Torstain pääsyliput tarjosi Lignell & Piispanen
Grand Champagne Helsinki järjestettiin viidennen kerran 9.-11.5.2019. Se on jo parin vuoden ajan ollut maailman suurin samppanjatapahtuma kellarimestarien määrällä mitattuna, joten ei ihme, että Vanha ylioppilastalo oli taas täpösen täynnä jo torstaista alkaen. Näytteilleasettajien määrä oli lisääntynyt hieman, nyt yläkerran parvikin oli otettu käyttöön ja samppanjaparvekkeella esittäytyi kuusi maahantuojaa etsivää samppanjataloa.
Pääsylippu maksoi 18 € ja siihen sisältyi tuttuun tapaan Lehmann Glass Opal 21 -samppanjalasi. Samppanjat maksoivat enimmäkseen 2-6 lipuketta eli 5-15 € per maisteluannos. Tänä vuonna SeamChip-korttia olisi kai voinut ladata kännykkäsovelluksella, mutta latasimme aluksi niin paljon lipukkeita omille korteillemme, että emme päässeet testaamaan sitä - tai ainakin tapahtuma löytyi sovelluksesta, mutta siitä ei muuten kerrottu missään.
Kävimme tapahtumassa torstaina Lignell & Piispasen kutsumina ja lauantaina omalla kustannuksella.
Champagne Jeeper
Lignell & Piispasen maahantuoma Jeeper-samppanja oli meille uusi tuttavuus, joten oli mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen. Torstaina maistoimme neljä samppanjaa ja lauantaina osuimme sopivasti paikalle, kun La Grande Cuvée Millesime 2008 (Pinot Noir, Meunier, Chardonnay; 4 lipuketta) oli korkattu.
Samppanjan nimi viittaa todellakin Jeepiin! Tilalla on kasvatettu viiniä 1700-luvulta alkaen, mutta Maison Jeeperin tarina alkaa vasta 1900-luvun puolivälistä. Toisesta maailmansodasta palannut Armand Goutorbe päätti lähteä mukaan samppanjabisnekseen, joten vuonna 1949 hän nimesi samppanjabrändinsä Jeeperiksi viranomaisilta kiitokseksi saamansa Jeepin mukaan. Hän halusi erottua alueensa (jonka nimi oli myös Goutorbe) muista viljelijöistä, ja oli Jeepillä varmasti hyvä pärtsäillä pitkin tiluksien rinteitä. Täytyy myöntää, että nimi jää muistiin.
Grande Réserve NV (Chardonnay; 51,98 € / 2 lipuketta) oli miellyttävän hapokas ja kirpeän omenainen. Blanc de Blancille tyypillisesti se oli raikas ja elegantti ja jopa hieman kukkaisa. Sitä jonkin verran rotevampi ja paahteisempi oli Grand Assemblage NV (60 % Chardonnay, 25 % Pinot Noir, 15 % Meunier; 46,98 € / 2 lipuketta), jonka aromeissa oli kivihedelmiä ja trooppista hedelmäisyyttä.
Grand Rosé NV (88 % Chardonnay, 12 % Pinot Noir; 61,99 € / 3 lipuketta) oli aromeiltaan hedelmäinen, kukkaisa, punamarjainen, mansikkainen ja kirsikkainen. Rosé on valmistettu sekoittamalla blanc de blancs -samppanjan sekaan kuplatonta Pinot Noiria.
Meidän molempien suosikki oli rutikuiva ja rapsakka luomusamppanja Extra Brut Naturelle NV (70 % Chardonnay, 30 % Pinot Noir; 69,99 € / 3 lipuketta). Se oli herkullisen hedelmäinen ja raikkaan sitruksinen sekä jonkin verran mineraalinen. Vaikka samppanja olikin kuiva, sen pieni päärynäisyys toi makuun makeuden tuntua.
...tai siis Extra Brut Naturelle oli suosikkimme siihen saakka, kunnes lauantaina pääsimme tutustumaan La Grande Cuvée Millesime 2008:n (4 lipuketta). Aluksi huonolta näyttänyt vuosi 2008 osoittautui sittemmin erinomaiseksi vuodeksi, joidenkin mielestä 2008 on jopa tämän sukupolven paras vuosikerta. Hedelmäinen, kypsän sitruksinen ja paahteinen samppanja oli tyylikäs ja hyvin kehittynyt.
Kiitokset vielä Lignell & Piispaselle kutsusta! Oli todella mukavaa päästä tutustumaan Jeeperin samppanjoihin.
Essi Avellan: Samppanjatrendit lasissa
Olimme ostaneet paikat Essi Avellanin lauantaiseen Samppanjatrendit lasissa -master classiin (70 €). Meille esiteltiin kymmenen trendiä ja kuusi niihin sopivaa samppanjaa - ja yllätyksenä saimme vielä seitsemännen samppanjan korvaamaan sitä, että korkkivian takia yksi kaato jäi hieman vajaaksi. Master classissa oli mukana Viking Gracen viimevuotiselta samppanjaristeilyltä tuttuja samppanjoita, joten oli mielenkiintoista päästä niiden pariin uudelleen.
Vazart-Coquart 82/13 Grand Cru Blanc de Blancs Extra Brut NV
Ensimmäinen esitelty trendi oli blanc de blancs eli vain valkoisista rypäleistä valmistetut samppanjat. Toinen trendi on ns. solera-menetelmän käyttö - tosin koska solera sanana yhdistyy voimakkaasti sherryyn, suositeltavampi termi olisi vaikkapa "jatkuva täyttö". Samppanjatynnyreitä siis täytetään uuden vuosikerran samppanjalla sitä mukaa, kun tynnyri tyhjenee pullotusten myötä. Maistetussa Vazart-Coquart 82/13 -samppanjassa yhdistyi 32 vuosikertaa (1982-2013).
Itse samppanjaan ehdimme tutustua pikaisesti jo torstaina samppanjaparvella ja se oli edelleen hyvää: maukas, täyteläinen, kypsän hedelmäinen ja pähkinäinen. Se oli ehkä yksi koko tapahtuman parhaista samppanjoista.
Piollot Pinot Blanc Cuvée Colas Robin NV
Kolmas trendi ovat harvinaiset rypälelajikkeet. Tuttujen Chardonnayn, Pinot Noirin ja Meunierin lisäksi samppanjaa saa valmistaa myös Arbannesta, Pinot Blancista, Pinot Gris'ta ja Petit Meslieristä, mutta niiden määrä on todella pieni, alle prosentin verran.
Pinot Blancista valmistettu Cuvée Colas Robin oli aromaattinen ja kukkea, trooppisen hedelmän lisäksi sen aromeissa oli mustaa viinikumia, kypsää omenaa ja savua.
Cedric Bouchard Roses de Jeanne Blanc de Noirs Les Ursules 2013
Tässä samppanjassa esiteltiin kolme trendiä samalla: neljäs trendi oli blanc de noirs eli vain punaisista rypäleistä valmistetut samppanjat, viides single vineyard champagne eli yhden viinitarhan rypäleistä tehty samppanja ja kuudes brut nature -samppanjat, toisin sanoen samppanjat, joihin ei ole lisätty sokeria.
Aubessa, Celles-sur-Ourcen kylässä sijaitsevan Les Ursules -tarhan Pinot Noir -rypäleistä valmistetun samppanjan tuoksu oli tumma ja marjainen. Sen maku oli runsaan hedelmäinen. Vaikka hapokkuutta riitti, viini ei tuntunut rutikuivalta.
Chartogne-Taillet Les Barres 2012
Punaisten rypäleiden suosio jatkui edelleen: seitsemäs trendi oli vain Meunier-rypäleestä valmistettu samppanja.
Chartogne-Taillet Les Barres oli hedelmäinen ja makeahko, toisaalta hapokas, runsas ja täyteläinen ja toisaalta jopa hieman parfyyminen. Tämä samppanja oli meidän kummankin suosikki.
Leclerc Briant Cuvée Abyss NV
Kahdeksantena trendinä olivat luomut, biodynaamiset ja bioenergiset samppanjat ja yhdeksäntenä taas merenalainen kypsytys. Bioenergia tarkoittaa sitä, että maaperän, köynnösten ja rypäleiden energia pyritään säilyttämään itse viinissä.
Meille jo entuudestaan tuttu Leclerc Briant Cuvée Abyss oli edelleen oikein mainio samppanja: sitrusta, appelsiinia, omenaa ja suolaista mineraalisuutta.
Ulysse Collin Les Pierrieres Blanc de Blancs NV
Kymmenes ja viimeinen trendi oli tammen käyttö samppanjassa. Pitää myöntää, että ainakaan tämän samppanjan perusteella trendi ei miellytä ainakaan Marjutia kovinkaan paljon - toki samppanja oli kermainen ja hedelmäinen, mutta tammi maistui tällä kertaa hieman liikaa trooppisen hedelmän läpi. Jussia tammisuus sen sijaan ei haitannut.
Piper Heidsieck Essentiel by Essi Avellan
Ylimääräisenä samppanjana saimme vielä Piper Heidsieck Essentiel by Essi Avellan -samppanjaa, joka on Essi Avellanin oma versio Viking Linen laivan samppanjasta. Se oli helppoa ja mukavaa juotavaa, hedelmäistä ja hieman paahteista.
Muut löydöt
Parhaiten mieleen jäivät seuraavat samppanjat:
Marjutin tärppilistalla oli mukana uutuussamppanja, vuosikerraton
Charles Heidsieck Blanc de Blancs. Se sai kuitenkin odottaa, kun
onnekkaasti osuimme Interbrandsin tiskille hieman sen jälkeen, kun
magnum-pullossa ollut Brut Réserve ‘Mis en Cave 1990’ NV (Pinot
Noir, Chardonnay, Meunier; 5 lipuketta) oli avattu ja pahin ruuhka kadonnut.
Samppanjaa oli vielä jäljellä - ja onneksi oli, sillä se vei kielen
mennessään! Ensimmäisenä huomasi voimakkaan kahvisen tuoksun, sen jälkeen
kypsää, hyvin kehittynyttä hedelmäisyyttä ja pähkinää. Lähes 30 vuoden iästään
huolimatta samppanja oli silti nuorekkaan oloinen.
Blanc de Blancs (75,50 €
/ 3 lipuketta) oli myös ilahduttava uusi tuttavuus: Charles Heidsieckin tuttu
rotevuus yhdistyi miellyttävästi blanc de blancsin raikkaaseen omenaan,
kypsään sitruunaisuuteen, persikkaisuuteen ja mineraalisuuteen.
Pommeryn samppanjat ovat äskettäin siirtyneet Social Winesin edustukseen, ja löysimme niiden joukosta muutaman suosikin. Noin yleisesti ottaen talon tyyli oli kepeä ja raikas, mikä on varsin hyvä juttu tällä hetkellä, kun kesä on viimein alkamassa.
Vain ravintolamyynnissä olevat Apanage-sarjan samppanjat olivat monikäyttöisen oloisia, niiden kanssa voisi ajatella nauttivansa koko menun aperitiivista jälkiruokaan saakka. Marjutin suosikki oli talon lippulaiva Cuvée Louise 2004 (Chardonnay, Pinot Noir; 150 € / 6 lipuketta), hedelmäinen ja hieman pähkinäinen, mutta kuitenkin talon tyylin mukainen samppanja.
Royal Blue Sky (Pinot Noir, Pinot Meunier, Chardonnay; 4 lipuketta) on tarkoitettu nautittavaksi trendikkäästi jääpalan kanssa. Samppanjassa on hieman totuttua enemmän jäännössokeria, mutta se ei kuitenkaan ollut liian makea. Sopiva juoma kuumana kesäpäivänä.
Jussi testasi Pommeryn molemmat rosésamppanjat, jotka olivat Brut Royal Rosé NV (69,99 € / 3 lipuketta) ja Apanage Rosé (4 lipuketta). Molempien aromeissa oli punaista marjaa ja punaherukkaa. Apanage Rosé oli täyteläisempi ja marjaisempi, siinä oli myös vadelmaa ja mansikkaa. Se sopisikin oivallisesti ruokajuomaksi. Kevyempi ja hieman paahteinen Brut Royal sen sijaan kävisi seurustelujuomaksi ja aperitiiviksi.
Palmer & Co:n samppanjoista maistoimme tällä kertaa vain Blanc de Blancsia (Chardonnay; 50,13 € / 3 lipuketta) ja Blanc de Noirsia (Pinot Noir, Meunier; 50,13 € / 3 lipuketta) - ja kaverin lasista aina yhtä herkullista Amazonea, mutta sitä ei ehkä nyt lasketa. Blanc de Blancs oli tuttuun tapaan hapokas ja sitruksinen sekä aavistuksen kukkainen ja mineraalinen, Blanc de Noirs taas marjainen ja mausteinen.
Jean Vessellen samppanjoita maistelimme torstaina samalla, kun seurasimme jännittävän Grand Champagne Challengen loppuhuipennusta. Onnittelut Taneli Lehtoselle voiton johdosta!
Extra Brut NV (80 % Pinot Noir, 20 % Chardonnay; 44,98 € / 2 lipuketta) oli raikas ja hapokas, oikein pirteä. Brut Réserve (80 % Pinot Noir, 20 % Chardonnay) oli tyylikäs ja monikäyttöisen oloinen.
Oeil de Perdrix Brut NV (Pinot Noir; 44,98 € / 2 lipuketta) on kaunis, meripihkan värinen samppanja, joka on saanut nimensä siitä, että sen väri muistuttaa pyyn silmän väriä. Aromeiltaan se on marjainen ja mausteinen sekä hieman paahteinen.
Oeil de Perdrix Millésime Brut 1999 (Pinot Noir; 3 lipuketta) oli äärimmäisen herkulliseksi kehittynyttä ja kauniin meripihkan väristä. Kahdenkymmenen vuoden ikä oli tuonut aromeihin kypsän sitruksen ja paahteisuuden lisäksi pehmeää kermaisuutta.
Norex Selected Brandsin tiskiltä bongasimme Nicolas Feuillatten uuden 3 Terroir Premier Cru NV:n (3 lipuketta). Nicolas Feuillatte on moneen kertaan hyväksi havaittu eikä uutuuskaan pettänyt.
Blanc de Noirs 2008 (54,89 € / 3 lipuketta) oli pirteän hapokas, mineraalinen ja pehmeän paahteinen. Sitä voisi juoda sellaisenaan tai nauttia kevyen kalaruoan kanssa.
Palmes d'Or 2006 (113,69 € / 5 lipuketta) oli edelleen hyvää, pari vuotta sitten tastingissa maistettu samppanja oli silloin kepeä ja helposti lähestyttävä. Parin vuoden lisäikääntyminen on tehnyt sille vain hyvää.
Viime vuonna Marjut tuhlasi viimeiset lipukkeensa De Sousan samppanjaan, niin tänäkin vuonna. 3 De Sousa Cuvée 3A Grand Cru Extra Brut NV (Chardonnay, Pinot Noir; 65,90 € / 3 lipuketta) oli omenaisen hapokas ja paahteinen sekä marsipaaninen. 50 % samppanjasta on kypsynyt tammessa, mutta se ei onneksi häirinnyt.
Toisaalta taas loistavan vuoden 2008 Dom Perignon (174,95 € / 6 lipuketta) ja Bollinger La Grande Année (5 lipuketta) eivät jääneet sen ihmeemmin mieleen. Klassikoitahan ne tietenkin ovat ja maistuvat aina, mutta tarjolla oli paljon kaikkea mielenkiintoisempaakin.
Yläkerran parven pientuottajien valikoimasta löytyi mielenkiintoisia samppanjoita. Demiere Egreg'Or Cuvée Brut Magnum (5 lipuketta) oli mukavan hedelmäinen ja mineraalinen. Domaine Collet Empreinte de terroir Brut (2 lipuketta) tarjosi puolestaan aromeissaan omenaa ja päärynää. Sitruksinen, mineraalinen ja hennon kukkainen Vazart-Coquart Grand Bouquet 2013 (3 lipuketta) taas oli mukavan raikas.
Summa summarum
Hieno tapahtuma - tosin kevätflunssa haittasi hieman maistelua eli kaikki hienoimmat finessit saattoivat jäädä tukkoisen nenän takia huomaamatta. Tarjolla oli 330 samppanjaa, joten mietimme muutamia tärppejä etukäteen, ettei paikan päällä turvaudu vain tuttuihin nimiin - ja sitten unohdimme hienot suunnitelmat. Varmasti monet upeat samppanjat jäivät väliin, tosin vastaavasti monia upeita samppanjoita löytyi aivan sattumalta.
Ja sitten käy niin, että kun olet viimein henkisesti valmis huutamaan "YOLO" ja maksamaan 22 lipuketta (55 €) Bollinger Vielles Vignes Françaises 2007 -samppanjasta, se on myyty loppuun jo edellisenä päivänä. (Lisäksi kahvia olisi ollut kiva saada paikan päällä, mutta viime vuodesta viisastuneena osasimme varautua siihen etukäteen.)
***
Seuraava Grand Champagne Helsinki järjestetään 23.-25.4.2020.
Aiemmat postaukset, joiden kanssa olemme edelleen monista asioista samaa mieltä: