Ti Amo Pinot Grigio 2019, Primitivo 2019 ja VignaPura Organic Primitivo 2019

Näytepullot / Winepartners Finland Oy

Saimme tutustuttaviksi kolme pulloa italialaista viiniä. Niiden pullot kiinnittävät huomion keraamisilla sydämillään ja neliapilallaan - mutta mille itse viinit maistuivat?

Ti Amo Pinot Grigio 2019 
DOC delle Venezie, Italia; Pinot Grigio; 12,48 €

Vaalean kullankeltaisen viinin tuoksussa on sitrusta, keltaista omenaa, päärynää, yrttejä ja jopa hieman mineraalisuutta ja mausteisuutta. Maku on raikkaan hapokas ja toistaa tuoksun aromeja, tosin sitruksisuus on kypsempää kuin tuoksussa ja kääntyy hieman limen ja greipinkin suuntaan. Yleisvaikutelma on miellyttävän hedelmäinen ja raikkaan, selkeän viinin dokabiliteetti on kohdallaan.

Nautimme tämän viinin tonnikalapihvin, pastan ja vihreän salaatin kanssa. Se sopi ruoan kanssa oikein hyvin ja pärjäsi myös salaatin avokadolle. Sitä voisi kokeilla myös salaattien, äyriäisten ja kevyiden pastaruokien kanssa ja mahdollisesti myös joulupöydässä alkuruokien ja -kalojen kanssa (paitsi ehkä ei sillien).

Ti Amo Primitivo 2019
IGP Puglia, Italia; Primitivo; 14,85 €

Syvän tummanpunaisen viinin aromeissa on boysenmarjaa, kirsikkaa ja luumua, herukka- ja mustikkahilloa sekä jonkin verran mausteisuutta. Täyteläinen maku toistaa tuoksun makeita aromeja, lisäksi siinä on hieman lakritsaa ja toisaalta myös keventävää hapokkuutta eli mikään hillopommi tämä primitivo ei kuitenkaan ole. Tanniinit tuntuvat kohtalaisina, mutta pehmeinä.

Kokkasimme viinin seuraksi yhden pannun lasagnea, johon upotimme hyvän määrän ricottaa. Viini sopi ruoan kanssa oikein hyvin, varsinkin juustoisimmat osuudet toimivat oikein hyvin. Viini maistuu myös sellaisenaan ilman ruokaa, silloin sen tanniinitkin huomaa paremmin kuin ilman ruokaa. 

VignaPura Organic Primitivo 2019
IGP Puglia, Italia; Primitivo; 14,99 €

Luomuviinin tuoksu on pehmeä ja tummasävyisempi kuin aiemmin testatun ei-luomun toverinsa, sen tuoksussa on kypsiä tummia marjoja, luumua ja hieman mausteisuutta. Maku on mehevä ja hilloinen, marjojen lisäksi maussa on myös lakritsaa ja tanniinit tuntuvat muhevina. Jälkimaussa on mausteisuuden lisäksi herukkahilloa ja hapankirsikkaa. Kaiken kaikkiaan viini on varsin muhkea, sitä ei ihan heti osannut luomuviiniltä odottaa, mutta kerrankos sitä erehtyy. Tämä oli primitivoista se tuhdimpi ja tanniinisempi.

Ruoaksi valitsimme jälleen otsikoihin päässeen vodkapastan ja yhdistelmä toimi hienosti. Eihän vodkapastasta varsinaisesti vodkaa maista, joten ei siitä sen enempää, mutta tomaattinen ja kermainen, aavistuksen chilinen kastike oli varsin passeli viinin kumppani.

Summa summarum: joulun ja jouluruokien jälkeen tekee perinteisesti mieli pastaa ja pizzaa (ja salaattejakin, jos pakkanen ei pure kovin pahasti) ja nämä viinit sopivat hyvin niiden seuraksi.