vuoden tapaan, joten osallistuimme torstaina Domaine Larochen Chablis-tastingiin (20 €). Tastingin vetivät Anne Roque, Domaine Larochen Fine Wine Ambassador ja Taneli Lehtonen, Suomen paras sommelier 2016 ja 2017.
Chablis-viinit ovat peräisin Ranskan Burgundista ja ne on tehty 100 % Chardonnay-rypäleistä. Vaikka Chablis on pieni alue, laatuluokituksia riittää Petit Chablis'ta Grand Cruhun saakka, ja pääsimme tastingissa tutustumaan niihin kaikkiin. (Lisää viineistä Viinimaan sivuilla.)
Laroche Petit Chablis 2015
(AOC Petit Chablis; 18,98 €)
Ensimmäinen viini oli kevyt, mutta siitä huolimatta aromaattinen johdatus Chablis-viineihin. Sen valmistuksessa ei ole käytetty tammea, mikä jättikin sen mukavan napakaksi ja raikkaaksi. Hapokkaassa tuoksussa oli limeä, ananasta ja vihreää omenaa sekä jonkin verran mineraalisuutta. Maku jatkoi tuoksun linjalla, viini oli kuiva, hapokas ja raikkaan sitruksinen ja sen jälkimaku oli hedelmäinen. Petit Chablis ei ollut yhtään "pienempi" kuin "varsinainen" Chablis, vaan oikein mainio viini. Tämä oli Marjutin kakkossuosikki tastingin viineistä.
Laroche Chablis 2015
(AOC Chablis; 19,99 €)
Tämäkin viini oli vielä valmistettu ilman tammea. Edelliseen viiniin verrattuna se oli täyteläisempi ja sen tuoksun hedelmäisyys oli kypsempää, toki samaa sitrusta, ananasta, omenaa ja mineraalisuutta oli tässäkin viinissä. Sen maku oli pehmeän hapokas ja raikas sekä hieman mausteinen. Oikein hyvää.
Domaine Laroche Chablis 1er Cru Les Vaudevey 2015
(AOC Chablis Premier Cru;
28,99 €)
Tämän viinin vuosikerta 2011 palkittiin Viini-lehden vuoden valkoviininä vuonna 2014, joten odotukset olivat korkealla. Viinin tuoksussa oli kypsää hedelmää ja mineraalisuutta, tammikypsytys toi mukaan voita, pähkinää ja paahteisuutta. Maku mukaili tuoksua: makeaa kypsää hedelmää, greippistä hapokkuutta, karviaista ja mineraalisuutta. Tyylikäs, hieman kermainen ja savuinenkin Chablis oli Marjutin ykkössuosikki ja Jussin kakkossuosikki.
Domaine Laroche Chablis Grand Cru Les Blanchots 2011 ja 2006 (magnum)
(AOC Chablis Grand Cru;
65,98 € / magnum ei
saatavilla Alkosta)
Tastingin viimeistä viiniä oli tarjolla kaksi vuosikertaa: 2011 ja 2006, joka tarjoiltiin magnum-pullosta.
2011:n tuoksu oli runsas ja monipuolinen: tammikypsytyksen tuomaa voita, vaniljaa ja pähkinää (mutta ei liikaa), raikasta hedelmää, sitrusta ja hunajaa. Myös maku oli monipuolinen ja kypsän hedelmäinen, hunajainen ja pähkinäinen. Viini maistui sellaisenaan, mutta sen voisi myös laittaa kypsymään. Tämä oli Jussin ykkössuosikki.
2006:n tuoksussa oli hyvin integroitunutta tammea, voita, pähkinää ja paahteisuutta, sen hedelmäisyys oli kehittynyt kuivattujen hedelmien suuntaan. Viinin maku oli myös hyvin kehittynyt ja täyteläinen, paahteinen, pähkinäinen ja vaniljainen, mutta kuitenkin hedelmäinen, päällimmäisenä sitrusta ja vaaleaa kivihedelmää. Viini oli tyylikkäästi ikääntynyt, mutta emme jostain mystisestä syystä osanneet arvostaa sitä ihan yhtä paljon kuin nuorempia viinejä.
Muita havaintoja
Viinit maksoivat yleisimmin 1-2 lipuketta/annos (1-2 euroa). Yli yhden lipukkeen viineistä sai pyytämällä puolikkaita annoksia, minkä ansiosta viinejä pystyi maistelemaan useita erilaisia. Hinnat olivat kohtuulliset, tosin yläkerrassa samppanjabaarissa ja drinkkibaarissa (jota emme ehtineet testata) olisi saanut menemään rahaa enemmänkin.
Kahvilan puolella oli tarjolla tiistain Suomi 100 -illalliselta tuttuja alkupaloja hieman ronskimmassa muodossa (6 €). Leipäset olivat edelleen herkullisia eikä toisissakaan alkupaloissa (grillattu sydänsalaatti, kuminanäkkäri ja riimihärkä) ollut valittamista.
Marjutin keskiviikko-illan haasteena oli työkaveria miellyttävän viinin löytäminen - se oli aluksi hankalaa, mutta onnistui viimein. Illan viineistä Marjut haluaisi mainita ensimmäisinä testatut Penfolds Koonunga Hill Cabernet Shiraz 2015:n (13,98 €) ja Charles Smith Velvet Devil Merlot 2015:n (15,49 €).
Työkaverin lasiin päätyi hyvänä arvauksena mausteinen ja herukkainen Koonunga Hill, koska Bin 28 oli valitettavasti ehtinyt loppua. Omaan lasiin taas valikoitui ensimmäisenä pehmeä ja marjainen Velvet Devil, koska Charles Smithin Kungfu Girl Riesling on hyvää ja mieli teki tutustua talon muihinkin viineihin. Sen tilaus meni enemmän tai vähemmän sujuvasti elokuvaviittauksin: "Will I like this wine or will I go all Sideways?" No, olihan se ihan jees, mutta ensimmäisten siemausten jälkeen vaihdoimme laseja työkaverin kanssa.
(Elokuvaviittausten suhteen matka jatkui hieman ontuen, kun toiselle esittelijälle Bottle Shock ei sanonut mitään, mutta Robert Mondavi Cabernet Sauvignon oli siitä huolimatta hyvää.)
Pienen haarukoinnin ja Finca Las Moras Black Label Malbecin jälkeen löytyi illan jackpot: Faustino I Gran Reserva 2004 (25,89 €). Julistimme yksimielisesti pehmeän tanniinisen, marjaisen ja nahkaisen viinin keskiviikon parhaaksi.
Torstaina miellytti Ruffino Modus 2013 (34,99 €), rapsakan tanniininen, kirsikkainen ja mausteinen herkku Toscanasta.
Jussi keskittyi tällä kertaa valkoviineihin. Yali Wetland Reserva Gewürztraminer 2017 (9,99 €) oli parfyyminen, kuivahedelmäinen ja vähän sitruksinen. Maussa oli myös hieman mausteisuutta. Yalilla on hyvä hinta-laatusuhde ja se sopisi esimerkiksi lohen kanssa.
Uuden maailman Rieslingeistä maisteluun pääsivät Nederburg Winemasters Riesling 2017 (11,80 €) ja Rawson's Retreat Riesling 2016 (9,99 €). Näistä Nederburg Riesling oli kevyen hapokas ja mineraalinen. Rawson's Retreat tarjosi puolestaan petroolisuutta ja vihreää omenaa. Molemmat olivat päteviä Rieslingejä, jotka sopisivat kevyille, vaaleille kalaruoille. Jussi piti enemmän Nederburgin hapokkuudesta.
Illan päätti Nederburg The Winemasters Noble Late Harvest 2016 (9,98 €). Makean viinin aromeissa oli kuivattuja hedelmiä, rusinaa, hunajaa ja aprikoosia. Viinin hinta on laatuun nähden naurettavan halpa, joten tätä kannattaa ostaa jälkiruokaviiniksi esimerkiksi juustojen seuraksi.
PS. Tapahtuman kiinnostavin viini - tai ainakin pullo - taisi olla 19 Crimes, jonka AR-teknologiaa hyödyntävä etiketti heräsi henkiin kännykkäappin avulla. Ikävä kyllä ajoituksemme oli kerrasta toiseen kerran huono, ja jono tiskille sekä esittelyshow olivat niin pitkiä, että emme ehtineet tutustua viiniin ollenkaan.