Ravintola Murun viinibaari // Musiikki ja viini 1.10.2022


Ravintola Murun viinibaarin lauantaitastingissa 1.10.2022 aiheena oli musiikin ja viinin yhdistäminen (35 €). Demetrio Lombinon johdolla etsimme vastausta siihen, maistuuko viini erilaiselta Daruden tai Debussyn kanssa.

Ensin voi kuulostaa oudolta se, että musiikki voisi vaikuttaa viinin makuun (tai siihen, kuinka maun itse kokee), mutta asiaa on tutkittu tieteellisesti. Linkkejä aiheeseen on postauksen lopussa. 

Se on kuitenkin tuttu juttu, että monet tekijät vaikuttavat siihen, miltä viini juuri sillä kerralla maistuu, esimerkiksi oma mieliala ja virkeystaso, seura, ympäristö, päivän sää... Myös musiikki voi olla yksi syy siihen, miksi sama viini maistuu paremmalta lomamatkalla kesäisellä terassilla kuin marraskuisena iltana kotona Suomessa räntäsateen keskellä.

Musiikin pitäisi siis vaikuttaa siihen, miten viiniä maistaessaan tuntee sen hapokkuuden, makeuden, hedelmäisyyden ja tanniinisuuden. Miksipä ei - jos ihmiseltä poistetaan yksi aisti käytöstä, muut aistit herkistyvät (esim. illalliset pimeässä). Jos taas lisätään yksi aistiärsyke lisää, se vaikuttaa varmasti kokemukseen kokonaisuutena.

Aiemmin tänä vuonna kävimme Lobby Myyrmannin samppanjatastingissa, jossa samppanjoiden seurana oli improvisoitua jazzmusiikkia, mutta silloin emme analysoineet musiikin vaikutusta sen ihmeemmin (koska jazz ei ole ihan meidän omin juttumme muutenkaan).

Tastingissa oli kolme eri tyylistä viiniä, joita maistettiin ensin sellaisenaan ja sitten kahden erilaisen taustamusiikin kanssa. 

Pfalzista Saksasta oleva Hahn Riesling Feinherb 2020 oli hapokas ja sen aromeissa oli kirpeää omenaa ja sitruunaa. Maussa oli hieman jäännössokeria tasapainottamassa hapokkuutta.

Australialainen Torbreck Old Vines GSM 2018 (19,99 €) oli pehmeä, kypsän marjainen ja siinä oli tammikypsytyksen tuomaa vaniljaista mausteisuutta. Hedelmäinen maku toisti tuoksun aromeja, tanniineja oli kohtalaisesti.

Luca Bosio Passato Barolo Organic 2017 oli robusti ja marjainen, sen aromeissa oli myös tummaa suklaata, mausteisuutta ja nahkaa. Maku oli kuiva ja tanniineja oli runsaasti.

Ensimmäinen musiikkikappale oli jo meemiksi ja lähes Suomen uudeksi kansallislauluksi noussut Daruden Sandstorm (1999).

Jussin mielestä kaikki kolme viiniä muuttuivat hedelmäisemmiksi ja makeammiksi Sandstormin soidessa. Lisäksi kolmannen viinin aromit latistuivat jonkin verran. 

Marjutin mielestä rieslingin hapokkuus vähentyi ja sen aromeissa maistui enemmän omenaa. Ensimmäinen punaviini muuttui vähemmän hedelmäiseksi, samoin toisessa punaviinissä oli vähemmän kaikkea. Sekä meidän että muiden osallistujien mielestä valkoviinin maku muuttui eniten ja ensimmäisen punaviinin maku vähiten. 

Demetrion mukaan nopeatempoisen ja iskevärytmisen musiikin takia sekä viinin hapokkuuden että tanniinisuuden olisi pitänyt lisääntyä, mutta meidän kohdallamme kävi hieman toisin. Veikkaamme, että riemastuimme Sandstormista sen verran, että herpaannuimme, jolloin viinin aromien havainnointi jäi vähemmälle eikä niitä yrityksistä huolimatta rekisteröinyt niin tarkasti kuin ilman taustamusiikkia.

Debussyn Clair de Lune sai Jussin mielestä valkoviinin muuttumaan täyteläisemmäksi ja kompleksisemmaksi. Ensimmäisen punaviinin vanilja ja mausteisuus vahvistuivat ja se muuttui samalla pehmeämmäksi. Toisen punaviinin aromeihin tuli kirpeää punaista marjaa tanniinisuuden pysyessä ennallaan. 

Marjutin mielestä musiikki korosti viinien aromeita, mutta samalla se myös häivytti niiden ääripäitä eli pehmensi hapokkuutta ja tanniinisuutta - vähän kuin vaihtaisi kaiuttimet huonompiin ja menettäisi kirkkaimmat diskantit ja jykevimmät bassot ja jäljelle jäisi vain muhkeaksi muuttunut keskialue. Huomautetaan tässä välissä kuitenkin, että tuo ei ole viinien suhteen moite eikä huono asia! Valkoviinissä maistui runsaasti omenaista hedelmäisyyttä (myös muiden osallistujien mukaan) eivätkä toisen punaviinin tanniinit takertuneet yhtä voimakkaasti ikeniin. Ensimmäinen punaviini muuttui kuitenkin eniten tasaisesti entistä pehmeämmäksi. 

Demetrion mukaan kaikkien viinien olisi pitänyt pehmentyä rauhallisen musiikin soidessa, joten olimme havainnoissamme samaa mieltä. Lempeä pianomusiikki ei häiritse eikä herätä suuria tunteita, mutta sen soidessa omat aistihavainnot jakautuvat sekä maistamisen ja kuuntelemisen kesken.

Jatkotutkimuksia varten voisimme kokeilla seuraavia asioita (koska aina pitää olla hyviä syitä viininmaisteluun hyvässä seurassa):

  • Saako oma lempimusiikki hyvän viinin maistumaan vielä paremmalta? Entä huonontaako huono musiikki hyvää viiniä? (Veikkaamme, että "kyllä" ja "voi olla mahdollista".)
  • Sopiiko tietyn alueen musiikki paremmin saman alueen viinin kanssa?
  • Mitä tapahtuu, jos yhdistää sellaista viiniä ja musiikkia, josta ei oikein pidä?
  • Koska saamme viimein hankittua Krugin samppanjaa, jotta sen voi testata suositellun musiikin kanssa?
  • Sopiiko samppanja Tuska Festivalille? (Kyllä sopii.)

Linkkejä