SOPP Helsinki järjestettiin tänä vuonna kahdella eri viikolla Rautatientorilla 19.-23.7. ja 26.-30.7.2022. Kummallakin viikolla paikalla olivat eri panimot, ainoastaan järjestävä taho Lammin Sahti oli paikalla molempina viikkoina, samoin siideriosasto sekä teemamaan Sveitsin osasto. Me kävimme tapahtumassa sen toisella viikolla.
Aloitimme tutustamalla Sveitsin osastoon. Jussi maistoi yhden pullo-oluen ja kahta hanaolutta, Marjut taas yhden oluen.
La Nébuleusen Embuscade IPA (6,7 %) oli melko tyypillinen IPA. Se oli aromeiltaan hedelmäinen, voimakkaimmat aromit olivat appelsiininkuori ja greippi.
Black Pig Brew Co:n La Saison Poire Farmhouse Ale (6,7 %) oli päärynällä maustettu hieman funky farmhouse ale. Se oli oikeastaan ihan kiva aloitus, ei liian hurja, mutta ei kuitenkaan tylsä. Päärynää mausta ei niin huomannut, mutta ehkä se tuntui pienenä hedelmäisyytenä.
 |
| Vasemmalta oikealle: La Saison Poire, PIG-ALE ja O'PIGGY |
Black Pigin PIG-ALE, La Fausse Blonde Pale Ale (5.1 %) oli tuoksultaan mieto. Oluen aromeissa oli trooppista hedelmää, kypsää greippiä ja hunajaa. Maussa oli kohtuullisesti katkeruutta. Saman panimon O'PIGGY, La Schwartz Milk Stoutin (5,5 %) tuoksussa oli paahdetta, kahvia ja viikunaa. Maku oli vahvan paahteinen ja nokikahvinen. Suutuntuma oli melko kevyt. Jälkimaussa kahvisuus muuttui espressoksi. Sveitsiläisistä oluista O'PIGGY oli Jussin suosikki.
Unison Brewingin eli entisen Honkavuoren panimon Ruis Lager (5 %) oli tuoksultaan rukiinen ja leipäinen. Maussa oli tuoksun aromien lisäksi hieman hunajaista makeutta, jopa aavistus rusinaa. Katkeruutta oli kohtuullisesti.
Panimo & Tislaamo Teerenpelin Hampunsiemen Ale (5 %) oli maltainen ja suutuntumaltaan pehmeä. Hampunsiemenetkin maistuivat vähän.
Masis Breweryn uutuus Black Raven Black IPA:n (6,3 %) tuoksu oli hedelmäinen ja paahteinen. Myös maku oli paahteinen, hedelmäisyys oli jälkimaussa voimakkaampi kuin tuoksussa tai maussa.
Koskipanimon Reippi APA (5,5 %) oli nimensä mukainen greippinen sekä
tuoksultaan että maultaan. Greipin lisäksi aromeissa oli viljaisuutta,
varsinkin jälkimaussa. Maussa oli myös häivähdys sitruunaa.
Lammin Sahdin Naakka Portterin (7 %) tuoksussa oli runsaasti lakritsaa,
paahteisuutta ja viikunaa. Makea maku toisti tuoksun aromeja, lakritsaisuus
oli vahvempaa kuin tuoksussa. Maussa oli myös viikunaa. Tämä oli Jussin
suosikki suomalaisista oluista.
Marjut päätyi taas hapanoluiden pariin.
Karvilan Panimo Korven Kutsu Sour Ale (5 %) oli mustikalla, vadelmalla ja mustaherukalla maustettu sour ale. Se olikin mukavan marjainen, tosin herukkaa ei huomannut (mikä nyt ei ole huono asia). Hillitysti hapokkaan oluen makua pehmensi laktoosi. Se oli Marjutin mielestä myös tapahtuman maistuvin olut.
Lammin Sahti Wattumainen juttu (5 %) oli hyvin vadelmainen ja marjaisuudessaan jopa makea hapanolut, hyvin helppoa juotavaa. Vadelmalla maustettujen vehnäoluiden vertailu jäi ikävä kyllä väliin, kun Plevnan tiskillä Marjut valitsi Vadelmaveneen sijaan Arska Sour-oluen (appelsiini-passion sour, 5,5 %). Arska olikin appelsiininen ja pirteä, oikein kesäinen ja aurinkoinen juoma, joka sopi kauniiseen päivään erinomaisesti.
Masis Brewery Peaches with Passion oli vanha tuttu, miellyttävästi hapan ja persikkainen edelleen. (Masis taitaa edelleen olla ainoa panimo, joka saa passiohedelmät toimimaan hapanoluiden mausteena.)
Teerenpeli NatuSour (3,5 %) puolestaan oli kevään 2022 uutuus, maustamaton ja puhdaspiirteinen hapanolut. Hapanolueen ei välttämättä tarvitse lisätä marjoja tai muutakaan, hyvin ne toimivat sellaisenaankin, kunhan ne vain tehdään ajatuksen kanssa.
Summa summarum
Vaikea sanoa, kuinka paljon tapahtuman jakaminen kahdelle viikolle ja panimoiden vaihtuminen vaikutti, koska kävimme paikalla vain yhtenä päivänä - vaihtelu tietysti virkistää aina ja kun tapahtumaan ei ole pääsymaksua ennen klo 18, ei kynnys poikkeamiseenkaan ollut kovin suuri jos vain aikataulut olisivat sallineet. Tarjontaa tuntui olevan näin suppeammallakin kattauksella ihan mukavasti muutaman tunnin visiittiä varten. Tänä vuonna uutuuksia ei tsoin tuntunut olevan kovinkaan paljon, mutta emme tiedä, johtuiko se siitä, että niitä ei ollut vai siitä, että emme huomanneet niitä.
Tapahtuman ruokatarjonta oli melko napostelupainotteista: spiraalisipsejä, ruisherkkua ja sen sellaista. Hapasalon Hatsapurin lisäksi tuhdimpaa ruokaa sai burgerkojusta, joka ei ilmeisesti ollut paikalla koko aikaa.
Plussaa annamme viimeinkin tapahtumaan saaduista ilmaisista juomavesipisteistä
ja perinteisistä konttivessoista, jotka voittavat bajamajat mennen tullen.
Istumapaikkoja oli myös riittävästi eikä pahoja jonojakaan ehtinyt muodostua.
Hinnatkin olivat ihan kohtuulliset, keskimäärin 3-4 € per desin
maisteluannos.