24. joulukuuta 2017

Adventtikalenteri - 4. adventti: joulu ja olut (Olutblogisessiot vol. 3)


Olutbloggaajien sessiot ovat edenneet kolmanteen osaan. Sessioiden ideana on, että yksi bloggaaja kirjoittaa alustuksen jostain olueesen liittyvästä aiheesta. Sen jälkeen muut bloggaajat kirjoittavat samasta aiheesta mitä haluavat. Ensimmäisen session aihe oli keskiolut ja toisen olut ja penkkiurheilu. Tällä kertaa aiheena on joulu ja olut.

Session aihe herättää kysymyksen, miksi jouluna juodaan olutta tai ylipäätään alkoholia? Mässäily ja alkoholin juominen eivät kuulosta hartailta kristillisiltä perinteiltä eivätkä ne sellaisia olekaan. Joulu on vain yksi monista talvipäivänseisauksen aikaan vietetyistä juhlista, joita ihmiset ovat kautta aikojen juhlineet.

Saturnaliasta Yuleen

Antiikin roomalaiset juhlivat 17.-23. joulukuuta Saturnalia-juhlaa sadonkorjuun jumala Saturnuksen kunniaksi. Juhlaan kuului lahjojen antamisen lisäksi Saturnukselle uhratun porsaan syöminen ja ruoan kanssa juotiin tietenkin viiniä. Ajankohta merkitsi vuodenkierrossa roomalaisille keskitalven alkamista, jolloin teurastettiin liika karja, jotta sitä tarvitse ruokkia talvella. Samoihin aikoihin uuden sadon viini alkoi olla juotavaa. Vuodesta 274 lähtien roomalaiset juhlivat Saturnalian jatkoksi 25. joulukuuta auringonjumala Sol Invictusta. Kristinuskon tultua Rooman valtionuskonnoksi samaa päivää ryhdyttiin juhlimaan Jeesuksen syntymäpäivänä.

Pohjoisessa asuvien barbaarien mailla juhlittiin myös talvipäivänseisauksen aikaan. Germaaniset kansat viettivät joulukuun loppupuolella kaksi viikkoa kestänyttä keskitalven juhlaa Yulea. Pohjoisessa sadonkorjuujuhlaa vietettiin jo loka-marraskuun vaihteessa. Yulen aikaan juhlittiin auringon paluuta, sillä vaikka edessä oli vielä monta talvikuukautta, päivät alkoivat pidentyä. Juhlallisuuksiin kuuluivat olennaisesti sadonkorjuun jumalalle Freyrille uhrattu villisika sekä vahva olut. 900-luvulla Norjassa määrättiin jopa lailla, kuinka paljon olutta kotitalouksien pitää panna Yulea varten ja millainen rangaistus odottaa niitä, jotka luistavat velvollisuudestaan. Vähimmillään selvisi sakoilla, paatuneiden sarjarikollisten omaisuus saatettiin takavarikoida.

Skandinaavien sana Yule on lainattu suomeen ensin sanaksi juhla ja myöhemmin uudestaan jouluksi. Joulua tärkeämpi perinteinen juhla oli aiemmin syksyllä vietetty kekri, jonka joulu syrjäytti lopullisesti vasta 1900-luvulla. Kekrinä syötiin ja juotiin runsaasti sekä uhrattiin ruokaa ja juomaa, myös olutta. Sillä kiitettiin saadusta sadosta ja pyrittiin varmistamaan hyvä sato seuraavanakin vuonna. Monet nykyiset joulunviettotavat kuten yhdessä syöminen, oluen juominen ja saunominen olivat alkujaan tapoja juhlistaa kekriä.

Anna, Tuomas ja Nuutti

Perinteisesti jouluolut pantiin perinteisesti joulukuun 15. päivänä eli Annan päivänä. "Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan."

Varsinainen joulunvietto alkoi jo Tuomaan päivänä 21.12. ja jatkui tammikuun alkupuolelle Nuutinpäivään saakka. Tuomaan päivänä sai jo alkaa maistella jouluolutta, mistä juontuvat sanonnat "Tuomas tuleepi tuoppi kainalossa" ja "Tuomaana saa alkaa juomaan". Joulusaunassa oli tapana heittää olutta kiukaalle seuraavan vuoden hyvän sadon varmistamiseksi. Hevosia puolestaan kiitettiin kuluneen vuoden raatamisesta leivällä ja oluella. Hevosia on myös valeltu oluella jouluna. Kun jouluna mentiin nukkumaan, pöydälle jätettiin ruokaa ja olutta tontuille, haltijoille ja suvun vainajien hengille, jotta hekin voisivat juhlia joulua.

Olut (ja sahti) on luultavimmin yksi vanhimpia suomalaiseen jouluun liittyviä elintarvikkeita, joten sille kuuluu kiistattomasti paikka joulupöydässä myös nykyään. Joulukinkku tuli ruokapöytään vasta 1800-luvulla, sitä ennen syötiin lammasta. Suuri osa muistakin nykyisistä jouluruoista kuten riisipuuro ja joulutortut ovat nuorempaa perinnettä. Vaikka ylimystö joi glögiä jo 1500-luvulla, kansanjuoma siitä tuli vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Do They Know It's Christmas?

Itse juon jouluolueksi Mikkellerin Do They Know It's Christmas? -oluen (5,5 %; 3,49 € Alkossa). Etiketissä on kuvattuna joulupukki, joka lienee Leevi and the Leavingsia lainaten jouluaattona kännissä. Väriltään olut on kuparinpunainen. Tuoksussa on karamellisuutta, havua, sitrusta ja hedelmäisyyttä. Maku on katkerahko, greippinen, karamellinen ja mausteinen. Jälkimaku on greippisen katkera. Olut sopinee kinkun seuraksi oikein hyvin.


Tämä blogauksen myötä Loppasuut toivottavat lukijoilleen hyvää joulua!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti