Ravintola Bassi
Eteläesplanadi 22
Turkulainen ravintola Bassi laajensi toimintaansa kesäkuussa ja avasi uuden ravintolan Helsinkiin Eteläesplanadille. Ravintola jakautuu kahteen kerrokseen: yläkerrassa on fun dining -puoli, jonne kannattaa varata pöytä ja alakerrassa taas bistro, jossa on hieman yläkertaa suppeampi ruokalista ja jonne voi poiketa ilman pöytävarausta.
Bassin vetonaula on äyriäisvati, jota myydään Turun ravintolassa jopa useita kymmeniä illassa. Syyskuun alussa ehdimme viimein kokeilemaan, miten Bassin äyriäisvati pärjää jo aikaisemmin testaamillemme laivojen äyriäisvadeille.
Äyriäisvati maksoi 45 €/hlö ja siihen sisältyi Jäämeren katkarapuja, kuningasrapua, marinoitua mustekalaa, merirapu, osteri, kampasimpukka, sinisimpukoita ja Bassin skagen. Lisukkeina tarjottiin Rhode Island -kastiketta, aiolia, sitruunadippiä, kevätsipulivinaigrettea, tabascoa ja paahdettua briossia. Täydensimme äyriäisvadin vielä puolikkaalla hummerilla, jolloin hinnaksi tuli 69 €.
Hinta näyttää tosin nousseen syysmenun myötä, sillä vati maksaa nyt 49 € tai 73 € hummerin kanssa.
Alkumaljaksi otimme Perrier-Jouët Brut -samppanjaa (15 €/lasi). Ruokajuomaksi valitsimme perinteisen rieslingin sijaan Max Mueller Silvanerin (58 €/plo), sillä seurueemme muut jäsenet eivät halunneet kovin hapokasta viiniä. Silvaner oli helppo valinta, sillä olimme jo todenneet sen toimivan rapujen kanssa.
Äyriäisvati oli reilun kokoinen, sen lisäksi ei kaivannut alku- tai jälkiruokaa. Halutessaan voi tietysti nauttia aluksi vaikkapa skagenia briossin kanssa.
Kaikki annoksen osat olivat erinomaisia. Hummeri oli mehevää ja katkaravut sekä kuningasrapu maukkaita. Pieni annos kevätsipulivinaigrettea sai sinisimpukat maistumaan entistäkin paremmilta, ja aioli sekä Rhode island -kastike kävivät hyvin katkarapujen dipiksi.
Hieman yllättäen annoksen parhaimmistoon nousi mustekala, jonka rakenne ja marinointi olivat lähes täydellisiä. Kumpikaan meistä ei ole suuri mustekalaruokien ystävä, mutta Bassi sai haluamaan lisää mustekalaa. Silvaner toimi äyriäisvadin kanssa hyvin, kuten olimme olettaneetkin. Paitaa suojannut ruokalappu oli hyvä keksintö, mutta käsienpesua varten tarjolla olisi voinut olla kasa kosteuspyyhkeitä, kuten laivojen äyriäisvatien kanssa oli.
Summa summarum
Bassin äyriäisvati meni maistamiemme äyriäisvatien kärkeen. Suosittelemme sitä ehdottomasti äyriäisten ystäville. Ehkä käymme testaamassa myös alkuperäisen Bassin, kun seuraavan kerran menemme Turkuun.