Vinice Wine Bar
Kanavakatu 3, Helsinki
Vinice Wine Bar on viime lokakuun alussa Katajanokalle avattu pientuottajien, varsinkin tšekkiläisten pientuottajien, viineihin erikoistunut viinibaari. Sen nimi on tšekkiä ja tarkoittaa "viinitarhaa". Suomen sommelierit ry järjesti kannattajajäsenilleen vierailun Viniceen 14.3.2024 (25 €). Illan aikana viinibaarin perustaja Radim Mušálek esitteli meille viisi tšekkiläistä viiniä.
Tšekkiläiset viinit eivät ole lähellekään yhtä tunnettuja kuin tšekkiläiset oluet, mutta alueen viinillinen historia on pitkä ja monivaiheinen. Jo muinaiset roomalaiset viljelivät alueella viiniä etuvartioissaan ja teorioiden mukaan Grüner Veltliner ja Welschriesling olisivat jo silloin saattaneet saapua alueelle.
1300-luvulla kuningas Kaarle IV arvosti viiniä niin paljon, että perusti runsaasti viinitarhoja Prahan ympäristöön, samoin munkkiluostarit ja aateliset eri puolilla Böömiä ja Määriä noudattivat hänen esimerkkiään. 30-vuotisen sodan (1618–1648) aikana suuri osa viinitarhoista tuhoutui, mutta uusia tarhoja istutettiin runsaasti sen jälkeen ja tuotanto kasvoi, kunnes 1800-1900-lukujen vaihteessa viinikirva tuhosi viinitarhat lähes kokonaan. Kommunismin aikana viinintuotantossa keskityttiin huonolaatuisiin bulkkiviineihin, mutta sen jälkeen alkoi uusi nousu. Moderni viinilainsäädäntö ja -tuotanto alkoi kehittyä 1990-luvun puolivälissä ja kehitys jatkui edelleen Tšekin liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 2004.
Tšekin kaksi tärkeintä viinintuotantoaluetta ovat Määri (Moravia), jonka suurin viinialue on Mikulovská ja Böömi (Bohemia), jonka suurin viinialue on Mělník. Alueellisia laatuluokituksia (VOC eli Vino Originálni Certifikace) on 13. Niistä 12 (mm. VOC Mikulovsko) on Määrin alueella ja vain yksi Böömissä. Myös suurin osa viinitiloista ja -tarhoista sijaitsee Määrissä (n. 18 000 ha), jossa tuotetaan noin 96 % tsekkiläisistä viineistä.
Vaikka tsekkiläiset viinit eivät olekaan kovin tunnettuja, litroina mitattuna Tšekissä tuotetaan asukasta kohden enemmän viiniä kuin esimerkiksi Saksassa ja Kroatiassa. Kaksi kolmasosaa siitä on valkoviiniä. Suosituin rypälelajike on Veltlínske zelene (Grüner Veltliner), ja muita suosittuja lajikkeita ovat Riesling, Müller-Thurgau ja Welschriesling. Valkoviineille tyypillistä on raikas hapokkuus, hedelmäisyys ja mineraalisuus. Punaisista lajikkeista suosittuja ovat esim. Saint Laurent ja Blaufränkisch.
Gala Blanc de Blancs
Chardonnay, Pinot Blanc
Gala Vinařství eli Galan viinitila sijaitsee Bavoryn kylässä lähellä Itävallan rajaa, suunnilleen Brnon ja Wienin puolivälissä. Talon perustaja Jaromír Gala on viininviljelijä kolmannessa polvessa: hänen molemmat isoisänsä viljelivät ja valmistivat viiniä ja hänen isänsäkin sen mukaan, mitä ajan rajoitukset sallivat. Talo omistaa 8 hehtaaria viinitarhoja.
Kirpeän hapokas ja sitruunainen kuohuviini on valmistettu perinteisellä pullokäymismenetelmällä. Se on kypsynyt kaksi vuotta pullossa. Viinin aromeissa on myös vihreää omenaa, päärynää, hunajamelonia sekä hieman mineraalisuutta ja paahteisuutta. Kaikkiaan se on oikein mukavaa juotavaa ja hyvä illan aloitus.
Sonberk Pálava 2022
VOC Mikulovsko
Pálavan kehitti vuonna 1953 Josef Veverka risteyttämällä Gewürztraminerin (tai Roter Traminerin) ja Müller Thurgaun. Virallisesti se hyväksyttiin omaksi lajikkeekseen vuonna 1977. Se on Tšekin kymmenen viljellyimmän lajikkeen joukossa, ja suurimmaksi osaksi sitä viljellään Mikulovin alueella. Sitä viljellään hieman alle 600 hehtaarin alueella ja marginaalisesti Slovakian puolella. Siitä valmistetaan sekä kuivia että makeita viinejä, jotka ovat tyypillisesti runsaita, aromaattisia, hedelmäisiä ja hieman mausteisia.
Vuonna 2003 perustettu Sonberkin viinitalo sijaitsee Popicen kylässä noin 30 km Brnon kaupungista etelään Sonnenbergin kukkulalla, mistä talo on saanut nimensäkin. Kukkulan alueella on viljelty viiniä jo muinaisten roomalaisten aikaan ja tuotettu laatuviinejä vuosisatojen ajan: viinit olivat saaneet hyvän maineen kuninkaallisten keskuudessa jo 1500-luvulla ja 1700-luvulla alueen tarhat mainittiin Määrin ensimmäisessä viinin alkuperämerkintäjärjestelmässä viiden parhaan joukossa. Talon tavoitteena on tuottaa Tšekin parhaita viinejä alueen perinteiden mukaisesti.
Viini on aromaattinen, kukkainen ja mausteinen ja tuo mieleen sekä muscatin että gewürztraminerin. Vaikka viini onkin kuiva, se maistuu hedelmäisen makealle eikä se ole kovinkaan hapokas. Homejuuston kanssa se sopii hyvin.
Sonberk Riesling 2020
VOC Mikulovsko
Suurissa, vanhoissa tammitynnyreissä kypsynyt riesling tuoksuu trooppisen hedelmäiselle ja hieman petroliselle, toisin sanoen sen tunnistaa kyllä rieslingiksi. Vaikka tammikypsytyksen pitäisi olla hienovaraista, sen tuomat aromit huomaa melko nopeasti. Viini on rutikuiva ja hapokas, mutta kuitenkin hedelmäinen, ja sen maussa on sitruunaa ja hieman mineraalisuutta. Tammikypsytys on tuonut suutuntumaan jonkin verran paksuutta.
Vaikea sanoa, mitä mieltä tästä rieslingistä on. Ainakin se on varsin mielenkiintoinen tulkinta.
Gala Hermes Ryzlink Vlašský 2021
Welschriesling
Welschriesling ei nimestään huolimatta ole sukua Rieslingille. Jotkut saattavat tuntea sen myös nimellä Graševina. Lajikkeen maine ei myöskään ole kovin hyvä, sillä se tuo mieleen lähinnä halvat itäeurooppalaiset bulkkiviinit, mutta onneksi welschrieslingien taso on ollut nousussa.
Viinin tuoksussa on vaaleita hedelmiä, vihreää omenaa ja päärynää sekä hieman limeä ja jonkin verran mineraalisuutta. Maku on kevyt ja kohtalaisen hapokas. Tuoksusta tuttujen hedelmien lisäksi siinä maistuu myös greippiä, karviaista ja jopa jonkin verran pippurisia mausteita. Viini yllättää iloisesti, sillä se on hieno ja moniulotteinen. Jos tällaisia viinejä tulisi vastaan enemmän, Welschrieslingin maine paranisi huimin harppauksin.
Otec dcera Hibernal 2022
Hibernal on hybridilajike, Seibel 7053:n (Chancellor) ja Rieslingin (klooni 239) risteytys, jonka kehitti vuonna 1944 Heinrich Birk Geisenheimin yliopistossa. Se hyväksyttiin viralliseksi lajikkeeksi vuonna 1999. Vaikka lajike kehitettiin Saksassa, sitä viljellään enimmäkseen Moldovassa ja Tšekissä. Viinit muistuttavat Scheurebea: ne ovat sitruksisen hapokkaita, yrttisiä ja kukkaisia.
Otec dcera eli Vinařství Fabikovič / Martincová on isän ja tyttären yhteinen projekti (otec dcera = "isä tytär"). Viinitilalla on kolme hehtaaria viinitarhoja Velké Bílovicessa Etelä-Määrissä. Niillä viljellään enimmäkseen perinteisiä lajikkeita, mutta myös homeenkestäviä hybridilajikkeita (esim. Hibernal ja Solaris).
Viini on puolimakea, mikä on mukava asia illan päätteeksi. Sen tuoksussa ja maussa on runsaasti herukanlehteä, jota makeus tasapainottaa eikä herukkamehuisuus ole liian herukkaista. Maussa on myös makeaa limeä. Viini oli mukava kuriositeetti - sitä tuskin olisi päässyt maistamaan muuten ja oli hauska tutustua myös uuteen rypälelajikkeeseen.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun pääsimme tutustumaan tšekkiläisiin viineihin: kolme vuotta sitten tsekkasimme tässäkin tastingissa olleiden viinien aiempia vuosikertoja X-Cellarin etätastingissa.
Vinice Wine Barissa taas ehdimme poiketa pari viikkoa aiemmin maistelemassa silloin tarjolla olleita ukrainalaisia viinejä.