Cantillon x Cantina Giardiano Tasting Pien Brewpubissa 19.8.2021

Pienin Cantillon x Cantina Giardiano Tastingissa (59 €) 19.8.2021 pääsimme maistamaan harvinaisia Cantillonin Sophia- ja Drogone-lambiceja, jotka on valmistettu yhteistyössä Cantina Giardino -viinitilan kanssa. Lambicit oli maustettu rypäleiden mäskillä ja luonnollisesti niiden pareina olivat samoista rypäleistä tehdyt samannimiset viinit. Kaikkia juomia sai 15 cl kaadot - viiniä oli siis melko runsaasti tavallisiin viinitastingeihin verrattuna!

Lambic on Belgiassa Brysselissä ja Brysselin länsipuolella valmistettava olut, jonka historia juontaa jo 1200-luvulle saakka. Maltaina käytetään yleensä ohraa ja noin kolmanneksen verran vehnää. Oluen erikoisuutena on se, että vierteeseen ei lisätä hiivaa, vaan olut käy spontaanisti villihiivoilla. Lambic on yleensä melko hapanta, joten sitä voidaan maustaa esimerkiksi vadelmilla (framboise) tai kirsikoilla (kriek). Uuden ja vanhan lambicin sekoitus on puolestaan gueuze tai geuze. EU:n nimisuoja lambicilla on ollut vuodesta 1997 alkaen.

Cantillon on vuonna 1900 perustettu perhepanimo, joka valmistaa lambiceja edelleen samalla tavalla kuin perustamisensa aikaan. Panimon yhteydessä Brysselissä sijaitsee myös vuonna 1978 perustettu gueuze-museo (Brussels Gueuze Museum), joka itse asiassa pelasti siihen aikaan epämuodikkaita lambiceja valmistaneen panimon konkurssilta.

Cantina Giardino puolestaan on perustettu vuonna 2003. Natuviineihin keskittyvä talo sijaitsee Campaniassa Ariano Irpinon kaupungissa.

Cantillon Sophia Lambic 2020 ja Cantina Giardino Sophia Greco 2019 (Greco IGP)

Sophia Lambic on sekoitus kaksivuotiasta lambicia sekä Greco-rypäleiden mäskiä. Rypäleet maseroituivat ensin kuuden kuukauden ajan amforassa kuoriensa kanssa, minkä jälkeen niistä puristettiin mehu ja jäljelle jäänyt kuorimäski sekoitettiin lambicin kanssa, toisin sanoen mäskiä sisältävät tynnyrit täytettiin lambicilla ja sekoitus jätettiin maustumaan. Kokeellisten erien jälkeen oluen ensimmäinen virallinen vuosikerta julkaistiin Sophia-nimellä vuonna 2018.

Oluen tuoksussa oli omenahilloa, appelsiinia, sitrusta, hunajaa ja kevyttä hiivaisuutta. Maku oli kirpeä ja hedelmäinen, siinä oli sitrusta, ananasta ja persikkaa. Happamaa jälkimakua hallitsi omenaisuus. Sophia oli lempeän rustiikkinen lambic, jossa oli pientä maanläheisyyttä mukavana mausteena, mutta ei liian hallitsevasti. Se oli lambiceista Marjutin suosikki.

Sophia Lambicin viinipari Sophia 2019 on oranssiviini. Se maseroitui 11 kuukauden ajan kuoriensa kanssa amforassa, minkä jälkeen se kypsyi kastanja- ja akaasiatynnyreissä kuuden kuukauden ajan.

Grecosta saadaan hapokkaita, selkeitä viinejä, jotka on paras nauttia nuorena. Ne oksidoituvat herkästi ja muodostavat pähkinäisiä, karamellisia aromeja. Viinin aromeissa on myös persikkaa ja vihreyttä, ikääntymisen myötä myös yrttisyyttä. Lajikkeen nimi viittaa siihen, että muinaiset kreikkalaiset saattoivat tuoda sen (tai useita Grecoksi kutsuttuja lajikkeita) Roomaan yli 2 500 vuotta sitten. Se saattoi myös olla yksi muinaisten roomalaisten Falernum-viinissä käytetty lajike.

Viinin tuoksu oli makeahko ja runsas. Siinä oli oksidoitunutta omenaa, kypsää sitrusta, pähkinää ja hunajaa. Kuivassa ja täyteläisehkössä maussa oli kirpeää omenaa ja kuivattua aprikoosia. Tanniinejakin viinissä oli oranssiviinien tapaan jonkin verran. Ruokaviininä Sophia saattaisi yllättää iloisesti.

Cantillon Drogone Lambic 2021 ja Cantina Giardino Drogone 2013

Drogone Lambic on valmistettu samalla tavalla kuin Sophiakin eli sekoittamalla lambicia ja rypäleiden kuorimäskiä (erään käytettiin sitä 300 kg) ja antamalla niiden uuttua keskenään kymmenen viikon ajan. Tällä kertaa tosin rypäleenä oli punainen Aglianico, joka maseroitui ensin kastanjatynnyreissä kolmen kuukauden ajan, lambic puolestaan oli kolmivuotiasta. Oluen ensimmäinen, pieni erä valmistui vuonna 2019.

Drogone oli suunnilleen yhtä hapan kuin Sophia eli Marjutin mielestä ei kovinkaan hapan, vaan melko limpparimainen. Oluen tuoksu oli punamarjainen, siinä oli kirsikan, mansikan ja puolukan lisäksi punaista omenaa. Pirskahteleva maku toisti tuoksun aromeja ja sen puolukkaisuus toi mieleen vispipuuron. Se oli lambiceista Jussin suosikki.

Drogone Lambicin viinipari Cantina Giardino Drogone oli täyteläinen punaviini. Se on käynyt spontaanisti luonnonhiivoilla ja kypsynyt 12 kk tammitynnyreissä.

Aglianico on todennäköisesti eteläitalialainen alkuperäislajike. Sitä viljellään enimmäkseen Campanian ja Basilicatan alueilla ja jonkin verran myös Australiassa, Kaliforniassa ja jopa Kanadassa. Lajikkeesta saadaan voimakkaita marjaisia ja tanniinisia viinejä, ja joskus sitä kutsutaankin "etelän Baroloksi" (il Barolo del Sud). Joidenkin tutkijoiden mukaan myös Aglianicosta saatettiin valmistaa Falernumia.

Cantina Giardino Drogone 2013 oli aromeiltaan mausteinen ja marjainen. Sen tuoksussa oli kirsikkaa, mustaherukkaa ja kahvinpapuja. Tuhti, pehmeä ja mausteinen maku toisti tuoksun aromeja. Maussa oli runsaasti tanniineja, mutta hapokkuuttakin löytyi eli kahdeksan vuoden iässä viini alkoi jo olla mukavasti kehittynyt, mutta kuitenkin vielä nuorekas. Sellaisenaan se vaati ruokaa seurakseen. Se oli meidän kummankin viinisuosikki.

Summa summarum

Toiko oluen ja viinin yhdistäminen sitten lopputulokseen jotain erityistä? Lambicien ja niihin käytettyjen viinien yhteyden ainakin huomasi, varsinkin Sophian kohdalla. Toisaalta Drogone ei ollut pelkästään imenyt itseensä viinin aromeja, siinä oli omaakin luonnetta. Molempien kohdalla lopputulos oli enemmän kuin osiensa summa.