Villa Lilla: Saksan valkoviinit -viini-ilta 14.9.2022



Saksan viinitiedotus järjestää 19.-25.9.2022 The Other Grapes of Germany -viikon, jonka tarkoituksena on nostaa esille muita valkoviinejä kuin rieslingiä ja yhdistää niitä satokauden herkkuihin.

Viikkoon osallistuu viisi ravintolaa eri puolelta Suomea: Gastropub Tuulensuu Tampereelta, Kakolanruusu ja The Tasting Room Turusta, ravintola Kuu Helsingistä ja meidän paikallinen ravintolamme, hurmaava Villa Lilla Espoosta. Viinien seuraksi voi toki kokata myös kotona ja sitä varten Saksan viinitiedotuksella on tarjolla kampanjaviikon teemareseptejä.

Villa Lilla otti Riesling & Co -viikkojen tapaan pienehkön varaslähdön ja järjesti Saksan valkoviinit -viini-illan jo 14.9.2022 (109 €). Iltaa isännöi ravintoloitsija, sommelier Samuil Angelov, jonka mukana oli Villa Lillan ravintolapäällikkö Cilla Impola. Illan menun on suunnitellut keittiömestari Perttu Paulasto.



Alkumalja
Markus Molitor Haus Klosterberg Cuvée Riesling Sekt Brut (Mosel)

Markus Molitorin viinitalo sijaitsee Wehlenissä Moselissa. Se sai alkunsa 1980-luvulla, kun kahdeksannen sukupolven viiniviljelijä Markus otti viinitarhan vetovastuun isältään. 

Vaikka viikon teemana on "muut valkoiset lajikkeet kuin Riesling", Villa Lillan viini-illassa riesling oli osana kattausta, vaikka painopiste oli toki muissa lajikkeissa. Alkumaljamme, rieslingistä tehty Markus Molitor Haus Klosterberg Cuvée Riesling Sekt Brut on valmistettu perinteisellä pullokäymismenetelmällä ja sitä on kypsytetty sakan päällä vuoden verran.

Kuohuviinin tuoksussa oli sitrusta ja keltaista omenaa. Raikkaan hapokas viini oli hedelmäinen ja maistui aavistuksen makealle, jopa hieman lemon curdille tai sitruuna-marenkipiirakalle. Se oli oikein kiva aloitus.



Friteerattua zucchinia & paprika-fetadippiä
Mehling Ruppertsberger Riesling 2020 (Pfalz)
Gut Hermannsberg Weisser Burgunder 2021 (Nahe)

Weisser Burgunder (Weißburgunder, Pinot Blanc): hedelmäisyyttä, omenaa, päärynää, melonia, aprikoosia, sitrusta, kukkaisuutta, jonkin verran mineraalisuutta ja hapokkuutta, joskus myös pähkinää ja mantelia, mausteita ja savua

Alkuruokana oli friteerattua kesäkurpitsaa (kyllä, friteeraamalla kesäkurpitsastakin saa syötävää!) ja sen seurana oikein maukasta feta-paprikadippiä. Ruoan kanssa oli tarjolla kaksi viiniä: Mehling Ruppertsberger Riesling ja Gut Hermannsberg Weisser Burgunder.

Weingut Mehling sijaitsee Deidesheimissa, Pfalzissa. Kathrin Otten ja Christoph Knäbelin johtamalla viinitalolla on tarhoja 10 hehtaaria ja tuotanto on luonnonmukaista. Viini on käynyt viinitilan omalla hiivalla eikä sitä ole suodatettu. Viini on myös vegaaninen.

Nahessa sijaitsevan Gut Hermannsbergin viinitalon perusti alun perin Preussin valtio 1900-luvun alussa. Nykyisin viinitalon omistaa Reidelin perhe ja viinintekijänä toimii Karsten Peter. Gut Hermannsbergillä on kahdeksan viinitarhaa, joiden koko on yhteensä 30 hehtaaria. Kaikilla talon viinitarhoilla on Saksan paras VDP Grosse Lage -luokitus.

Viinit onnistuivat jakamaan mielipiteemme. Näistä kahdesta kypsän omenainen, hunajainen ja mineraalinen sekä tyylikkäällä tavalla natufiiliksen tuova Mehling Ruppertsberger Riesling maistui Marjutin mielestä paremmin sellaisenaan, kun taas Jussin mielestä se oli ruoan kanssa toimivampi vaihtoehto - toki siis molemmat olivat hienoja viinejä, mutta jos nyt olisi pakko valita jompikumpi... Viini oli pehmeämpi ja pyöreämpi kuin kuin weisser burgunder, mutta silti miellyttävän raikas ja hapokas.

Gut Hermannsberg Weisser Burgunder oli kahdesta viinistä pirteämmän hapokas ja sen tuoksu ja maku kääntyivät enemmän trooppisten hedelmien ja valkoherukan suuntaan. Mukana oli myös hieman mineraalisuutta. Marjutin mielestä se oli ruoan kanssa osuvampi valinta, Jussi taas piti siitä enemmän sellaisenaan.



Paistettua siikaa, fenkoliperunaa & kantarellipyrettä
Weingut Gustavshof Grauburgunder Signature Trocken Schlossberg (Rheinhessen)
Krämer Straîght Sauvignon Blanc (Rheinhessen)
Weingut Kruger-Rumpf Spätburgunder Trocken Blanc de Noir (Nahe)

Grauburgunder (Pinot Gris): keveyttä, hapokkuutta, sitrusta, vihreää omenaa, päärynää, kukkaisuutta; kypsää trooppista hedelmää, mangoa, melonia, myös pähkinää ja yrttejä, makeita mausteita, savua ja märkää villaa

Sauvignon Blanc: kuivia ja hapokkaita viinejä, yrttejä, pistävyyttä, nokkosta, karviaista, herukkaa, "kissanpissaa karviaispuskassa", kasvuolosuhteiden mukaan aromeja ruohosta trooppisiin hedelmiin.

Spätburgunder (Pinot Noir): kirsikkaa, raparperia ja herukkaa, kukkaista hedelmäisyyttä, hapokkuutta ja vähän tanniineja; nuorena mansikkaa ja vadelmaa sekä ruusua, orvokkia ja minttua, kypsytyksen myötä mausteita, paahtoleipää, vaniljaa sekä nahkaa

Pääruokana oli varsin reilu annos paistettua siikaa, fenkoliperunaa ja kantarellipyrettä. Viinejä oli kolme, kaikki hauskasti eri värisiä ja eri lajikkeista tehtyjä: Gustavshof Grauburgunder Signature Trocken Schlossberg, Krämer Straîght Sauvignon Blanc ja Kruger-Rumpf Spätburgunder Trocken Blanc de Noir.

Weingut Gustavshof sijaitsee Rheinhessenissä n. 50 kilometriä Frankfurtista lounaaseen. Talo tuottaa biodynaamisia viinejä. Sen omistaa Kloppin perhe, ja viinitarhat ovat alueen korkeimmalla vuorella Kloppbergillä. Viiniin käytetyt rypäleet tulevat Gustavshofin parhaalta, Schlossberg-nimiseltä tarhalta. jonka maaperässä on paljon kalkkikiveä.

Krämer Straîghtiä tuottaa Tobias Krämer Rheinhessenissä. Köynnökset kasvavat savisessa ja kalkkikivisessä maaperässä ja rypäleet kerätään käsin. Viini käy terästankeissa ja kypsyy hetken aikaa hiivasakan päällä.

Weingut Kruger-Rumpf -viinitalon perusti Stefan Rumpf Nahessa 1980-luvun puolivälissä. Nykyään talolla on viinitarhoja myös Rheinhessenissä. Blanc de Noiria talo on tuottanut 1990-luvulta asti. Siihen käytetyt rypäleet tulevat Münsterer Rheinbergin tarhalta, ja viini on käynyt terästankeissa.



Gustavshof Grauburgunder Signature Trocken Schlossberg toi ensimmäisen rieslingin tapaan natuviiniviboja. Hieman omenamehulta näyttävän viinin aromaattisessa tuoksussa oli makeita vivahteita, aprikoosia ja hieman mansikkahilloakin, kun taas maun hapokkuus tasapainotti muuten pehmeää viiniä. Jälkimaku oli mausteinen.

Tällä kertaa olimme samaa mieltä siitä, että tämä viini oli kokonaisuuden kannalta paras, sillä se täydensi hyvin varsinkin voimakkaan makuista kantarellipyrettä. Siian herkullinen paistopintakin toimi hyvin viinin kanssa.

Krämer Straîght Sauvignon Blanc oli hyvinkin tyypillinen, selväpiirteinen sauvignon blanc. Lajike on kasvattamassa suosiotaan Saksassa, vaikka tällä hetkellä sen viljely on melko marginaalista. Viini oli raikas, herukanlehtinen ja ruohoinen, samoin sen maku oli hapokas ja yrttinen, mutta ei liian terävä.

Siian ja fenkoliperunan kanssa viini sopi hyvin varsinkin, kun ruoka pehmensi viinin hapokkuutta, mutta kantarellipyre jyräsi sen hieman alleen.

Kruger-Rumpf Spätburgunder Trocken Blanc de Noir on punaisista rypäleistä tehty valkoviini, toisin sanoen viini ei ole saanut punaista väriä rypäleiden kuorista. Kirkkaan, hennosti vaaleanpunaiseen vivahtavan viinin tuoksu oli mieto, viinin maku taas kevyt ja pirteän hapokas. Siinä oli kevyesti karpaloa, yrttejä ja omenaa.

Ruoan kanssa viini oli mainio, tosin se yllätti tuomalla aina silloin tällöin fenkoliperunan fenkolista rapsakat aniksen aromit esiin.



Villan juustot & porkkanamarmeladia
Franz Hahn Riesling Spätlese Trocken 2020 

Ennen jälkiruokaa tarjolla oli talon juustoja, camembertia ja comtéa sekä porkkanamarmeladia ja karamellisoituja cashew-pähkinöitä. Viinejä oli vain yksi, Franz Hahn Riesling Spätlese Trocken

Franz Hahnin viinitalo sijaitsee Pfalzissa ja sitä ovat johtaneet Yvonne ja Martin Hochdörffer vuodesta 2016. Viinitalolla ei ole omia tarhoja, vaan kaikki rypäleet ostetaan ulkopuolisilta viljelijöiltä, jotta talossa voidaan keskittyä varsinaiseen viininvalmistukseen. Riesling Spätlese Trockenin rypäleet on nimensä mukaisesti kerätty myöhään, mutta viinin on annettu käydä kuivaksi. Jäännössokeria siinä on vain 7,2 g/l.

Viinin tuoksussa oli sitruunamarmeladia ja runsaasti erilaisia sitrushedelmiä, omenaa ja hunajaa ja sen täyteläisessä, mutta raikkaan hapokkaassa maussa taas kypsää omenaa, hieman herukkaa ja raikkaita yrttejä. Osa viinistä on käynyt tammitynnyreissä, mutta sitä ei (ainakaan tässä vaiheessa iltaa) huomannut laisinkaan.

Sellaisenaan viini oli oikein kiva, runsas riesling, ruoan kanssa oikein hyvä yhdistelmä.

Rosmariini -creme brûlée
Bioweingut Lorenz Huxelrebe Auslese 
Schmitges Erdener Treppchen Riesling Auslese

Huxelrebe on Gutedelin (Chasselas) ja Courtiller Musquén (Muscat Précoce de Saumur) risteytys, jonka Dr. Georg Scheu kehitti noin sata vuotta sitten. Lajike on saanut nimensä sitä ensimmäisenä laajemmin viljelleen Fritz Huxelin mukaan (Huxel + rebe "viiniköynnös"). Viinit ovat yleensä hapokkaita ja niiden aromeissa on raparperia, trooppisia hedelmiä, mangoa ja passiota sekä jopa muscatmaista kukkaisuutta. 

Jälkiruokana tarjolla oli rosmariininen creme brûlée, jossa rosmariini oli todellakin saatu maistumaan hyvin. Karamellisoitu kuori rapsahteli herkullisesti rikki, ja punaherukat täydensivät kokonaisuutta. Viineiksi oli valittu kaksi Ausleseä eli erittäin kypsistä rypäleistä tehtyä viiniä: Bioweingut Lorenz Huxelrebe Auslese ja Schmitges Erdener Treppchen Riesling Auslese.

Bioweingut Lorenz sijaitsee Rheinhessenissä, missä se omistaa 15 hehtaaria viinitarhoja. Talon historia on pitkä, sillä suku on tehnyt viiniä jo vuodesta 1725 saakka. Huxelrebestä valmistettua viiniä on käytetty lämpötilakontrolloidusti terästankeissa 16 viikon ajan hiivasakan päällä, ja sokeria siinä on huisat 135,0 g/l.

Myös Andreas Schmitgesin Moselissa sijaitsevan viinitilan historia ulottuu 1700-luvulle saakka, mutta Andreas Schmitges perheineen on ollut vetovastuussa vuodesta 1990 alkaen. Talo hyödyntää sekä perinteisiä että nykyaikaisia menetelmiä. Auslese-viinissä on sokeria 95 g/l.

Bio Lorenz Huxelrebe Auslese oli hieman herukkainen, kukkainen ja raparperisen hapokas, minkä lisäksi sen maussa tuntui myös hieman omenahilloa. Viini sopii kuulemma kaikkien jälkiruokien kanssa ja kun sitä maistaa, asiaa ei epäile laisinkaan. Se toi kermaisen creme brûléen maut hyvin esiin ja muodostaa loistavan kokonaisuuden, .

Schmitges Erdener Treppchen Riesling Auslese oli odotetun hunajainen ja persikkainen sekä sitruunamarmeladinen. Ruoan kanssa se maistui herkulliselta ja maut sulautuivat hyvin yhteen.

Suosikkiyhdistelmää oli vaikea valita. Marjut piti molemmista tasapuolisesti. Jussi taas hieman enemmän rieslingistä, sillä Huxelrebe sai rosmariinin maistumaan aavistuksen liian hallitsevasti.



Samuil Angelovin mukaan puhdasaromisten saksalaisten viinien maut sopivat yhteen puhtaiden suomalaisten ruokien kanssa, mikä piti täysin paikkansa. Viinivalinnat olivat mainioita ja ruokien annoskoot olivat vähintäänkin riittäviä.

Syksyn mittaan Villa Lillaan on tulossa uusia viini-iltoja. Suosittelemme ehdottomasti!