Mr. Nebbiolo järjesti pitkästä aikaa etätastingin! Tällä kertaa aiheena olivat Alessandro Riveton viinit. Viinitilan edustajia ei ollut mukana, mutta muuta ohjelmaa riitti kyllä koko illan ajaksi. Espoon IPA-raati kokoontui maistelemaan viinejä antipasto-henkisen pöydän ääreen.
Illan punaviinit olivat tuttuja noin vuoden takaisesta etätastingista, joten oli kiinnostavaa päästä vertailemaan muistiinpanoja.
Alessandro Rivetto Albori Nascetta 2018
DOC Langhe, Italia;
Nascetta;
28,55 €
Nascetta (eli Nas-cëtta tai Anascetta) on Piemonten alueen alkuperäislajike. Vaikka siitä saadaan hyvälaatuisia viinejä, 1800-1900-luvuilla se raivattiin melkein kokonaan pois tuottoisampien lajikkeiden tieltä. 1990-luvun puolivälissä alkoi Nascettan uusi tuleminen, kun sen järjestelmällinen viljely aloitettiin uudelleen Novellon kunnassa. Vuonna 2002 kunta pääsi osaksi Langhe DOC -laatuluokitusta ja ja vuonna 2010 se sai oman laatuluokituksensa Langhe Nas-cëtta del Comune di Novello DOC:in.
Nascettasta saadaan raikkaan hapokkaita ja kukkaisia viinejä, joissa on kurjenmiekkaa (eli iiristä), akaasiankukkaa, kypsiä trooppisia hedelmiä, omenaa, greippiä, hunajaa ja pähkinää, tammikypsytettyinä myös vaniljaa ja mausteisuutta.
Tasting alkoi valkoviinillä, joka on kuvauksen mukaan "Piemonten valkoinen harvinaisuus, myös valkoiseksi baroloksi kutsuttu Nas-Cetta". Viini jäi meille mieleen viime syksyn Viinikylästä mielenkiintoisena uutena tuttavuutena ja se oli edelleen varsin kiinnostava ja keskustelua herättävä tapaus.
Kullankeltaisen viinin tuoksu ei tuonut heti mieleen Italiaa niin kuin monen muun valkoviinin tuoksu tekee. Itse asiassa viinin kannatti antaa lämmetä hieman, sillä jääkaappikylmänä siitä ei saanut vielä paljoakaan irti, mutta pian raatimme keskustelu rönsyili yhtä runsaana kuin viinin puoliaromaattinen tuoksukin: voimakkaan kukkainen ja parfyyminen tuoksu toi mieleen jasmiinin ja akaasian sekä kaverin mummon runsaasti kukkineen gardenian eli keikarinkukan. Lisäksi tuoksussa tuntui pähkinää ja maapähkinävoita, hunajamelonia ja hunajaa, kypsää sitruunaa. litsiluumua ja hieman hapettumaan päässyttä omenaa.
Viinin maku oli hapokas ja kuivempi kuin mitä tuoksu lupaili, ja se toi jossain määrin mieleen kuivat furmint-viinit. Myös maussa maistui kukkia ja trooppisia hedelmiä, ja raikas hapokkuus ja mineraalisuus antoivat pirteän vaikutelman, ja kaikkiaan viini oli varsin miellyttävää juotavaa.
Nascetta tuntui hyvältä ruokaviiniltä, ja sitä voisi kokeilla vaikkapa kuhan kanssa. Se kestäisi myös säilytystä, jos sitä nyt sattuisi hankkimaan pullon tai pari jemmaan.
Alessandro Rivetto Langhe Nebbiolo 2020
DOC Langhe, Italia; 100 %
Nebbiolo;
13,90 €
Edellisessä tastingissa oli mukana Langhe Nebbiolon vuosikerta 2016, nyt tarjolla oli muutaman vuoden nuorempi versio. Ilahduttavasti sen hinta on laskenut uuden vuosikerran myötä lähes puoleen aiemmasta, sillä aiempi vuosikerta maksoi noin 25 €. Toki se oli silloinkin ihan vastinetta rahoille, mutta noin 14 €:n hintisena viini on oikeasti aivan uskomattoman edullinen.
Sinertävänpunaisen viinin runsaassa tuoksussa oli tummia marjoja, hapankirsikkaa, vadelmaa ja mustikkaa, pippuria ja muita mausteita, tervaa ja tervaleijonaa, kukkaisuutta ja hieman kuivia lehtiä.
Viinin tanniinit olivat napakat ja samoin sen hapokkuus oli hyvä, joten elementit tasapainottivat toisiaan. Maussa maistui tummia marjoja, joista kirsikka voimistui pikkuhiljaa ilmaantumisen myötä. Nahkaa tuntui ehkä aavistus. Viini oli edelleen robusti arkiviini, joka sopisi kovien juustojen, salamin ja kypsän lihan kanssa, ehkä myös peuran tai ankan kanssa.
Langhe Nebbiolossa tuntui olevan enemmän kaikkea, ja toisin kuin edellisellä kerralla, se oli (vain) Marjutin ykkössuosikki. Sitä voisi myös jemmata muutaman pullon varastoon, sillä sen hinta-laatusuhde on aivan loistava.
Alessandro Rivetto Barbaresco 2016
DOCG Barbaresco, Italia;
Nebbiolo;
35,85 €
Vuosi 2016 oli Piemonten alueella erinomainen, joten olikin kiinnostavaa maistaa huippuvuoden barbarescoa uudelleen vuoden tauon jälkeen.
Viinin tuoksu oli tumman marjainen, hapankirsikkainen ja pippurinen. Lisäksi siinä tuntui kohtalaisesti raikasta yrttisyyttä, eukalyptusta sekä koivun- ja teenlehtiä. Langhe Nebbioloon verrattuna Barbaresco tuntui hillitymmältä ja tyylikkäämmältä.
Jotkut kutsuvat baroloa Piemonten kuninkaaksi ja viereisessä kylässä tehtävää barbarescoa kuningattareksi. Viineissä onkin paljon samaa. Siinä maistui tummia marjoja, hieman vaniljaa ja mausteisuutta, tanniinit olivat napakat ja hapokkuus tuntui hyvin. Ruoka pehmensi viinin makua niin, että ilman ruokaa se vaikutti jopa hieman kiukkuiselta. Vuotta vanhempaa ikää ei huomannut oikeastaan ollenkaan, ja viinin voisi varmasti laittaa varastoon vielä useaksi vuodeksi.
Barbaresco kaipasi seurakseen ruokaa, esimerkiksi kovia juustoja ja leikkeleitä tai vaikkapa grillattua lihaa tai riistaa. Kannattaa myös avata se ajoissa ilmaantumaan.
Edelliseen tastingiin verrattuna asetelma kääntyi toisin päin: Barbaresco oli tällä kertaa kaikkien muiden raatilaisten suosikki.