26. huhtikuuta 2018

Grand Champagne Helsinki 2018

Kuva: Tarja Sipiläinen

Jälleen kerran koitti Grand Champagne Helsingin aika. Kävimme paikan päällä lauantaina 21.4. eli tapahtuman viimeisenä päivänä. Olimme varanneet paikat vain Special Club -tastingiin (60 €), muuten ohjelmassa oli vapaata surffailua.

Special Club


Special Club eli Club Trésors de Champagne on vuonna 1971 perustettu pienten samppanjantuottajien/artesaanituottajien yhdistys, joka haluaa tuottaa erittäin laadukkaita, tiukat kriteerit täyttäviä samppanjoita. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 28 tuottajaa, joista pääsimme tutustumaan neljään.


Moussé Fils Spécial Club 2013
(100 % Meunier)

Moussé Fils Spécial Club 2013 oli tummasävyinen ja täyteläinen. Sen paahteinen tuoksu vaikutti jopa aavistuksen raskaalta ja tarjosi kypsiä hedelmiä, kuten omenaa sekä punaisia marjoja, punaherukkaa ja karpaloa. Runsas maku jatkoi tuoksun linjoilla ja sen sitrus jäi tuntumaan jälkimakuun. Mielenkiintoinen aloitus.

A. Margaine Spécial Club 2011
(90 % Chardonnay, 10 % Pinot Noir)

A. Margaine Spécial Club 2011 oli puolestaan hapokas ja raikas ja tarjosi pienen paahteisuuden lisäksi limeä. Tästä oli vaikea sanoa mitään erityistä, kiva samppanja kaiken kaikkiaan. A. Margainen samppanjoista tämä miellytti Jussia enemmän.

A. Margaine Spécial Club 2012
(90 % Chardonnay, 10 % Pinot Noir)

A. Margaine Spécial Club 2012 oli vuoden nuorempi kuin edellinen, mutta vuosikerran vaikutuksen huomasi hyvin: samppanjan tuoksu tuntui kypsemmältä kuin vuotta vanhemman samppanjan. Sen aromeissa oli omenaa, greippistä hapokkuutta ja yrttejä. Kiva samppanja tämäkin, A. Margainen samppanjoista Marjutin suosikki.

Pierre Gimonnet Grands Terroirs de Chardonnay Spécial Club 2012
(100 % Chardonnay)

Pierre Gimonnet Grands Terroirs de Chardonnay Spécial Club 2012 oli kiinnostava: sen tuoksu oli paahteinen, appelsiininkuorinen ja omenainen, mutta maku oli sitruksisempi, pirteämpi ja hapokkaampi kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Tuoksun ja maun välinen kontrasti oli hauska.



Moussé Fils Spécial Club 2012
(100 % Meunier)

Viides samppanja oli samalta valmistajalta kuin ensimmäinen, mutta vuoden vanhempi. Ennakkotietojen mukaan tastingissa piti olla vuosikerrat 2011 ja 2012, mutta samppanjat olivatkin hypänneet vuotta nuoremmiksi.

Ensimmäisen samppanjan lailla myös Moussé Fils Spécial Club 2012:n tuoksu oli tummasävyinen, runsas ja paahteinen, mutta siitä havaitsi nyt myös kinuskia ja kypsää omenaa, samoin maussa oli tuoksun aromien lisäksi pähkinää. Kahdesta Moussé Filsin samppanjasta tämä oli enemmän meidän mieleemme.

J. Lassalle Spécial Club 2012
(30 % Chardonnay, 48 % Meunier, 22 % Pinot Noir)

J. Lassalle Spécial Club 2012 vei taas eri tunnelmiin. Sen kepeässä ja kukkaisessa tuoksussa oli valkoherukkaa ja vihreää karviaista ja samat aromit jatkuivat myös maussa sitruksen ja raparperin lisäksi. Elegantti samppanja.

Pierre Gimonnet Millésime de Collection Spécial Club 2008
(100 % Chardonnay)

Pierre Gimonnet Millésime de Collection Spécial Club 2008:n tuoksu oli neljä vuotta nuoremman parinsa tavoin aavistuksen paahteinen, sen lisäksi kinuskinen, päärynäinen ja meloninen. Samalla tavoin hapokkuudellaan ja raikkaudellaan yllättävässä maussa oli lisäksi sitrusta ja mantelia. Tämä oli Pierre Gimonnet -parivaljakosta suosikkimme.

J. Lassalle Spécial Club 2008
(30 % Chardonnay, 48 % Meunier, 22 % Pinot Noir)

Viimeisen samppanjan, J. Lassalle Spécial Club 2008:n, tuoksussa oli kinuskia, toffeeta ja uuniomenaa. Jos edellinen samppanja oli päärynää kinuskikastikkeen kanssa, tämä oli mehevää uuniomenaa. Samppanjan pehmeässä ja täyteläisessä maussa oli paahteisuuden lisäksi greippistä hapokkuutta. Tämä oli ehdottomasti suosikkimme koko tastingin samppanjoista (ja sai kehuja muiltakin sitä maistaneilta, koska suositus lähti Whatsappissa saman tien).

Muita samppanjoita



Marjut: tuntui siltä, että tänä vuonna lasiin päätyivät vanhat tutut - tosin vanha suosikkini Amour de Deutz oli tänä vuonna Rare and Fine -pullo ja osuin tiskille kolme varttia liian aikaisin, joten jäin ilman. Ehkä tuttujen samppanjoihin turvautuminen oli helppo ratkaisu: kun tarjolla on todella paljon kaikkea, tuttu nimi tuntuu turvalliselta, vaikka oikeasti viisaampaa olisi ollut kokeilla uusia samppanjoita nyt, kun siihen oli mahdollisuus.

Toisaalta Krug Grande Cuvèe oli vaan hyvää, samoin pahinta Amourin puutetta kompensoinut Deutz Brut 2006. Bollinger R.D. 2004 piti maistaa, koska kaikki muutkin kokeilivat uutta vuosikertaa - ja olihan se taattua Bollingeria. Parhaiten mieleen jäi kuitenkin kovin herkullinen De Sousa Cuvee Umami.


Jussi: Jos James Bond -fani käy samppanjatapahtumassa, on pakko juoda Bollingeria. Sen vuoksi lasiin päätyi Bollinger La Grande Année Brut 2007. Paahteinen, sitruksinen, kypsän omenainen ja mineraalinen samppanja oli erinomaista. En kieltäydy kahdesti tästä samppanjasta.

Rosésamppanjoista maistuivat parhaiten Palmer & Co Rosé Réserve Champagne Brut ja Nicolas Feuillatte Palmes d'Or Rose Brut. Molempien aromimaailmassa oli punaisia marjoja ja vadelmaa, mutta Palmer & Co oli paahteisempi.

Kiitämme:
  • runsasta valikoimaa
  • hyvää ruokaa
  • hyvää seuraa

Moitimme:
  • kahvipaikan puuttumista
  • omaa suunnatonta haahuiluamme, olisi pitänyt suunnitella paremmin

Koska tapahtumaa on analysoitu ja monet samppanjat kehuttu jo aiemmin ja olemme edelleen samaa mieltä, tässä aikaisempia tunnelmia:

Seuraava Grand Champagne Helsinki on 9.-11.5.2019.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti