Naistenpäivän kunniaksi Teerenpeli järjesti Ladies Only -viskitastingin (20 €), jonka teemana oli "pellolta pulloon". Marjut päätti astua hetkeksi ulos omalta mukavuusalueeltaan, koska onhan lahtelaista tislaamoa kannatettava. Mitä viskeistä tietämätön sai tastingista irti?
Whiskytisle (63,5 %)
Tisle on tietenkin looginen aloitus, koska tisleestä kaikki alkaa - toisaalta suoraan tynnyristä tullut, yli 60 % vahvuinen, lähinnä öljyiseltä ja hieman viljaiselta pontikalta tuntuva kirkas juoma otti heti kaikki luulot pois. Eipä tätä ilokseen joisi, kuriositeettina sitä pystyi maistamaan pienenpienen tilkkasen verran. Vielä vaatii paljon treenaamista ennen kuin hyvän tisleen oppii erottamaan huonosta, nyt siitä huomasi lähinnä alkoholin polttelun.
Teerenpeli Single Malt Whisky 3 yo
Ensimmäinen varsinainen viski oli juuri viskille vaaditun kolmen vuoden iän saavuttanut single malt. 60 % viskistä on kypsynyt bourbontynnyrissä ja 40 % sherrytynnyrissä. Molemmat tynnyrit antavat viskiin eri aromeita: bourbon makeutta ja vaniljaa ja sherry hedelmäisyyttä ja mausteisuutta.
Teerenpelin kolmevuotias tuntui vielä nuorelta, se oli hieman pistävä ja jopa raa'an oloinen. Sen tuoksusta erotti silti kuivahedelmää, bourbontynnyrin tuomaa vaniljaa, pähkinää ja jopa hentoa kukkaisuutta, maussa tuntui kuivahedelmien lisäksi myös pähkinää. Ei tätä(kään) huvikseen joisi, ei ainakaan kovin paljon.
Teerenpeli Distiller's Choice Kaski (3-4 yo)
Edellistä viskiä hieman vanhempi Kaski on kypsynyt pelkästään sherrytynnyreissä. Sen ehkä yllättävästi makeahkossa tuoksussa oli voimakkaasti hedelmää ja vaniljaa, samoin maku oli makeahko ja suhteellisen helppo tällaiselle viskinyypälle. Kypsien ja kuivattujen hedelmien lisäksi maussa oli hedelmäkakkua, pähkinäsuklaata ja kinuskia. Tykkäsinkö tästä? Vaikea sanoa, mutta kyllä se edellisen voitti.
Teerenpeli Single Malt Whisky 10 yo
Tastingin viimeinen viski on Suomen ensimmäinen kymmenvuotias mallasviski. 85 % siitä on kypsynyt bourbontynnyreissä ja 15 % sherrytynnyreissä. Sen tuoksu oli mieto ja kukkainen, vaniljainen ja toffeinen. Vaniljaisuus jatkui myös maussa, jossa oli hedelmäisyyden lisäksi myös aavistus savua. En osaa sanoa, oliko tämä parempaa kuin edellinen, toisaalta viskit olivat samanlaisia ja toisaalta erilaisia ja suosikkia oli hankala valita. Ehkä tämä viimeinen oli kuitenkin parasta.
Savusta puheenollen - Teerenpeliltä on pian tulossa savuviski. Pitäisiköhän sitä kokeilla?
Summa summarum: avartava kokemus, mutta viski maistuu edelleen... no, viskille. Toki eri viskeistä erottaa jo eri aromeja, mutta hifistelytasolle pääseminen on vielä kaukana. Tietenkin Teerenpelin Pelicans-viski on parasta ikinä (köh), mutta maailman toiseksi parhaan viskin tai edes viskityylin löytämiseen menee vielä aikaa. Jostain on kuitenkin aloitettava!
PS. Seuraava "Pellolta pulloon" -tasting on 28.3.2018.