Viiniposti järjesti Tommasi Wine & Dine -illallisen (55 €) Katajanokalle syyskuun puolivälissä avautuneessa Locanda Scappissa 10.10.2019. Viinejä esitteli Tommasin Elena Zin.
Nimensä Locanda Scappi on saanut kuuluisan italialaisen kokin, Bartolomeo Scappin mukaan. Hän kirjoitti vuonna 1570 Opera dell'arte del cucinaren, joka on yksi maailman ensimmäisistä keittokirjoista. Kirjassa on noin 1 000 erilaista reseptiä - eikä siinä vielä kaikki! Scappin kirja oli maailman ensimmäinen kuvitettu keittokirja.
Tommasin vuonna 1902 perustettu viinitalo sijaitsee Italian Venetossa Valpolicella Classico -alueella. Talo on pikkuhiljaa laajentunut myös muualle Italiaan ja sillä on nykyisin viinitarhoja myös Veronassa, Trevisossa, Lombardiassa, Toscanassa ja Apuliassa. Tällä hetkellä talon johdossa on jo neljäs sukupolvi.
Edellisen kerran tutustuimme Tommasin viineihin lähes kaksi vuotta sitten - tosin tuntuu siltä, että siitä olisi vain hetki.
Ravioleja
Tommasi Casisano Brunello di Montalcino 2013
DOCG Brunello di Montalcino, Toscana; 100 % Sangiovese Grosso; 48,80 € (vuosikerta 2012)
Ensimmäisenä ruokalajina oli ravintolassa itse tehtyjä ravioleja, joiden kanssa tarjoiltiin haudutettua lihaa. Annoksesta huomasi heti, että nyt ei turhaan hifistellä lautaselle asettelun kanssa, vaan maut saavat puhua puolestaan. Raviolit olivat ronskina kekona lautasella ja niiden päälle oli rouhittu vähintäänkin riittävästi juustoa. Pasta oli sopivan al dente ja liha maukasta.
Tommasi Casisano Brunello di Montalcino 2013 on kypsynyt vähintään kolme vuotta suurissa slavonialaisissa tammitynnyreissä ja sen jälkeen vielä 4 kk pulloissa ennen myyntiin laskua. Viini oli tuttuun tapaan runsas ja täyteläinen, tumman marjainen, yrttinen, mausteinen ja nahkainen sekä samaan aikaan napsakan hapokas ja tanniininen. Mukana oli myös hieman kukkaisuutta ja tervaa.
Lihaisan pasta-annoksen kanssa viini sopi loistavasti - toisaalta se oli myös niin herkullista, että sitä ei malttanut olla maistelematta sellaisenaan varsinkin, kun ilmaantuminen pehmensi sen makua.
Jänisragu ja polentaa
Paternoster Don Anselmo 2013
DOC Aglianico del Vulture, Basilicata; Aglianico
Toisena annoksena tarjoiltiin jänisragua ja polentaa. Suussasulavan meheväksi kypsennetty jänis oli höystetty tummalla kastikkeella ja porkkanoilla ja aseteltu reippaalla otteella annostellun polentan päälle.
Paternoster-viinitalo on Tommasin tuoreimpia kumppaneja, sillä Tommasi solmi yhteistyösopimuksen noin 20 hehtaarin kokoisen viinitilan kanssa hieman yli kolme vuotta sitten. Aglianicoistaan tunnettu Paternoster on Tommasin tapaan perhetila, ja tällä hetkellä tilan toiminta on kolmannen sukupolven käsissä.
Paternosterin perustajan Anselmo Paternosterin mukaan nimetty viini oli mielenkiintoinen. Alueen vulkaaninen maaperä toi viinin aromeihin tuhkan ja laavan aromeja, jotka yhdistyivät Aglianico-rypäleen tummiin marjoihin, luumuun, yrttisyyteen, rapsakoihin tanniineihin ja hapokkuuteen. Viini ei ollut turboahdettu, mutta varsin kiinnostava, runsas ja moniulotteinen.
Myös se toimi ruoan kanssa loistavasti ja oli illan viineistä meidän molempien suosikki.
Juustoja, omenahilloa ja hunajaa
Tommasi Amarone della Valpolicella Classico 2015
DOGC Amarone della Valpolicella Classico, Veneto; 50 % Corvina Veronese, 30 % Rondinella, 15 % Corvinone, 5 % Oseleta; 39,99 €
Jälkiruoaksi tarjoiltiin kolmea erilaista juustoa, itse tehtyä omenahilloa ja hunajaa. Juustojen kanssa on harvemmin saanut omenahilloa, mutta yhdistelmä toimi - hunaja ei ehkä aivan yhtä hyvin. Joka tapauksessa juustot olivat herkullisia ja hillo myös.
Tommasin Amarone della Valpolicella Classico on klassinen Amarone eli meditaatioviini parhaimmillaan. Vaikka se valmistetaan kuivatuista rypäleistä, viini ei kuitenkaan ole makeaa, vaan jossain määrin jopa kahvisen karvas (amaro = katkera, karvas). Täyteläisen viinin tuoksussa oli runsaasti tummia marjoja, kirsikkaa ja luumua sekä mausteita ja suklaata. Myös tämä viini oli samaan aikaan sekä tanniininen että hapokas.
Amarone sopii loistavasti Suomen syksyyn ja talveen. Juustojen ja hillon kanssa se on kovin lohduttava yhdistelmä, kun illan viilenevät ja pimenevät.
Tiramisu
Lohdutuksesta puheenollen - saimme vielä lopuksi tiramisua. Pehmeän mascarponejuustoinen, kahvinen ja kaakaoinen jälkiruoka olisi saattanut kaivata seurakseen tilkkasen makeaa viiniä, mutta maistui myös sellaisenaan. Oijoi.
***
Illan viineistä on enemmän Viinipostissa: Tommasin viinit - Italialainen viinitrilogia á la Tommasi