Ainoa Winery Taival & Kaste: rapuja ja kotimaista marjaviiniä



Rapukausi alkoi jälleen 21.7. ja jatkuu aina lokakuun loppuun saakka. Perinteinen kysymys tähän aikaan vuodesta onkin, mitä viiniä rapujen kanssa voisi nauttia vai pitäisikö ehkä turvautua olueen ja snapseihin. Toisaalla suositellaan rieslingiä tai sauvignon blancia, toisaalla taas chablista tai vaikkapa albarinõa... Mitäpä jos tänä vuonna kokeilisikin kotimaisia marjaviinejä?

Ainoa WineryTaival on kesän uutuus, kuiva tyrni-omenamead (eli sima tai hunajaviini). Pääsimme maistamaan sitä ensimmäisen kerran kesällä Craft Beer Helsingissä ja kun nyt syksyn tullen mietimme rapuviinejä, se tuli heti mieleen. Ainoa Winery suosittelee itse rapujen kanssa pirskahtelevaa ja puolukkaista Kastetta, joten se oli tietenkin toinen vaihtoehto.



Kutsuimme kaksi ystävää kylään ja tarjosimme alkuun rapufocacciaa ja pevreä, sen jälkeen rapujen kanssa paahtoleipää, Ahvenanmaan rapujuhlajuustoa, ruistikkuja, aiolia, sitruunavinaigrettea ja tilli-jogurttidippiä, väliruokana mandariinisorbettia ja jälkiruokana kaura-omenapaistosta ja vaniljakastiketta. 

Koska puolet meistä ei kuitenkaan syönyt rapuja syystä ja toisesta, vaihtoehtoisena pääruokana oli jo aiemmin hyväksi havaittu tillillä maustettu lohitartar.



Kuinka marjaviinit sopivat rapujen ja lohen kanssa? Hyvin.

Taival yllätti! Meillä ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka se sopisi hieman suolaisten ja tillisten rapujen ja rasvaisen lohitartarin kanssa. Oletimme, että sen voisi sopia ainakin lohen kanssa, sillä Taival on hapokas ja reippaan tyrninen, ja lohta on yhdistetty onnistuneesti sekä tyrnin että omenan kanssa.

Oletuksemme osuivat oikeaan. Tyrni toi viiniin tymäkkää hapokkuutta ja kirpeyttä, mitä omena ja hunaja taas pehmensivät ja pyöristivät, ja lopputuloksena rapsakka ja hedelmäinen viini maistui hyvin paahtoleivälle kasattujen rapujen parina, samoin lohen kanssa. Viinin kirpeän marjaiset aromit pelasivat hyvin yhteen rapujen liemen ja mineraalisuuden kanssa, ja toisaalta sen hapokkuus leikkasi lohen ja tartarissa olleen smetanan rasvaisuutta.

Alkuun spritzer (Kuningatarta, proseccoa ja vichyä) sekä tomaateilla ja paprikalla koristeltua focacciaa; ennen jälkiruokaa mandariinisorbettia mustikoiden kera


Taival oli hieno ruokaviini. Sitä voisi ainakin käyttötarkoituksensa puolesta verrata hapokkaaseen, kypsän sitruksiseen ja omenaiseen valkoviiniin (ehkä riesling, ehkä chablis, ehkä jokin eksoottisempi vaihtoehto), vaikka juuri nyt tällä hetkellä mieleen ei tule yhtään viiniä, jossa maistuisi tyrni. Kalan ja äyriäisten kanssa Taival on nyt toimivaksi havaittu, joten seuraavaksi sitä voisi kokeilla pastan tai vaalean lihan kanssa.

Kaste on yksi suosikeistamme jo muutaman vuoden takaa. Matala-alkoholinen, pirskahteleva, puolukkainen ja mesiangervoinen viini on aina yhtä kesäinen ja hurmaava. Itse emme olisi osanneet ajatella sitä rapujen seuraksi, mutta kuten aina, kannattaa uskoa suosituksia, sillä ne yllättävät iloisesti. Kaste on kepeä ja marjainen, mutta kuitenkin hapokas, mikä tekee siitä hyvinkin monikäyttöisen viinin.

Tällä kertaa rapuraatimme päätyi kuitenkin siihen, että Taival oli parempi valinta, jos jompikumpi pitäisi valita, vaikka paras vaihtoehto on tietenkin ottaa molemmat viinit! Rapuraadin mielestä Kasteen puolukka ei toiminut rapujen kanssa yhtä hyvin kuin Taipaleen tyrni. Puolukka peitti rapujen omaa makua hieman liikaa. Lohen kanssa matala-alkoholinen Kaste maistui kuitenkin hyvin varsinkin lempeän puolukkaisen hapokkuutensa ansiosta - ja tietenkin sitä voisi juoda sellaisenaan tai vaikkapa jälkiruoan tilalla, miksipä ei myös aperitiivina.